Mmm-maitoa!

Onnea meille! Tämä on jo Vegemisien historian 300. postaus. Jee! Kolmantenasadantena tarjoilen teille maitoa, ihan itse tekemääni.

Kyseessä on kauramaito, joka kelpaa hyvin kasvispohjaiseksi lehmänmaidon korvikkeeksi. Itse tehtynä maidon saattaa maustaa juuri niin makeaksi ja tuhdiksi kuin tykkää.

Maito on vieläpä helppo tehdä. Vaatii vain hieman aikaa. Jos tunnet olosi ja elämäsi liian kiireiseksi kauramaidon tekoon, pysäytä kello ja ota oma aikasi.

Kauramaito

0,75 dl kauraryynejä eli -suurimoita (+ vettä liotukseen)

4 dl vettä

ripaus suolaa

5-6 dl vettä

vaniljasokeria tai -uutetta

sokeria

(kanelia)

Liota kauraryynejä yön yli vedessä. Kaada liotusvesi pois ja laita ryynit suolalla maustetun veden (4 dl) kanssa kattilaan. Anna kiehua hiljalleen 40 minuuttia. Jäähdytä.

Laita ryynit vesineen tehosekoittimeen. Lisää 5-6 desiä vettä ja surauta sekaisin. Mausta vaniljalla, sokerilla ja mahdollisesti muillakin mausteilla.

Vihersmoothie

Arvatkaa kuka on tosi ruma?
No, voin kertoa. Nimittäin uusi aamupalaystäväni Vihersmoothie.

Kaveri näyttää nimittäin ihan (anteeksi nyt vaan) ripulilta. Tai oksennukselta.
Mutta minkäs se hänkään ulkonäölleen voi. Pääasia, että on herkkua sisältä.

Ja oi voi, jos kaikkia ylisanoja on uskominen, miten terveellistä myös!


Vihersmoothiesta on netti väärällään tietoa. Hyviä perustietopaketteja löytyi muun muassa Ruohonjuuren sivuilta ja Quinoaa-blogista. Molemmat Heidi Kallosen käsialaa.

Vielä en osaa sanoa onko kehossani tapahtunut huikaisevia muutoksia, sillä smoothie-aamuja on takana vasta kolme. Mutta jahka tästä muutun supervoimaiseksi ja erittäin hemaisevaksi, lupaan kommentoida asap.

Toinen vihersmoothieni

½ punttia(luomu) tammenlehtisalaattia
kaksi kourallista pinaatinlehtiä
1 (luomu) banaani
2 rkl vadelmia
1-2 dl vetttä

Sekoita kaikki smoothieksi blenderillä. Nauti hurjasta ulkomuodostaan huolimatta.

Mehua, mehua!

Ihana loppukesä. Ihanat sadot. Mansikoita, vadelmia, raparperiä, herukoita, mustikoita.

Olen ollut ahkera ja poiminut vanhempien pihalla herukoita kädet punaisina. Kun saalista oli tarpeeksi oli pakko ryhtyä tuumasta toimeen.

En ole koskaan aiemmin höyryttänyt itse mehua. Niinpä luin netistä neuvoja ja päätin käydä suin päin toimeen isän vanhalla keittimellä.

Ja toisin kuin muistikuvani väittivät ei mehun tekeminen ollut lainkaan vaativaa tai vaivalloista. Marjat ja sokeri mitattiin kehikköön ja pantiin koko pytinki pähisemään.

Kun mehua lopulta pääsi laskemaan, valtasi pienen kotimme ihana tuoksu. Sillä samalla hetkellä valahdin takaisin 80-luvulle ja Oulun Myllyojalle. Muistan kuinka isä piti meitä lapsia pois keittiöstä, kun hän laski kiehuvaa mehua.


Samalla muistin myös, mistä mielikuvani vaivalloisuudesta johtui. Lapsuuden kodissa on kellari ja siksipä mehu laskettiin suoraan kuumiin lasipulloihin joiden käsittely vaati tarkkuutta. Pullot piti myös sterilisoida kuumassa uunissa ja kumituppikorkit kiehuvassa vedessä.

Toista se on tämmöisellä kellarittomalla kerrostaloasujalla, joka laski koko mehusatsin kattilaan ja siitä suppilon avulla pakastepulloihin. Ei ole vaikeaa ei.

Jos vaan pääsette marjoihin ja maijaan käsiksi, kokeilkaa! Tuo on siitäkin nerokasta, että höyrystimeen voi laittaa lähes mitä tahansa marjoja.

Höyrymehu

n. 10 l musta- ja punaviinimarjoja
n. 1,2 kg sokeria
pakastepulloja

Marjat voi käyttää perkeineen. Huuhdo ne.
Kaada marjat sokerin kanssa kehikkoon kerroksittain.
Laita vettä mehumaijan pohjaosaan. Kokoa mehustin.
Kiehuta vesi. Anna kiehua reipasta tahtia koko mehunteon ajan.

N. 20 minuuttia kiehumisen alkamisesta laske mehustimesta ensimmäinen erä kattilaan/kannuun ja kaada se marjojen päälle.

Noin 60 minuutin jälkeen valuta mehu kattilaan. Anna jäähtyä ja kaada suppilon avulla puhtaisiin pakastepulloihin.

Pidä koko mehunteon ajan huoli, että alimmassa osassa on koko ajan vettä.