tiistaina, marraskuuta 27, 2007

Tofumakit

Tämä polkkaus on odottanut koneella jo jonkin aikaa, mutta nyt sen saan viimein tänne laitettua. Elikäs jo kauan aikaa sitten, isäni piti minulle ja Tyypille sushi-koulun. Iskä kun ihastui tuohon japanilaiseen herkkuun jo 90-luvun alussa ja tarjoili sitä perheellemme kehujen saattelemana. (Muistan kun kerroin asiasta koulussa ja ja kaverini ihmettelivät, että miksi olemme syöneet sutta.)

Mutta siis isän sushi-koulu ei oikein ottanut tulta alleen, kun aina oli sellainen olo, että kun se on niin vaivalloista ja hankalaa ja aikaavievää ja epäonnistuu kuitenkin. Mutta mitä vielä. Pyh vain tuollaisille ajatuksille. Suht simpsakkaasti makit kääriytyivät, vaikkei edes bambumattoa ollut, vaan pelkät keittiöliinat.


Siispä,

Tofumakit:

Marinadi:
1 tl Inkivääriä
2 Valkosipulin kynttä
½ dl Seesamiöljy
1 rkl Hunajaa
2 rkl Soijakastiketta
½tl Sitruunamehua
2 tl Mustapippuria

4 Norilevyä
½ pakettia tofua
1 porkkanna
10 cm kurkkua
2,5 dl Sushi-/Puuroriisiä
n. 2rkl-1/4 dl Riisiviinaetikkaa

Meillä oli maustamatonta tofua, joten laitoimme sen aamulla marinaadiin, jonka ainekset sekoitettiin keskenään ja panimme sen jääkaappiin maustumaan.
Makien valmistus alkoi riisin keittämisestä. Riisi keitettiin suolatussa runsaassa vedessä ja annettiin porista hiljaisella teholla n.20 min. Sen jälkeen riisi kaadettiin laakeaan astiaan. Tässä seuraavassa vaiheessa kannattaa olla toinen käsipari apuna. Riisiä sekoitetaan astiassa samalla kun toinen löyhyttelee (esim. taitetulla lehdellä) riisiä kylmäksi. Samalla lisätään riisiviinaetikkaa. Etikka lisätään vähä kerrallaan ja odotetaan, että riisi on imenyt etikan ennen kuin kaadetaan lisää. Kun riiisi on kiiltävää, on etikkaa tarpeeksi.

Isä pasitoi norilevyt kuumalla ja kuivalla pannulla, mutta me skippasimme tämän vaiheen törkeästi ohi. Levitä pöydälle pyyheliina. Laita norilevy sen päälle kiiltävä puoli alaspäin. Lisää riisiä levylle, mutta jätä 3 cm yläreunasta tyhjäksi. Tee riisiin keskelle vako. Levitä vakoon vieritysten/osittain päällekkäin porkkanatikkuja, kurkkutikkuja ja tofutikuja. Kääri pyyhettä apuna käyttäen levy rullaksi. Jätä sauma alaspäin. Laita rullat jääkaappiin vetäytymään. Leikkaa rullista sopivan paksuisia kiekkoja. Tarjoa inkiväärin ja soijan kanssa. Ja jos haluat laita ennen käärimistä vakoon myös wasabia. Meillä sitä ei ollut, joten jäi laittamatta.

Ja netistä löytyy p a l j o n sushivinkkejä ja -ohjeita. Niitä kannattaa vilkaista, ennen kuin lähtee näiden perusteella tekemään :)

torstaina, marraskuuta 22, 2007

Haastejuttuja

Onpas kiva, kun niin monet ovat tarttuneet ehdottamaani kouluruokahaasteeseen (nimim. "Nuoren naisen versiota odotellessa...")! Lupaan kokeilla kaikkia tehtailemianne kouluruokia. Uneliaan kokin nakkikastike on varmasti erittäin maukasta soijanakeilla versioituna. Enpä ole tosiaan nakkikastiketta sitten kouluaikojen syönytkään! Kulinaarimurulan maukkaalta näyttävä porkkana-soijarouhelaatikko osallistui samalla marraskuun ruokahaasteeseen. Asiasta innostuneena ja Nuoren naisen kanssa neuvoteltua, päätin minäkin ottaa Vegemisien puolesta soijarouhehaasteeseen osaa. Meidän keittiössämme soijarouhe on niin sanotusti peruskauraa. Sitä voi käyttää jauhelihan tapaan melkeinpä mihin vaan, eikä maku häviä ollenkaan lihalle, kunhan rouhetta jaksaa liottaa soijakastikkeella maustetussa vedessä tai keittää kasvisliemessä 5-10 minuutin ajan.

Löysin vastikään hoksaamastani Kasviskasarista tämän pyörykkäohjeen, joka oli kyllä sen verran runsas, että suosittelen soveltamaan vain puolikasta reseptiä. Huomasimme nimittäin komean kanssaeläjäni kanssa palleroita pyöritellessämme niitä syntyvän taikinasta niinkin paljon, että lopetimme hyvän sään aikana ja laitoimme loput (reilun puolikkaan) pakkaseen odottamaan pahaa päivää.


Soijapyörykät (tahi -pihvit)

4 dl soijarouhetta
1,5 dl korppujauhoja
2 rkl soijajauhoja (tai 2 kananmunaa)
5 dl vettä
1 sipuli
1 tl suolaa
1-2 rkl soijakastiketta
1 rkl paprikajauhetta
0,5-1 tl valkopippuria

Sekoita soijarouhe, korppujauhot, soijajauho ja vesi keskenään ja anna seoksen turvota hetken. (Soijajauhojen ansiosta resepti on vegaaninen. Soijajuhon sijaan voi käyttää myös kananmunia, joita tähän ohjeeseen tarvitsisi ilmeisesti kaksi kappaletta.) Silppua sipuli ja lisää se mausteiden kera taikinaan. Lisää vettä tarvittaessa, jotta taikinasta tulee muotoiltavaa. Pyörittele taikinasta soijapullia tai taputtele pihvejä. Paista pannulla rasvassa tai uunissa 225 asteessa noin 20 minuuttia. Nauti esimerkiksi maukkaiden tikkuperunoiden ja ketsupin kanssa.

maanantaina, marraskuuta 12, 2007

Riisibiisi

Tämä viikko alkoi meidän huushollissamme jouluisissa tunnelmissa. Alan aina joulun lähestyessä - yllättäen - himoitsemaan riisipuuroa. Niin myös nyt. Komean kanssaeläjäni mukaan riisipuuro nautitaan aina jonkinlaisen marjakeiton kanssa, joten puuroriisejä ostaessani noukin muitta mutkitta kaupasta myös mansikkakeiton mukaani. Kotona puuron valmistuessa tajusin, että e-hei. Riisipuurohan nautitaan sokerin ja kanelin kera. Kaunista ja yksinkertaista. Komea kanssaeläjäni kuitenkin puolsi omaa näkökantaansa ja nautti oman annoksensa keiton kera. Nuori nainen yhtyi marjakeittohämmästykseeni, sillä hänen mielestään riisipuuro tulee nauttia luumukeitolla. Asiaa nyt tarkemmin mietittyäni olen sitä mieltä, että riisipuuron ja minkälaisten tahansa keittojen kanssakäyminen on arveluttavaa. Mielipiteitä aiheesta olisi kiva kuulla...


Riisipuuro

2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 l maitoa
1 tl suolaa

Keitä vesi kattilassa kiehuvaksi ja lisää riisit. Kiehauta riisivettä pari minuuttia, kunnes seos jonkin verran yhtenee. Lisää maitolitra (minä käytin kevytmaitoa, koska rasvattomasta maidosta tuskin tulisi kummoisen makuista) ja suola ja anna keiton kiehua kannen alla hiljalleen 35-40 minuuttia. Nauti parhaaksi katsomiesi lisukkeiden kera.

Koskapa en halunnut ruokahuoltomme kokevan kahta peräkkäistä puuroista päivää, päätin eilen leipoa komean kanssaeläjäni suosiollisella avustuksella lopusta puurosta karjalanpiirakoita. Miksi kukaan ei ole kertonut, kuinka helppoa tämänkin ruuan valmistus on? Minä kun jostain syystä tunnun kuvittelevan kaikkien perinneruokien olevan työläitä ja suvereenia keittotaitoa tai vähintään jotain salaista ainesosaa vaativia valmistettavia, niin joka kerta saan hämmästyä iloisesti huomatessani asian olevan aivan toisin. Jos sinullakin on aiemmin noussut kylmä hiki otsalle kuullessasi karjalanpiirakoiden omakätisestä valmistuksesta, niin huoli pois. Se ei ole ollenkaan vaikeaa. Kannattaa kuitenkin pitää huoli siitä, että sinulla on ruuanlaittoseuraa, sillä muutoin leipominen voi hivenen hankaloitua. Tuskin paljoa, mutta kaksin aina kaunihimpi


Karjalanpiirakat

2 dl vettä
1 tl suolaa
1 rkl öljyä
4 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja

riisipuuroa (n. 6-7 dl)
voiteluun vesi-öljyseosta

Sekoita vesi, suola ja öljy. Lisää jauhot vähitellen nesteeseen ja painele nyrkillä taikinaksi. Taikinasta tulee kova ja kuiva, joten mikäli joudut jättämään taikinan edes hetkeksi kulhoon seisomaan, peitä se märällä pyyhkeellä estääksesi nesteen haihtumisen taivaan tuuliin. Parasta olisi, jos voisit leipoa taikinan heti piirakoiksi. Tässä kaksi käsiparia on eduksi. Yksi voi kaulia taikinan soikioiksi, jotka toinen täyttää riisipuurolla ja rypyttää kauniiksi piirakoiksi. Paista 300-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Meidän uusi uunimme lämpeää vain 275 asteeseen, mutta sekin riitti mainiosti. Voitele piirakat heti uunituoreina vesiöljyseoksella estääksesi jälkikuivettumisen.

Meidän riisipuuromme alkoi uhkaavasti ehtymään ennen aikojaan vielä muutaman taikinasoikion odottaessa täytettään. Onneksi muistin jääkaapissamme lymyilevän perunamuusin jämät, joista sekoitin osan loppupuuroon. Seos ei ehkä ihan vastannut perunapiirakoiden perinteistä täytettä, mutta hyvältä nämäkin piirakat maistuivat. Kuvassa etualalla makoilevat kellertävät leipomukset ovat näitä potaattiversioita.

perjantaina, marraskuuta 09, 2007

Haastavaa pinaattikeittoa

Minä olen vihdoin kotiutunut työharjoittelureissultani ja päässyt uuden keittiöni hellan ääreen (vaihdoimme nimittäin Helsingissä oleskeluni aikana osoitetta koti-Oulussa). Komea kanssaeläjäni oli paluupäivänä tekaissut minulle Nuoren naisen postaamaa linssimureketta, joka oli aivan mainiota. Ensimmäisenä omana kokkauksenani tein tällä viikolla pinaattikeittoa, joka oli huikean helppotekoinen ja vieläpä hemmetin hyvää. Pinaattiteemalla siis näköjään jatketaan tämän viikon blogipostauksissamme, joskin tämä pinaattiruoka on hieman edellistä haastavampi.

Keittoa nauttiessa muistuivat kouluajat mieleen ja innostuin keksimään blogimme ensimmäisen haasteen. HAASTAN täten kaikki ruokaisaa blogia ylläpitävät TEKEMÄÄN jotain tuttua ja turvallista KOULURUOKAA. Perusreseptejä kun ei koskaan ole liikaa. Haaste koskee myös tämän blogin toista pitäjää, joten voimme odottaa kouluruokapostausta myös Nuorelta naiselta... Ja toki koskapa mekin olemme kasvisruokaan erikoistunut blogi, lihaisia ja kalaisia kouluruokia saa soveltaa kasvisuokavalioon sopiviksi. Kaikki kuitenkin käy. Kasvisruokia ei ainakaan minun 90-luvulla viettämien kouluaikojen ruokalistalla ollut juuri pinaattikeittoa ja -lättyjä enempää, joten soveltaminen on paitsi ymmärrettävää myös toivottavaa.


Pinaattikeitto

3 rkl margariinia
0,75 dl vehnäjauhoja
1 l maitoa
150-300 g pakastepinaattia
1 tl suolaa
1 tl sokeria
ripaus valkopippuria
keitettyjä kananmunia

Sulata margariini kattilassa ja lisää jauhot joukkoon. Anna margariini-jauhoseoksen lämmetä hetken ennen kuin kaadat puolet maidosta kattilaan. Kiehauta ja lisää pinaatit. Itse laitoin vain yhden pakastepinaattipussin, mutta kaksikaan ei olisi pahitteeksi. Anna pinaatin sulaa keittoon ja lisää loput maidot. Kiehauta muutama minuutti ja mausta suolalla, sokerilla ja valkopippurilla. Tarjoa keitettyjen kananmunien ja hyvän leivän kera ja muistele kouluaikoja.

Pinaatticurrya

Kaupasta nappasin mukaan Valion pienen juustoresepti lehdykäisen ja sieltä tämän ohjeen. Todella nopea valmistaa ja oikein maittavaa. Ei vetänyt vertoja oikealle intialaiselle, mutta perusarkipäivään sopi kuin hanska käteen.

2 dl ruokakermaa (valio 5%)
1 pkt kotijuustoa
1 sipuli
150g pakastepinaatttia
1 rkl vehnäjauhoja
inkivääriä
suolaa
pippuria

Sipulit pilkotaan ja kuulotetaan pannulla. Joukkoon lisätään pinaatti, jonka annetaan sulaa ja muhia hetki. Lisätään vehnäjauhot ja kuutioitu kotijuusto. Sen jälkeen lisätään kerma ja mausteet. Annetaan hetki hautua ja tarjoillaan vaikka riisin kera. Meillä riisi oli jotenkin puuromaista ja siksi makunautinto ei kaikkein paras. Uskoisin, että couscous toimisi myös tämän kanssa hyvin.