Ryppy rakkaudessa

Otsikko on tarkoitettu vain johdattamaan sinua, hyvä lukija, harhaan ja näille sivuille. Minun ja punajuuren suhteessa ei edelleenkään ole näkyvissä viilenemisen merkkejä, arjen myötä sitä alkaa vain pistää merkille mielitietyn eri puolia. Punajuuren ainoa hivenen moitittava ominaisuus on sen kaikkivaltaisuus. Se nimittäin värjää ruoan kuin ruoan omalla punallaan, jos sen sekoittaa muihin aineksiin.

Punajuuri-quinoa-paistos

3 dl quinoaa
4,5 dl vettä + kasvisliemijauhetta

2 shalottisipulia
1 punasipuli
2 pientä porkkanaa
1 iso punajuuri
öljyä
3-5 dl kypsiä kikherneitä

currytahnaa (tai muuta maustetahnaa)
soijakastiketta
pieni loraus soijakermaa

Keitä quinoa kypsäksi kasvisliemessä (n. 15 min). Kuori sipulit ja juurekset. Pilko sipulit ja raasta porkkanat ja punajuuri. Kuullota sipulit kuumassa kasarissa. Lisää juuresraaste ja paista miedolla lämmöllä pehmeiksi. Lisää kypsä quinoa ja kikherneet. Mausta ja lisää halutessasi loraus kermaa joukkoon. Käännä lämpö pois. Anna hautua kannen alla tai nauti heti.

Rouheat tofupiffit

Tofupihvit ovat olleet keittiössämme uhanalaisuuteen asti harvinaista ruokaa - ja aivan suotta. Kiinteästä tofusta syntyy maukkaita piffejä oikean ohjeen avulla. Sellainen löytyi Chocochilin Elinalta.

Muutin ohjetta tietoisesti ja tahattomastikin. Cashewpähkinöiden lisäksi käytin muita pähkinöitä ja öljyn jätin vahingossa pois. Ehkä siksi koin tarpeelliseksi lisätä murenevaan taikinaan loppuvaiheessa yhden kananmunan, jolloin pihvit muuttuivat vegaanisista ovo-vegetaarisiksi. Onneksi muna oli sentään luomua.


Tofu-pähkinäpihvit

1 dl pähkinöitä
250 g maustamatonta tofua
0,5 dl korppujauhoja
0,5 dl vehnäjauhoja
suolaa
mustapippuria
(nestemäistä savua)
1 pieni sipuli
(1 luomumuna)

Rouhi pähkinät. Murusta tofu joukkoon. Lisää jauhot, mausteet ja silputtu sipuli. Lisää lopuksi vielä kananmuna, jos taikina ei ole tarpeeksi kiinteää. (Tai kokeile alkuperäistä vegaaniohjetta.) Muotoile taikinasta pihvejä ja paista pannulla molemmin puolin kullanruskeiksi. Syö esimerkiksi soijakermapohjaisen siitakesienikastikkeen ja puikulaperunoiden kanssa.

Ruisleipää juuresta

Minulla on jääkaapissa ruisleivän juuri, jolla on tehty muinoin Arvo Ylpölle leipää. Uskomatonta, eikö totta! Vai juurikin sitä: legendaa ja huhupuheita? Sama se sille, sillä mielelläni teen leipäni hieman maineikkaammalta pohjalta.

Sain juuren tädiltäni, joka oli saanut sen Arvo Ylppö -kytköksistä tietävältä leipojalta. Testasimme juurta äitini kanssa ja leivoin elämäni ensimmäiset ruisleivät juureen. Äiti oli tosin alustanut juuren edellisiltana yksikseen. Hän luottaa leivonnassa mutu-tuntumaan, joten en voi kirjata tarkkoja määriä tähän. Minulla on kuitenkin hihassani (vai selaimeni kirjanmerkeissä?) eräs herkullinen ohje, jota aion kokeilla ihan pian. Saatte sitten kuulla juurestani lisää...

Mokattua makeaa

Ihanasta ruotsalaisesta keittokirjastani löytynyt maapähkinäpalojen ohje kuulosti toisella kotimaisellakin kerrassaan maukkaalta. Pakkohan sitä oli kokeilla, kun kerran aineksiakin löytyi. Tai no, osa oli sovellettavissa ja yksi epämääräisyydessään monitulkintainen...

Puolitin alkuperäisohjeen määrät, mutta kämmäsin erään aineksen kohdalla ja lisäsin sitä siis tuplaten muihin verrattuna. Korvasin murskatut maissihiutaleet tavallisilla kaurahiutaleilla, mutten muistanut puolittaa määrää. Palojen rakenteesta tuli mahdollisesti virheeni vuoksi aavistuksen pehmeä, mutta makua moka ei onneksi pilannut.

Maapähkinäpalat

250-300 g suolatonta ja sokeritonta maapähkinävoita
1 dl siirappia
vajaa 2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl kookos(hiutalei)ta
2,5 dl (tai virheellisesti 5 dl) kaurahiutaleita tai murskattuja maissihiutaleita
90-150 g tummaa suklaata
35-50 g valkosuklaata

Sulata maapähkinävoi kattilassa. Tarkkaile tilannetta, sillä voi kärähtää äkkiä. Sekoita joukkoon siirappi, sokerit ja kookos. (Ohje ei eritellyt kookoksen olomuotoa mitenkään, joten tulkitsin sen vapaasti kookoshiutaleiksi. Kyseessä saattoi toki olla myös kookosmaito tai vaikka -voi, mutta vaikea sitä oli pelkästä "kokoksesta" ymmärtää. Hyvin ainakin hiutaleet tuntuivat seokseen uppoavan.) Anna seoksen hautua miedolla lämmöllä pari minuuttia välillä sekoitellen.

Lisää lopuksi kaurahiutaleet tai murskatut maissihiutaleet. Levitä taikina leivinpaperille ja aseta päälle toinen leivinpaperi. Kauli taikina ohueksi suorakulmioksi papereiden välissä. Nosta päällimmäinen leivinpaperi pois ja anna taikinan jäähtyä hieman.

Käytä suklaata oman makusi mukaan. Minä ylitin alkuperäisohjeen annostukset reilulla kädellä, joten minimi mukailee reseptiä, maksimi minun määrääni. Sulata tumma suklaa esimerkiksi vesihauteessa ja kaavi se tasaisesti taikinan päälle. Sulata myös valkosuklaa ja ripottele sitä tumman suklaan päälle sinne tänne. Leikkaa taikina paloiksi ja säilytä niitä jääkaapissa.

Punaista tahnaa

Rakastan punajuuria. Olen kertonut ihastuksestani useaan otteeseen ennenkin, mutta tulen hehkuttamaan punajuuria niin kauan kuin tunteeni pysyvät näin kuumina. Olen kokeillut viime aikoina entistä enemmän vegaanisia ruokia, joista erilaiset vihannes- ja siementahnat ovat helppoja testattavia. Bongasin tämän tahnareseptin Vihreän langan sivuilta. Vähensin hieman öljyn määrää, mutta muuten tein tahnan ohjeen mukaan. Tätä voi syödä melkein lusikalla.

Punajuuritahna

400 g punajuuria
1,5 dl auringonkukansiemeniä
0,5 dl öljyä
2 valkosipulinkynttä
1,5 rkl (omena)viinietikkaa
0,5 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
0,5 tl cayennepippuria

Harjaa punajuuret ja keitä ne kuorineen kypsäksi, noin 40-45 minuuttia. Paahda punajuurten kypsyessä auringonkukansiemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä pintaan. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet.

Jäähdytä, kuori ja lohko kypsät punajuuret. Mittaa kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita tahnaksi. Nauti esimerkiksi leivän päällä.

Myöhästynyt haaste

Syyskuun ruokahaaste oli lapsuuden paras ruokamuisto. Myöhästyin haasteesta, mutta sen innoittama kokkailin lapsuuden ruokaa. Tämä tuskin on paras ruokamuistoni, mutta tätä meillä aina tasaisin väliajoin tarjoiltiin.

Käytännössä kyseessähän on spagetti carbonara, meillä sitä syötiin nimellä miilunpolttajan spagetti. Lapsena meni pekoni alas tuosta vain, mutta nykyään ohjetta on modattu lihastakieltäytyjälle sopivaksi.

Erilaisia kasvispekoneja löytyy ainakin Hälsan Kökiltä, ja Redwoodilta. Omani on Gallerian Life-kaupasta ostettu, ja se oli muistaakseni ruotsalaisen yrityksen maahantuomaa. En nyt vaan kuollakseni muista, minkämerkkisestä tuotteesta oli kyse. Hyvää se joka tapauksessa oli.

Huomasin muuten juuri, että meillähän on täällä 18 seuraajaa!! Kertokaa ihmeessä, keitä te olette?

Kasvissyöjän miilunpolttajan spagetti

Yhdelle reilusti, kahdelle vähän

100 g vegepekonia
1 muna
1 dl kermaa
1 sipuli
2 rkl. parmesania
spagettia
mustapippuria
suolaa

Pilko sipuli ja pekoni. Kuulota ja ruskista niitä pannulla. Lisää kerma ja mausta mustapippurilla.
Keitä spagetti suolatussa vedessä.
Sekoita valutetun spagetin joukkoon sipulipekonikermaseos. Riko lasiin kananmuna, johon sekoitat parmesanin. Sekoita munajuustoseos kuuman spagetin joukkoon.
Nauti!

Jauhohummuksen jatkojalostus

Tämä ei mennyt nyt ihan putkeen. Törmäsin englanninkielisen ruokalehden sivuilla uudenlaiseen hummusohjeeseen, josta innostuin heti. Se tehtiin kikhernejauhoista kypsien kikherneiden sijaan ja tuloksen piti olla "extra creamy" tai vastaavaa. Eipä ollut, ei.

Hummus meni kertaalleen falafelien lisukkeena, mutta sen enempää en niljakasta tahnaa sellaisenaan viitsinyt käyttää. Lopusta hummuksesta tein crackereita samalla Tofu for twon ohjeella, jota olen aiemminkin testannut. Tällä kertaa korvasin siis ravintohiivan hummuksella (jota oli 2-3 dl) ja lisäsin taikinaan hieman kurpitsansiemeniä. Crackereihin jauhohummus sopi sentään oikein mainiosti!


Hummus kikhernejauhoista

reilu 6,5 dl (2,75 cup) vettä
suolaa
vajaa 2 dl (0,75 cup) kikhernejauhoja
seesaminsiemeniä (tai 0,6 dl tahinia)
3 rkl öljyä
yhden sitruunan kuori ja mehu

0,25 tl kuminaa
0,25 tl fenkolinsiemeniä
2 rkl öljyä
paprikahiutaleita

Kiehauta suolattu vesi. Lisää jauhot ja kiehuta miedolla lämmöllä pari minuuttia. Tai siis näin ohjeessa sanotaan. Minun mielestäni seos oli parin minuutin porisemisen jälkeen aivan liian vellimäinen, joten annoin seoksen hautua runsaamman tovin (ehkä 10 min). Lisää seokseen seesaminsiemenet (tai tahini), öljy sekä sitruunan kuori ja mehu. Nauti esimerkiksi faafelien kanssa (tai jatkojalosta muuhun ruokaan).

Halutessasi paahda kuumalla pannulla kuminaa ja fenkolinsiemeniä. Lisää öljy sekä paprikahiutaleet ja paahda puoli minuuttia. Valuta öljyseos hummuksen päälle.