Iskän ihanat suolapähkinät

Nämä suolapähkinät (joskaan ei kovin suolaiset) tulivat minulle tutuiksi kotokodissa, jossa isäni teki niitä "kanapeiksi". (Isälleni kanapeitä ovat kaikki pienet jutut, joita syödään ennen ruokapöytään siirtymistä).

Suolapähkinöiden valmistaminen tarvitsee melko runsaasti aikaa ja uunin lähelläoloa, mutta itse aktiivinen kokkaaminen jäänee 2 minuuttiin.

1 kg maapähkinöitä
1 rkl merisuolaa (karkeaa)

Osta kilo maapähkinöitä. Kaada ne suureen astiaan, lisää kylmää vettä niin, että pähkinät peittyvät kunnolla ja sekoita joukkoon ruokalusikallinen merisuolaa. Anna pähkinöiden lillua kaksi päivää vedessä, jota tarvittaessa voi lisätä, jos se meinaa laskea pähkinöiden ylärajan alle.

Kun pähkinät alkavat tuottaa vaahtoa, on aika kaataa ne siivilään ja huuhdella. Levitä pähkinät uunipellille ja paista 125 asteessa 5+ tuntia, uunista riippuen. Pöyhi välillä. Kun pähkinät ovat sopivan tummia, ovat ne valmiita.

Halutessasi käytä enemmän suolaa tai vähemmän pähkinöitä. Kukin tyylillään.

Melkein syksyinen piirakka

Tein viikonloppuna pitkästä aikaa Nuorelle naiselle ruokaa. Vietimme tyttöjen iltaa ihan vain kahden kesken. Halusin tehdä syksyistä piirakkaa, mutten siinä kovin hyvin onnistunut. Kikherneet ovat jostain kaukaa ja pinaattikin pakasteesta. Mutta ikkunasta näkyvä väriloisto kruunasi makuelämyksen. Pohjaohjeen otin Marianne Kiskolan ja Sanna Miettusen hienosta Tofu-keittokirjasta, täytteen sekoittelin oman mieleni mukaan.


Pinaatti-kikhernepiirakka

Pohja:
0,5 dl pehmeää tofua
0,5 dl öljyä
1 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
1 dl soijajauhoja
0,5 tl suolaa

Täyte:
5 valkosipulin kynttä
1 punasipuli
1 salottisipuli
öljyä
1 ps pakastepinaattia
2 dl kikherneitä
(kapriksia)
pehmeää tofua
pippuria, suolaa
1 kananmuna
(juustoa)

Valmista ensin pohja. Sekoita öljy ja tofu (loput voit käyttää täytteeseen). Lisää kuiva-aineet ja vaivaa taikinaa hetki. Anna taikinan levähtää jääkaapissa muoviin käärittynä puolisen tuntia ennen paistamista.

Valmista tällä välin täyte. Murskaa valkosipulin kynnet ja silppua sipulit. Kuullota sipulit öljyssä pehmeäksi. Lisää pinaatti, kikherneet, kaprikset ja loput taikinasta jääneestä tofusta. Mausta suolalla ja pippurilla ja hauduta seosta hetki. Nosta pannu hellalta ja anna jäähtyä. Lisää seokseen vielä kananmuna.

Painele levännyt taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle. Kylmän taikinan kanssa saa käyttää melkoisesti voimaa. Kannattaa ehkä antaa taikinan lämmetä hetken ennen painelemista. Esipaista pohjaa 175-asteisessa uunissa 5-10 minuuttia. Kaada täyte piirakkapohjalle ja ripottele halutessasi päälle juustoa (raasteena tai lastuina). Paista piirakkaa vielä 25-30 minuuttia.

Käsineiden käyttö suositeltavaa

Ostin hiljattain uuden puolitoistalitraisen leipävuoan. Testasin sitä ensimmäistä kertaa tänäaamuna. Kiireettömät viikonloppuaamut ovat kuin tehtyjä leipomiseen. Leivoin uuden vuokani sisuksiin hienon chilileivän. Sormeni ovat edelleen aivan tulessa chilien pilkkomisesta.


Chilileipä

3 dl vettä
1 ps kuivahiivaa
1,5 dl ruisjauhoja
5-6 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 tl paprikaa
1 tl intialaista mausteseosta (esim. tandoori masalaa)
5-6 chiliä

Sekoita kuiva-aineet isossa taikinakulhossa ja tee seoksen keskelle kuoppa. Puhdista ja silppua chilit. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita puoleen vesimäärään kuivahiiva. Kaada hiivavesi kuiva-aineseoksen kuoppaan ja sekoita jauhoja mukaan. Kaada mukaan vähitellen loputkin vedestä. Lisää vielä chilisilppu ja vaivaa taikinasta notkea. Lisää jauhoja, jos taikina tarttuu käsiin. Pyöritä taikinasta pyöreä pallo ja tee veitsellä pallon pintaan syviä viiltoja. Peitä taikina ja anna sen nousta vähintään puoli tuntia. Paisko kohonnutta taikinaa muutaman minuutin ajan ja leivo se voideltuun ja jauhotettuun 1,5-litraiseen vuokaan. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen ja anna taikinan nousta vuoassa sen aikaa. Paista leipää uunin keskitasolla reilu puoli tuntia.

Porkkana-tsatsiki

Löysin tämän hauskan ohjeen Pirkan kesäporkkana-pussin kyljestä. Kannattaa ehkä raastaa porkkanat kuitenkin sillä pienemmällä raastinmoodilla, jonka tuloksena koostumus on hieman sosemainen. Ohjeen kohta "raasta porkkanat karkeaksi" osui nimittäin ehkä hieman harhaan tai sitten minä vain ymmärsin sen väärin. Luulen, että minttu tekee soseesta tsatsikimaisemman kuin minun käyttämäni rakuuna. Laitoin jälleen sulkuihin alkuperäisen ohjeen ainekset, joita minä korvasin puutteessa omillani. Tsatsiki oli oikein hyvää falafelien kera.

Porkkana-tsatsiki

4 dl maustamatonta jogurttia
2-3 (200 g) porkkanaa
2 valkosipulin kynttä
1-2 tl hunajaa
0,25 tl suolaa
0,5 tl viinietikkaa (tai omenaviinietikkaa)
1 tl kuivattua rakuunaa (tai kuivattua minttua)

Laita jogurtti valumaan kahvinkeittimeen suodatinpussiin. Anna jogurtin valua vähintään 15 minuuttia. Mitä kauemmin, sen parempi. Raasta porkkanat pieneksi raasteeksi ja hienonna valkosipulit. Sekoita kaikki ainekset kulhossa tasaiseksi seokseksi. Nauti pihvien tai vaikka falafelien lisukkeena tai leivän päällä.

Meksikon makuja pt. 2

Ruuan lisäksi Meksiko on kuulu juomistaan. Tequila, mezcal ja olut ovat maan alkoholijuomien ylpeyksiä. Tequila oli Meksikossa huomattavasti parempaa kuin Suomessa tarjoiltava kirkas litku. Paikallista tequilaa pystyi jopa nauttien siemailemaan ja niin se kuuluikin yleensä juoda. Tequilan laadun huomaa sen väristä: mitä tummempaa, sen parempaa. Morsiamen polttareissa maistelimme kauniiseen pulloon pakattua tequilaa.

Agavesta valmistettavaa mezcalia emme matkallamme maistaneet, mutta ostimme kuitenkin pullollisen kotiin. Huomasimme jälkeenpäin pullon sisältävän toukan, joka on mezcal-pulloissa yleinen lisuke. Toukan voi kuulemma myös syödä. Taidan jättää herkun komealle kanssaeläjälleni.

Meksikolainen olut oli hyvää ja sitä oli saatavilla montaa herkullista sorttia. Kuvan saimme vain Montejosta, mutta itse pidin eniten hieman tummemmasta Negra Modelosta.

Hedelmät olivat Meksikossa meheviä ja makoisia. Matkallamme sisämaasta Meksikon länsirannikolle pysähdyimme ihanassa ja isossa hedelmäputiikissa.

Putiikissa oli hedelmien lisäksi myytävänä monenmoisia makeisia ja herkkuja. Tästä pehmeästä ja tiiviistä mötikästä en päässyt oikein selville, mutta päättelin sen olevan jotain marmeladin ja nougaan tyyppistä makeaa... Olisi pitänyt ostaa ja maistaa, niin ei tarvitsisi näin jälkeenpäin arvuutella.

Meksikon makuja pt. 1

Kaikkihan me tykkäämme meksikolaisesta ruuasta, eikö? Meille tutut tacot ja tortillat ovat kuitenkin jossain määrin massakulutukseen ja länsimaisille markkinoille jalostuneita (vai taantuneita?) versioita, sillä ihan samannäköisiä, Santa Marian pusseista löytyviä maissituotteita ei Meksikossa näkynyt. Paljon siellä oli toki kovien maissilastujen tai pehmeiden lättyjen perustalle kehiteltyjä ruokia.

Paikallisissa polttareissa nautimme ihania pikkunaposteltavia. Tässä punaisiin tortillalättyihin leivottuja juustotaskuja sekä kastikkeella täytettyjä perunankuoria.

Ja tässä juustotäytteisiä sieniä ja jalapenoja.

Melkein kaikissa ruuissa oli aina jonkinmoinen soosi tai jopa kaksi lisukkeena. Yleensä mukana oli punaista salsaa tai muuta tulista kastiketta, guacamolea (joka oli huomattavasti parempaa kuin koskaan Suomessa!) tai ruskeaa papumössöä (frijoles), kuten tässä munakkaassa.

Epäilyttävästä ulkonäöstä huolimatta mössö oli ihan hyvää. Ja monesti hyvä proteiinilisuke kasvissyöjälle. (Kuvassa näkyvä munakas oli minulle vahingossa tuotu kinkkutäytteinen versio, jonka sain myöhemmin vaihdettua alunperin tilaamaani sienimunakkaaseen. Tulipahan otettua kuva kuitenkin.)

Vietimme häät (ei edelleenkään meidän, ks. aiempi selostus) Meksikon sisämaassa ja matkan loppuajan lomailimme helteisellä Tyynenmeren rannikolla. Kävimme Puerto Vallartassa matkaopas-kirjani suosittelemassa kasvisravintolassa. Ehdottomasti matkan parasta kasvisruokaa! Ravintolassa oli tarjolla kasvisruokabuffet, johon kuului monenlaisia salaatteja ja useita pääruokavaihtoehtoja. Falafelit olivat ihan ennennäkemättömiä, kuin kanankoipia.


Viimeisenä ateriana nautimme San Luis Potosín lentokentällä empanadoja ja enchiladoja, jotka tarjoiltiin asiaankuuluvine lisukkeineen.

Maha täynnä oli hyvä lähteä kotia kohti. Vuorokauden matkustamisen jälkeen olimmekin jo kotona.

Soppaa syksylle

Palasimme alkuviikosta Meksikosta, jossa olimme häämatkalla. Mutta ei sentään, siviilisäätyni ei ole miksikään muuttunut, sillä olimme siellä komean kanssaeläjäni sukulaisen häissä. Aivan. Meksikossa. Kaukanahan se on, mutta en ollenkaan pistänyt pahitteeksi parin viikon matkaa eksoottiseen, kuumaan ja värikkääseen maahan. Lupaan jakaa matkamuistoja kanssanne myöhemmin.

Tänne Suomeen oli tullut meidän poissaollessamme syksy. Sen kunniaksi tein eilen tulista tofukeittoa, joka lämmittää nyt muutaman päivän ajan helteestä toipuvaa huusholliamme. Käytin ensimmäistä kertaa hienoa Tofu-keittokirjaa, jonka sain Nuorelta naiselta jo aikaa sitten. Sovelsin ohjetta korvaamalla muutamia ainesosia toisilla (alkuperäiset ainekset ovat suluissa) ja lisäsin keiton tulisuutta sambal oelekilla. Kirjan herkullisissa resepteissä riittää kokeiltavaa vaikka koko talven varalle...


Kookos-tofukeitto

1 rkl raastettua inkivääriä
1 limen raastettu kuori
1-2 punaista chiliä
1 rkl fariinisokeria
1 rkl öljyä
7 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
3 porkkanaa
0,5 kg perunoita
1-2 dl sokeriherneitä (tai 1 purjo)
1 pkt maustamatonta tofua (tai marinoitua)
0,5-1 tlk kookosmaitoa
0,5 dl kookoshiutaleita
1 limen mehu
1 tl suolaa
1-2 tl sambal oelekia
1 tl kuivattua (tai 1 dl tuoretta) korianteria, minttua tai basilikaa

Raasta inkivääri ja limen kuori hienoksi. Pilko chili pieneksi. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää inkivääriraaste, limen kuori, chili ja fariinisokeri. Kuullota hetki. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio ja kuumenna. Lisää kuoritut ja pilkotut porkkanat ja keitä n. 5 minuuttia. Kuori ja paloittele perunat. Lisää perunapalat ja sokeriherneet (tai suikaloitu purjo) keittoon ja keitä n. 10 minuuttia. Lisää keittoon kookosmaito, kookoshiutaleet, limen mehu ja kuutioitu tofu. Mausta suolalla ja sambal oelekilla. Anna kiehahtaa ja siirrä kattila pois levyltä. Lisää vielä yrttejä kuivattuina tai tuoreena.

Itse tehty pasta

Sain valmistujaislahjaksi pastakoneen, jota vasta nyt pääsin kokeilemaan. Kirjoista ja netistä katselin tuorepastaohjeita, mutta lopulta taikina valmistui Myllyn Paras durum-vehnäjauhopussissa olleen ohjeen mukaan.
Pastan tekemiseen pastakoneella kannattaa varata yksi ylimääräinen käsipari. Sen verran hankalaa ainakin aloittelijalle oli taikinan yhtäaikainen syöttäminen ja rullatun taikinan vastaanottaminen.


Tuorepasta

4 dl durumvehnäjauhoja
2 munaa
1 dl vettä
2 tl oliiviöljyä
suolaa

Tee jauhoista keko pöydälle, jonka keskelle teet pienen kolon. Sekoita keskenään vesi, munat, öljy ja suola. Kaada kuoppan. Ryhdy nypistellen sekoittamaan keskeltä reunoille päin. Vaiva n. 10 minuuttia. Kääri kelmuun ja anna levätä jääkaapissa hetki.


Rullaa pastakoneen läpi, kunnes saat sopivan paksuista taikinaa. Aja sitten joko pakssumman (nauhapasta) tai kapeamman (spagetti) telojen läpi. Keitä runsaassa, suolatussa, vedessä.


Me nautimme pastan kyytiläisinä punaista pestoa, kik-herneitä, kirsikkatomaattia, pinjansiemeniä ja mozarrellaa. Nam nam!!

Tädit syömässä

Perhe on paras. Siksi sitä kannattaa ruokkia rakkauden lisäksi hyvällä ruualla. Äitini kävi kahden siskonsa kanssa meillä tällä viikolla illallisella. Sain vihdoin kokeiltua suolaista pannaria, joka on ollut jonkinmoinen ruokablogien villitys tänä kesänä. Pohjaohjeen otin Muulilta, mutta täytteet lisäilin omien halujeni mukaan. Koska maanantain pullasta ei jäänyt kuin rippeet, tein jälkiruuaksi mansikkasorbettia, jonka ohjeen sain Pastanjauhajilta. Puolitin vain määrät ja vähensin sokeria.

Tapas-pannari

5 dl maitoa
3 kananmunaa
2,5 dl jauhoja
suolaa, pippuria
2 shalottisipulia
3-4 dl kikherneitä
1 rs kirsikkatomaatteja
2 dl oliiveja
200 g fetakuutioita

Sekoita maito, munat, jauhot ja mausteet. Viipaloi sipulit. Lisää munamaitoon sipulisilppu ja kikherneet. Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Ripottele pinnalle viipaloidut kirsikkatomaatit, oliivit ja fetakuutiot. Paista 225-asteisessa uunissa 25 minuuttia.


Mansikkasorbetti

5 dl (250 g) mansikoita
1 sitruunan mehu
0,5-0,75 dl tomusokeria
1 kananmunan valkuainen vaahdotettuna

Perkaa ja huuhtele mansikat. Viipaloi ne laakeaan astiaan. Laita astia pakkaseen vähintään neljäksi tunniksi. Soseuta jäätyneet mansikat ja sekoita joukkoon sitruunan mehu, tomusokeri ja valkuaisvaahto. Jos et tarjoa sorbettia heti, laita se pakkaseen jäähtymään.

Kuka tappoi sämpylän?

Hampurilaiset ovat helppoa, niin sanottua pika-, ruokaa. Niitä on helppo noutaa erinäisistä pikaruokaloista tai nauttia paikan päällä. Hampurilaisia voi valmistaa melko vaivattomasti myös kotona valmiista pihveistä ja sämpylöistä. Jos kuitenkin haluaa tehdä hampurilaiset vaikeimman kautta, voi pihvit tai sämpylät tai vaikka molemmat valmistaa itse.

Minä yleensä väsään jonkinmoiset soija- tai kasvispihvit valmissämpylöiden väliin, mutta tällä kertaa tein sämpylät omin jauhotetuin käsin. Sämpylöiden väliin päätyi Nutanan pakastepihvejä, jotka olivat oikein maukkaita. Suosittelen!

Sämpylätaikina ei tahtonut nousta oikein millään. Epäilen tappaneeni taikinan hiivan liian kuumalla nesteellä. Maltti on valttia, myös keittiössä. Hätäillen syntyy vain ruumiita. Kyllä näistäkin sämpylöitä syntyi, hieman ehkä tavallista tiiviimpiä vain.


Hampurilaissämpylät

1 dl maustamatonta jogurttia
1 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
0,5 tl suolaa
1 rkl öljyä
1 dl kaurahiutaleet
4 dl jauhoja (esim. puolet vehnä- ja puolet grahamjauhoja)

Pinnalle:
jogurttia
seesaminsiemeniä

Lämmitä jogurtti-vesiseos kädenlämpöiseksi. Liuota puoleen nestemäärään hiiva. Tee jauhoista, hiutaleista ja suolasta keko isoon kulhoon. Kaada ensin hiivaneste keon keskelle ja sekoita taikinaksi. Kaada vähitellen loppu neste ja öljy ja vaivaa taikina tasaiseksi. Anna taikinan nousta vähintään puoli tuntia. Jaa kohonnut taikina kuuteen palaan ja pyörittele niistä pyöreitä sämpylöitä. Asettele sämpylät leivinpaperin päälle kohoamaan siksi aikaa, kun uuni lämpenee 200 asteeseen. Sivele sämpylät vielä jogurtilla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista sämpylöitä 15 minuuttia.

Mustikkainen syntymäpäivä

Mustikoita tästä kyllä löytyy, mutta ei tämä minusta pullalta näytä. Mustikkapulla-nimellä leivonnaisen ohje uusimmassa Pirkka-lehdessä kuitenkin kuului. Enemmän taikina muistutti sokerikakkua kuin pullaa tai edes perinteistä piirakka-voitaikinaa. Tarjoilin "pullaa" ystävilleni tänään syntymäpäiväni kunniaksi. Hieman sulanut vaniljajäätelö kruunasi nautinnon. Yksi pala jäi.


Mustikkapulla

4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
0,75 tl aniksen siemeniä morttelissa murskattuina
0,25 tl suolaa
100 g margariinia tai voita
2 dl maitoa
2 kananmunaa
Väliin:
200 g (4 dl) mustikoita
0,5 dl sokeria
1 rkl perunajauhoja
Koristeeksi:
tomusokeria

Sekoita taikinan kuiva-aineet kulhossa. Sulata margariini tai voi ja anna sen jäähtyä hetken. Sekoita taikinaan rasva, maito ja munat. Tee taikinasta tasainen, mutta vältä liiallista sekoittamista. Voitele piirakkavuoka ja kaada puolet taikinasta vuokaan. Sekoita väliin tulevat sokeri ja perunajauho. Ripottele taikinan päälle puolet mustikoista ja puolet sokeri-perunajauhoseoksesta. Kaada mustikoiden päälle loput taikinasta ja vielä loput mustikoista ja sokeri-perunajauhoseoksesta. Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla 30 minuuttia. Anna jäähtyä hetken ja koristele piirakka tomusokerilla. Nauti juhlan kunniaksi vaniljajäätelön kera.

Kummitädin jalanjäljissä

Kummitätini tekee maailman parasta sienimuhennosta. En tiedä, mikä on hänen salaisuutensa, mutta ainakin oikeaa kermaa ja voita hän siihen käyttää. Pääsin tätini muhennosta viimeksi maistamaan juhannuksena sukumökillä ja siitä lähtien olen odottanut tuoreita sieniä torikojuihin. Vielä en ole hänen muhennoksen makua omassa keittiössäni ylittänyt, mutta tuoreet sienet ovat aina loistavia. Tarjoilin muhennoksen uusien perunoiden ja juurespaistoksen kera.


Porkkana-papupaistos

1,5 dl kasvislientä
4 kesäporkkanaa
3 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 dl keitettyjä kidneypapuja (tai ½ tlk valmiita)
1,5 rkl pestoa
basilikaa
mustapippuria

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Pese kesäporkkanat ja viipaloi ne melko paksuiksi lanteiksi. Kiehauta kasvisliemi ja keitä porkkanapaloja siinä viitisen minuuttia. Porkkanoiden kypsyessä kuori sipulit ja lohko ne neljään osaan. Viipaloi valkosipulinkynnet. Kaada porkkanoista liika liemi pois ja yhdistä kaikki ainekset pieneen laakeaan uunivuokaan. Sekoita seosta lusikalla muutaman kerran. Kun uuni on lämmin, lykkää vuoka sinne ja anna paistoksen muhia noin 15 minuuttia.

Kantarellimuhennos

5-7 dl kantarelleja
1 kevätsipuli
öljyä
1-1,5 dl kermaa
valkopippuria
suolaa

Puhdista kantarellit ja pieni niitä hieman. Kuori kevätsipuli ja viipaloi se. Paista sieniä ja sipulisilppua öljyssä viitisen minuuttia. Lisää kerma ja mausteet ja anna muhia miedolla lämmöllä valmiiksi.

Kummitätini esimerkin vastaisesti minä käytin muhennokseen Floran Kevyt & paksu -kermavalmistetta, sillä komea kanssaeläjäni oli aiemmin viikolla tehnyt siitä ruokaa. Minun mielestäni niin kevyttä tuotetta ei saisi edes kermaksi kutsua. Ihan hyvin se kyllä toimi, mutta epäluuloni tuotetta kohtaan eivät juuri hälvenneet. Olisin kaivannut muhennokseen hieman rasvaisempaa, edes kymmen- tai viisitoista-prosenttista kermaa.

Makea sattuma

Kenellekään blogimme lukijalle tulee tuskin yllätyksenä, että tykkään keitoista. Olen tehnyt kerran keittoa bataatista ja kikherneistä, mutta nehän ovat sen verran verrattomia aineksia, että niissä riittää versioitavaa useampaankin soppaan. Kookosmaito tekee tästä keitosta melko makean mutta myös mielenkiintoisen. Jos mielii suolaisempaa makuelämystä, suosittelen lisäämään joukkoon fetajuustoa, halloumia tai vaikka krutonkeja.


Bataattikeitto kiherneillä

1 bataatti
vettä
suolaa
mustapippuria
kuivattuja yrttejä
1 iso kevätsipuli
2 dl (eli ½ tlk) kookosmaitoa
3-4 dl keitettyjä kikherneitä (tai 1 tlk valmiita)
(fetajuustoa, halloumia tai krutonkeja)

Kuori ja paloittele bataatti. Laita palat kattilaan ja lisää vettä sen verran, että ne peittyvät. Mausta keitinvesi suolalla, pippurilla ja haluamillasi yrteillä ja keitä bataatti miedolla lämmöllä pehmeäksi. Nosta kattila liedeltä ja soseuta bataatti esimerkiksi puunuijalla. Jätä sose kuitenkin sattumaiseksi, älä tee siitä liian tasaista. Lisää silputtu kevätsipuli, kookosmaito ja kikherneet. Nosta kattila vielä liedelle ja kiehauta keitto kertaalleen. Jos kaipaat joukkoon suolaisia juustopaloja tai krutonkeja, lisää ne vasta tarjoiluvaiheessa. Nauti hyvän leivän kera.

Leipää kikherneistä

En ole vieläkään palauttanut Jamie Oliverin loistavaa keittokirjaa kirjastoon. Eilen lueskelin jälleen kyseistä opusta ja tein leivänpuutteeseen marokkolaista kikherneleipää reseptillä, jota olen kokeillut jo kertaalleen. Vaikka puolitin ainekset, meni puolet leivistä pakkaseen. Taikinaohjeesta taitaa muuten tulla leipien vakioreseptini. Leipominen sen mukaan on nimittäin melkoisen miellyttävää. Nämä kikherneleivät sopivat loistavasti keittojen seuralaiseksi tai erilaisten tahnojen kaveriksi. Hummusta kannattaa kuitenkin ehkä välttää, jottei saa kikherneistä yliannostusta.


Marokkolainen kikherneleipä

2,5 dl vettä
1 ps kuivahiivaa
1 rkl siirappia (tai hunajaa tai sokeria)
4,5 dl vehnäjauhoja
2,5 dl grahamjauhoja
1,5 tl suolaa
1,5 tl korianterinsiemeniä murskattuina (tai valmiiksi jauhettua korianteria)
1,5 tl jeeransiemeniä murskattuina
2-4 dl kikherneitä hienonnettuina

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Sekoita puoleen vesimäärään hiiva ja siirappi. Tee jauhoista ja suolasta seos isoon kulhoon tai puhtaalle pöydälle. Kaada hiiva-siirappi-vesiseos jauhokeon keskelle ja sekoita sormilla jauhoja nesteeseen. Lisää vähitellen loput vedestä ja sekoita taikina kiinteäksi. Lisää vielä mausteet ja hienonnetut kikherneet ja vaivaa taikinaa voimakkaasti viitisen minuuttia. Jätä taikina nousemaan 40 minuutiksi.
Jaa kohonnut taikina kuuteen osaan ja kauli ne puolen sentin paksuisiksi levyiksi. Venytä paloista soikioita. Taikinaa ei tarvi enää nostattaa vaan voit laittaa leivät uuniin heti, kun se on lämmennyt 225 asteeseen. Paista leivät uuniritilällä tai pellillä leivinpaperin päällä kaksi kappaletta kerrallaan. Jamie Oliverin mukaan leipien kypsymiseen menee vain neljä minuuttia, mutta minun leivät ottivat lähemmäs kymmenen. Tarkkaile paistumista ja ota leivät uunista, kun niiden pinta on herkullisen paahtunut.

Hulppea salaatti

Matkustaessa toisessa maassa asuvien kavereiden tai sukulaisten luokse majoituskuluissa säästää luonnollisesti aimo summan. Jos vielä ruokaa malttaa tehdä majapaikan kotikeittiössä edes muutamana iltana, pienenevät matkakulut entisestään. Kerroin jo aiemmin viimeviikkoisesta matkastani Kööpenhaminassa asuvan ystäväni luokse. Nyt jaan kanssanne eräänä iltana tekemämme salaatin reseptin, johon sovelsimme jääkaapin tuoreita aineksia ja hedelmäkulhon kypsiä antimia. Salaatista tuli ihmeellinen ja maukas, nimensä veroinen siis.


Hulppea salaatti

1 salaattikerä
2 tomaattia
1 paprika
10-15 cm kurkkua
1 sipuli
1 mango
1 avokado
n. 150 g fetajuustoa
reilusti kapriksia
ripaus siemeniä tai kuivattuja hedelmiä (tai molempia)
öljyä
(balsami)viinietikkaa
mustapippuria
suolaa
sokeria

Huuhtele salaatti ja revi se kulhon pohjalle. Pilko tomaatti, parika ja kurkku paloksi ja silppua sipuli pieneksi. Kaada vihannekset kulhoon. Paloittele mangon ja avokadon hedelmälihat ja lisää palat salaattiin. Lisää lopuksi vielä fetajuustokuutiot, kaprikset ja halutessasi ripaus siemeniä tai kuivattuja hedelmiä. Sekoita kastike öljystä, (balsami)viinietikasta, mustapippurista, suolasta ja sokerista. Kaada se salaatin joukkoon ja sekoita koko komeus muutaman kerran käännellen. Nauti ystävällisessä seurassa ja ihmettele makujen hulppeutta.

Hyggeä ja hyvää ruokaa

Käväisin viime viikolla lapsuudenystäväni luona Kööpenhaminassa, jonne hänen tiensä on vuosien myötä vienyt. Kaupunki osoittautui kaikkien kuulemieni kehujen arvoiseksi kauneudessaan ja mukavuudessaan. Säät olisivat voineet olleet hieman kesäisemmät ja oma oloni parempi (sairastin koko matkan kuumeen rajamailla), mutta onnistuin silti saamaan aimo annoksen tanskalaista hyvää oloa, "hyggeä".

Jokaisen Tanskassa vierailevan ruokalistalla tulisi tietenkin olla smörrebröd. Minä en valitettavasti maistanut matkallani voileivän voileipää (lienee kai halventavaa kutsua smörrebrödiä voileiväksi, mutta suora suomennos tekee sen mahdolliseksi ilman ilkeyttä), vaikka aikomukseni siihen olivat vakaat. Viisi päivää on melko lyhyt aika niinkin kompaktissa kaupungissa kuin Kööpenhamina, joten paljon jäi näkemättä ja maistamattakin. Eräänä aamuna nautin kuitenkin unelmieni aamiaisen Laundromat Caféssa, joka on viehättävä itsepalvelupesulan ja kahvilan yhdistelmä.


Aamiaisannoksen nimi on Clean. Siihen kuuluu tuoreiden hedelmien, jugurtin ja myslin lisäksi myös pieniä leipäpaloja ja munakokkelia, jonka olin kuvaa ottaessani ehtinyt jo hotkia pahimpaan nälkääni, rippeitä näkyy lautasen takaosassa.

Tanskahan on smörrebrödien lisäksi tunnettu myös lukuisista panimoistaan. Vaikka minä olen suuri oluen ystävä, en nauttinut matkallani kuin pullollisen Tuborgia ja toisen Carlsbergiä. Pienempiin merkkeihin en kyennyt epäsuotuisalta ololtani tutustumaan ollenkaan. Suunnitelmissani oli visiitti Kööpenhaminan keskustan liepeillä sijaitsevaan Carlsbergin panimoon, mutta ajanpuutteen vuoksi jätimme vierailun seuraavaan kertaan. Toinen suuri intohimoni juomien saralla on kahvi, joka oli kaikkialla Kööpenhaminassa ihan loistavaa. Vastajauhetut pavut tuntuvat olevat kaupungin kahvikulttuurin perusta.

Vielä täytyy mainita ihastukseni paikallisten ruokakauppojen eettiseen ja ekologiseen tarjontaan. Kaikista tuotteista margariinista hammastahnaan löytyi monia luomuvaihtoehtoja ja lukuisista myös reilun kaupan versioita. Lapsuudenystäväni kertoi valitsevansa ruokakaupassa huomaamattaan melkein aina luomutuotteita, sillä ne ovat sopivasti käden ulottuvilla ja niitä on tarjolla paljon. Samaa Suomeen, kiitos!

Valmistujaisten menu

Kesä toi tullessaan kesätyön, jonka vuoksi ruuanlaitto ja päivitykset ovat jääneet hiukan taka-alalle. Aamuvuorosta kun tulen, on Tyyppiseni valmistanut apetta pöytään, joten oat kokkailut ovat ottaneet vähän aikalisää.

Kuitenkin viikko sitten vietettiin valmistujaisiani (vaikka paperit sain jo toukokuun lopussa) ja niiden suunnitteluun olinkin käyttänyt ruhtinaallisesti aikaa. Kun viime perjantai lopulta koitti, rynnin töistä kotiin, jossa IHANAT apuvoimat olivat jo täydessä työ touhussa. Tapojeni mukaan otin esille kasan listoja ja yhdyin uurastajien joukkoon. Yhteentoista mennessä kaikki oli valmista ja oma sekä naapurissa asuvan ystävän jääkaapit olivat kukkuroillaan tarjottavaa.

Juhlapäivän aamuun olin jättänyt ainoastaan pestorullien täyttämisen & paistamisen (jonka Tyyppi hoiti täällä, kun itse menin valmistamaan loput vanhempien luokse, jossa juhlat oli), pikkupiirakoiden täyttämisen ja paistamisen, ruispuolukkaleivän teon sekä couscous-salaatin.

Kolmeen mennessä kaikki oli onneksi valmista ja kynsilakkaa lukuunottammatta uusi medianomikin pyntättynä.

Tarjolla siis oli:

perunasalaattia
couscoussalaattia
pestohyrriä
halloumparsakaalipiirakoita
tofurullia
lohirullia
ruispuolukkaleipää
lohta
suklaamoussekakku
suklaa-limekakku
raparperitiramisu
ja tuunattuja vaahtokarkkeja


Perunasalaatti

3,5 kg perunoita
7 punasipulia
200 g aurinkokuivattuja tomaatteja
600 g vihreitä oliiveja

Kastike:
7 valkosipulinkynttä
7 dl hienonnettua rucolaa
4 tl sitruunamehua
4 tl suolaa
4 tl mustapippuria myllystä
n. 3,7 dl öljyä

Keitä ja kuori perunat ja anna niiden jäähtyä. Silppua sipuli pieneksi ja puolita oliivit ja pilko aurinkokuivatut tomaatit jos käytät kokonaisia. Valmista kastike.
Kuori ja hienonna valkosipulit. Laita ne kulhoon muiden ainesten kanssa ja aja sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Lisää tarvittaessa öljyä, jos haluat kastikkeesta ohuempaa.
Huomasimme juhlapäivänä, että salaatti oli jäänyt hiukan kuivaksi. Öljyä, tai miksei koko kastiketta voisi olla hiukan enemmän. Kastikkeen ohje oli uusimmassa Glorian ruoka & viini -lehdessä.



Couscous-salaatti

1 kg couscousta
2 kurkkua
2 paprikaa
1 rasiallinen kirsikkatomaatteja
2 punasipulia
1 rasiallinen fetaa
2 dl öljyä
1,75 dl balsamiviinietikkaa
suolaa
pippuri

Keitä couscous i s o s s a kattilassa. Pilko kurkku, sipuli, paprika, tomaatit ja jos haluat niin feta pienemmäksi. Sekoita jäähtynyt couscous muiden ainesten kanssa. Sekoita öljy ja balsamiviinietikka sekä suola ja pippuri. Sekoita salaatti ja kaada kastike päälle.

Tein salaatit kymmen litran ämpäreihin ja näistä tuli molemmista vajaat ämpärilliset. Perunasalaatin tein edellisenä päivänä ja couscous-salaatin juhlapäivän aamuna, sillä se valmistuu yllättävän nopeasti eikä kurkut ja tomaatit pääse nahistumaan.


Pestohyrrät

Nämä taivaalliset ja aina yhtä suuren suosion saavan pestohyrrien resepti on tullut omaan tietoisuuteni Valion maitopurkin kyljestä sellaisen viisi vuotta sitten. Edelleen ohje löytyy Valion sivuilta, mutta laitan sen myös tähän

5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 tl suolaa
3 rkl siirappia tai hunajaa
3 dl speltti- tai kaurahiutaleita

Täyte
150 g juustoraastetta
1 prk pestoa
2 dl persiljaa

Sekoita hiiva, suola ja siirappi kädenlämpöiseen maitoon. Alusta joukkoon hiutaleet ja jauhot. Kohota taikina kaksinkertaiseksi. Jaa se kolmeen osaan. Kaaviloi taikina kolmeksi suorakaiteeksi (30 x 40 cm). Levitä levyille pestokastike, juustoraaste ja pienitty persilja. Kääri levyt rullalle ja leikkaa niistä noin 4 cm:n levyisiä paloja. Aseta palat 1 - 2 cm:n välein leivinpaperille uunipannulle leikkauspinta ylöspäin. Kohota hyvin liinan alla. Paista 200 asteessa noin 20 min.

Tein juhliin ohjeen kaksinkertaisena, eli levyjä tuli yhteensä kuusi.



Tämä täältäkin blogista tuttu herkku herätti juhlissa valtavasti ihastusta. Ohjehan löytyy täältä. Tein leipää kolmin kertaisen annoksen. Ja hyvin riitti, jäipä jopa vähän aamuksi.



Halloumiparsakaalipiirakat

Näiden piirakoiden ohjeen bongasin Helsingin Sanomien Ruokatorstai kirjasta, jonka sain äidiltäni joululahjaksi sen ilmestyttyä. Ohje on 36:lle pienelle piirakalle, ja vaikka tein taikinan kaksinkertaisena siitä tuli n. 36 pientä piirakkaa. Liekö muffinivuokamme sitten sen verran isompia vai täytimmekö ne liian täyteen? Täytteen tein omasta päästäni.
Joka tapauksessa, keräsivät kovasti kehuja ja näitä olisi suonut olevan vähän enemmänkin.

200 g margariinia tai voita
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl raastettua kypsää perunaa
½ dl kevyt- tai ruokakermaa

Halloumiparsakaalitäyte
1 pkt halloumia
1 parsakaali
½ dl aurinkokuivattua tomaattia
1 punasipuli

Kuorrutus
3 dl juustoraastetta
4 munaa
3 dl kevyt- tai ruokakermaa
1 tl suolaa
½ tl rouhittua mustapippuria

Muffinivuokia n. 36 kappaletta tai muffinipelti + vuokia

Mittaa kulhoon rasva, jauhot ja leivinjauhe. Nypi ainekset sekaisin ryynimäiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon raastettu peruna ja kerma. Laita taikina viileään siksi aikaa kun valmistat täytteen. (Itse painelin edellisenä iltana taikinan muffinivuokiin ja jätin jääkaappiin yöksi ja valmistin täytteen ja paiston piirakat juhlapäivänä.)

Täyte
Pilko halloumi ja ruskista sitä pannulla hetki. Pilko ja kuulota sipuli. Pienennä parsakaali ja keitä sitä hetki, mutta jätä hiukan al dente. Jaa täyte + aurinkokuivatut tomaatit pohjille ja ripottele päälle juustoraastetta. Ssekoita loput kuorrutuksen ainekset keskenään ja kaada piirakoiden pääälle. Paista 200 asteessa 15 minuuttia.


Lohi- ja tofurullat

Näitä pieniä rieskarullia olen tehnyt aiemminkin. Kaupassamme ei ollut Fazerin rullarieskaa,
joten ostimme tunnbrödiä sen sijaa. Mielestäni tunnbröd oli hiukan makeampaa. Omaan makuun rullarieska sopii paremmin. Ohje näihin löytyy täältä, mutta kirjaan sen myös tähän.

5 kpl Fazer Täysjyvä Rullarieskaa
200 g tuorejuustoa
1 ruukku persiljaa
1/2 ruukkua basilikaa
150 g kylmäsavulohta TAi 3/4 pkt. kylmäsavutofua
cocktailtikkuja
sitruunamehua

Sekoita tuorejuusto, silpputtu persilja ja basilika sekä pienennetty lohi tai tofu keskenään. Katsele rieskoja hieman sitruunamehulla. Levitä tahna rieskan päälle ja rullaa rieskat. Kääri rullat alumiinifolioon tai kelmuun ja pane tunniksi jääkaappiin. Tikuta kääryle ja leikkaa pieniksi tarjoilupaloiksi.


Tuunatut vaahtokarkit

Näiden niin kauniiden vaahtokarkkien resepti löytyy täältä. Tarjoiluastiana toimi iittalan KoKo-lautaset ja mukit. Mutta yksinkertaisuudessaan siis:

Sulata suklaa, dippaa siihen vaahtokarkkien pää(t) tai sivu. Kasta nonparelleihin/murskattuun pähkinään/kookoshiutaleisiin ihan mihin ikinä keksit ja aseta leivinpaperin päälle kuivumaan.

Raparperi tiramisu

Tämäkin ohje on Ruokatorstaista, mutta näyttipä sitä kerenneen jo Pastanjauhajatkin tehdä.
Tästä pidettiin paljon, vaikka jos juhlien tarjoilusta täytyy valita heikoin lenkki, on tämän koristelu se. Tuli kiire ja suklaa loppui kesken.

Täyte:
4 dl raparperinpaloja
0,5 dl vettä
sokeria
(2 rkl tummaa rommia tai mantelilikööriä)
100 g tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria

pinnalle:
kookoshiutaleita
mintun tai sitruunamelissan oksia


Kiehauta raparperinpaloja vesitilkassa, kunnes palat pehmenevät. Sokeroi ja anna jäähtyä. Mausta alkoholilla.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita se notkistettuun juustoon. Mausta sokereilla.

Lado tarjoiluastiaan kerros tiramisukeksejä ja niille hilloketta. Levitä päälle juustoseos. Tee niin monta kerrosta että kaikki ainekset on käytetty. Anna vetäytyä jääkaapissa pari tuntia, jotta keksit mehustuvat. Sirottele pinnalle kookoshiutaleita, koristele yrtinoksilla.

Tein annoksen kaksinkertaisena ja toinen kakku jäi seuraavaan päivään. Mielestäni vaikka kakun tekisi ohjeen mukaan, keksejä voisi olla enemmän.


Suklaamoussekakku

Tätä tein elämäni ensimmäistä kertaa ja ohjeen löysin googlen avulla. Täysin ennakkoluulottomasti otin ensimmäisen joka eteen tuli ja jossa ei ollut käytetty liivatetta. Hyvää oli, mutta ehkä pohja olisi kaivannut vielä hiukan enemmän kostutusta.

Suklaamoussekakku

Pohja:
200 g margariinia
2 dl sokeria
3 munaa
3/4 dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
3 rkl aitoa kaakaojauhetta (ei siis mitään maitokaakaota)
2 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
100 g tummaa suklaata

Kostutus: 1 dl omenamehua (+ 2 rkl tummaa rommia)

Valkosuklaamousse:
100 g valkoista suklaata
1 dl kuohukermaa

Maitosuklaamousse:
100 g vaaleaa suklaata
1 dl kuohukermaa

Kuorrute:
150 g tummaa suklaata
150 g vaaleaa suklaata
2 dl kuohukermaa
2 rkl voita

Voitele ja korppujauhota n. 20 cm:n kokoinen kakkuvuoka. Vaahdota pehmeä margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää maito ja kuivat aineet rasva-sokeriseokseen vähitellen ja lopuksi rouhittu suklaa.,
Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa uunin alaosassa 50-60 minuuttia.

Valmista täytteet sulattamalla suklaa, antamalla jäähtyä hetki ja sekoittamalla vatkatun kerman joukkoon. Anna jähmettyä hetki viileässä.

Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan, kostuta pohjat omenamehulla (+rommilla). Levitä alimmaiseen kerrokseen maitosuklaamoussea ja ylempään valkosuklaamoussea. Peitä kakku kelmulla ja anna maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia, mielellään seuraavaan päivään.

Valmista kuorrute: kieheuta kerma ja sulata siihen suklaa. Lisää voi ja anna jähmettyä viileässä kunnes on riittävän paksua levitettäväksi. Levitä kuorrute lastan avulla kakun päälle. Lämmitä kuorrutetta varovasti jos se jähmettyy liikaa.


Suklaalimettikakku

Tähän kakkuun törmäsin jo keväällä ihanassa Haavena Kahvila -blogissa. Kakku on sittemmin kerännyt kiitosta joka paikassa jossa olen sitä tehnyt. (Voitinpa sen avulla jopa sisarusten välisen kokkisodan!) Ensimmäistä kertaa päätin kokeilla kakun koristeluun kaakaojauhetta, mutta se ei ollut hyvä idea. Jauhe oli jotenkin liian hienojakoista. Suosittelen siis suklaarouhetta ja limeviipaleita. Kuten alkuperäisessä!

Pohja
250g jonkin sorttisia suklaakeksejä
150g voita tai margariinia

Mousse
7 liivatetta
3 munaa
3/4 dl sokeria
1prk Flora vispiä
2 tl vaniljasokeria
300 g maustamatonta tuorejuustoa
1,5 limen raastettu kuori
2,5 limen puristettu mehu

Murskaa keksit ja lisää niden joukkoon sula rasva. Levitä seos irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Anna pohjan jähmettyä hetken jääkaapissa. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kananmunat ja sokeri. Vaahdota Flora Vanilla. Yhdistä vaahdot, lisää joukkoon tuorejuusto, vaniljasokeri ja raastettu kuori. Liota liivatteet kuumaan limettimehuun ja kaada ohuena nauhana vaahdon joukkoon. Pääsätä hyytymisen vauhtiin ja kaada mousse vuokaan.
Anna jähmettyä useita tunteja tai seuraavaan päivään. Irrota vuoan laidat ja koristele haluamallasi tavalla.

Hienot oli juhlat ja onnellinen oli medianomi. Kiitos vielä kaikille!

Mulle kans mysliä!

Tätä on ollut liikkeellä. Herkullisen näköistä mysliä on tehnyt ensin Kemikaalicoctailin Noora, jolta ohjetta ovat lainanneet ainakin Kurpitsamoska ja Monkeyfoodin Muuli. Minä olen tehnyt myslistä yhtä sun toista, joten olihan se minunkin jo aika tehdä tuota loistavaa aamiaisruokaa omin käsin. Tein myslin Kurpitsamoskan tapaan melko tarkasti alkuperäisohjetta noudattaen, mutta Muulin innoittamana lisäsin seokseen ripauksen suolaa. Suolan takiahan Fazerin sininen on Maraboun suklaata (joka sisältää vain sokeria) huomattavasti maukkaampaa. Siksi uskon suolan tekevän makeuteen usein liiaksi nojaavasta myslistäkin tavallista herkullisempaa. Reseptistä tulee mysliä litroittain, joten jos et omista useampaa isoa kannellista astiaa, puolita ainesten määrät.


Herkkumysli

1 dl oliiviöljyä
3 rkl hunajaa
10 dl kaurahiutaleita
2 dl auringonkukansiemeniä
1 dl pellavansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
n. 2 dl rouhittuja pähkinöitä
ripaus suolaa
2 kourallista rusinoita
2 kourallista kuivattuja taateleita
1 iso kourallinen kuivattuja kirsikoita

Kuumenna öljy ja hunaja isossa kattilassa lämpimäksi, mutta älä kiehauta. Seos lämpenee todella nopeasti. Nosta kattila pois liedeltä. Sekoita kulhossa kaurahiutaleet, siemenet ja pähkinärouhe. Minä käytin pähkinäsekoitusta, mutta yhdelläkin lajikkeella pärjää. Kaada hiutale-siemen-pähkinärouhe-seos kattilaan ja kääntele sitä niin, että hunajainen öljy levittäytyy tasiasesti seokseen.

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Levitä mysli leivinpaperin päälle pellille ja paahda uunissa vartin verran. Kääntele seosta tasaisin väliajoin, sillä kuulemma se palaa helposti. Minä en kyllä onnistunut mysliä kärventämään, vaikken koko ajan uuniin vilkuillut. Myslin paahtuessa pilko taatelit. Ripottele paahtuneen ja hetken jäähtyneen myslin päälle hieman suolaa ja sekoita joukkoon myös rusinat, taatelit ja kirsikat.

Pääasiassa siemeniä

Olen ennenkin soveltanut keittiössä, mutta nyt taisin tehdä ensimmäistä kertaa ruokaa täysin omasta päästäni. Näissä patongeissa maistuvat pellavan- ja auringonkukansiemenet, mutta pääasia on, että taikinasta jotain siemeniä löytyy. Tein leivän Jamie Oliverin taikinaohjeen mukaan. Mielestäni se on ehdottomasti vaivattomin ja parhain tapa vaivata taikinaa.


Siemenpatongit

n. 2,5 dl maustamatonta jogurttia + 0,5 dl vettä (tai 3 dl piimää)
1 ps kuivahiivaa
3,5 dl vehnäjauhoja
n. 3 dl grahamjauhoja
1 tl suolaa
1 dl pellavansiemeniä
1 dl auringonkukansiemeniä
0,25 dl siirappia (tai hunajaa)
0,25 dl oliiviöljyä

Voiteluun:
jogurtti-vesiseosta (tai piimää)
auringonkukansiemeniä

Sekoita maustamaton jogurtti veden kanssa. Lämmitä neste ja liuota kuivahiiva siihen. Sekoita jauhot, suola ja siemenet isossa taikinakulhossa. Tee kuiva-aineseoksen keskelle kuoppa. Kaada kuoppaan ensin puolet hiivanesteestä ja sekoita sormillasi jauhoja nesteeseen. Kaada vähitellen loputkin nesteestä joukkoon ja lisää myös siirappi ja öljy. Vaivaa taikinasta notkea. Lisää jauhoja tarvittaessa. Anna taikinan nousta kaksinkertaiseksi.

Jaa kohonnut taikina kahteen osaan ja muotoile paloista pitkulaisia patonkipötköjä. Asettele patongit leivinpaperin päälle pellille ja anna nousta liinan alla vielä sen aikaa, kun uuni lämpenee 200 asteeseen. Kun uuni on lämmin, voitele patongit jogurtti-vesiseoksella (tai piimällä) ja ripottele päälle auringonkukansiemeniä. Paista patonkeja puolisen tuntia. Voit tehdä taikinasta myös sämpylöitä. Sämpylät täytyy paistaa hieman kuumemmassa uunissa lyhyemmän aikaa. Luulisin, että 225 astetta ja 15-20 minuuttia riittäisi niille.

Synttärikakku

Isoveljeni on asunut jo vuosia maailmalla ja epäilen hänen ikinä kotimaahansa enää vakituisesti palaavankaan. Säännöllisesti hän toki täällä vierailee. Tällä kertaa veljen viikon visiitti Suomeen ajoittui sopivasti hänen omalle syntymäpäiväviikolleen. Koskapa en juuri koskaan pääse häntä keittotaidoillani lahjomaan/kiittämään/muuten vain niillä leuhkimaan, päätin hyödntää tämän ainutlaatuisen kerran tarjoamalla hänen juhlilleen sekä paikan että antimet. Pahimman nälän sammuttajana tarjoilin kaksi pizzaa salaatin kera. Syntymäpäivillä tärkeintä suuhunpantavaa on kuitenkin kakku, jonka maun täytyy olla kohdillaan, jotta sitä vesi kielellä muisteltaisiin.

En ole koskaan hirveästi innostunut täytekakuista. Siksipä olin erityisen innostunut löytäessäni Jamie Oliverin juhlakakku-ohjeen, joka yhdistää mielenkiintoisesti kermakakun kauniin kuohkeuden suklaakakun mehevyyteen. Loistavaa, sanon minä, kaikin puolin. Valmis kakku oli paitsi syötävän hyvää, myös erittäin herkullisen näköinen. Siksi pahoittelen (jälleen) kuvien surkeutta. Syynä moiseen oli kova kiire päästä maistamaan ja vieraiden pitäminen tyytyväisinä. Jos kokeilette reseptiä itse, huomaatte myös sen ulkoisen kauneuden.


Juhlakakku á la Jamie Oliver

Kakkupohjataikina:
3 reilua ruokalusikallista kaakaojauhetta
4 rkl kiehuvaa vettä
3,5 dl sokeria
200 g voita
3 suurta munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1 kourallinen mantelilastuja

Kostutukseen:
tilkka esim. sherryä tai konjakkia

Täyte:
2 dl kermaa
3-4 dl marjoja (esim. mustikoita ja mansikoita)

Suklaakuorrute:
100 g voita
100 g hyvää tummaa suklaata
100 g tomusokeria
3 rkl maitoa

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Jos sinulla on kaksi samankokoista kakkuvuokaa, paista kakkulevyt niissä. Yhdelläkin toki selviää, silloin pohja täytyy vain paistamisen jälkeen puolittaa. Jamie Oliver neuvoi vuoan kooksi noin 20 cm halkaisijaltaan, mutta minun 24 cm:n vuoillakin hommassa onnistui. Peitä vuoan/vuokien pohjat leivinpaperilla. Sekoita kaakaojauhe ja kiehuva vesi tasaiseksi seokseksi. Vaahdota sokeri ja pehmeä voi. Lisää voivaahtoon kaakao-vesiseos, munat sekä jauho-leivinjauheseos. Sekoita hyvin ja lisää lopuksi mantelit. Lusikoi taikina yhteen tai kahteen vuokaan ja paista pohjaa/pohjia 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä hieman ja irrota vuoasta/vuoista. Jos käytät yhtä kakkuvuokaa, halkaise kakkupohja. Poista leivinpaperit.

Pane suklaakuorrutteen aineet kulhoon ja se edelleen kuuman vesikattilan päälle. Sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä. Vaahdota kerma ja mausta sokerilla. Kostuta halutessasi kakkulevyt tilkalla alkoholia. Oliver neuvoi käyttämään sherryä, mutta sen puutteessa minä turvauduin konjakkiin. Levitä toiselle pohjalle paksulti kermavaahtoa, jonka päälle ripottele runsaasti tuoreita marjoja. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin mansikoita ja vadelmia, mutta minun kakustani löytyi tuoreiden mansikoiden lisäksi pakastemustikoita. Paina toinen kakkulevy päälle. Kuorruta koko komeus jäähtyneellä suklaalla ja levitä sitä reunoillekin. Anna päällysteen vielä kovettua hetken ennen kuin nostat kakun pöytään. Pidä huoli siitä, että kakkulautanen on itse kakkua isompi, sillä kuorrute valuu herkullisesti yli rajojen...