G'day mates!

Terveiset täältä helteiseltä maailman toiselta laidalta! Melbournessa on ollut melkoinen helle koko sen yhdeksän päivän ajan, jonka olemme täällä jo viettäneet. Kylmä vesi ja raikastavat ruuat ovat olleet kuuminta hottia suuhun päätyvien asioiden listalla. Olemme nauttineet muutaman kolmen ruokalajin illallisen komean kanssaeläjäni työkuvioiden myötä, mutta valitettavasti en ole ottanut niistä kuvia muun ohjelman viedessä liiaksi huomiotani kyseisissä ruokailutapahtumissa. Hienot ovat olleet puitteet ja maistuvaa ruoka.

Australialaista ruokakulttuuria vaikuttaa määrittävän oleellisesti monikulttuurisuus. Täällä tarjoillaan kiinalaista, vietnamilaista ja japanilaista ruokaa sulavasti italialaisen, ranskalaisen ja amerikkalaisen ohessa. Mielenkiintoisia ilmiöitä ovat eri keittiöitä yhdistelevät ravintolat, joissa saatetaan tarjoilla esimerkiksi japanilaista ruokaa eteläamerikkalaisilla vivahteilla. Monikulttuurisuuden vuoksi en ole päässyt vielä täysin selville täkäläisestä keittiöstä. Muutamia piirteitä on toki silmään sattunut. Ekologisuus ja tuoreet raaka-aineet tuntuvat olevan täällä ilahduttavan arvostettuja ominaisuuksia gourmet-ravintoloista katukojuihin asti. Hampurilaisiakin mainostetaan ekologisuudella ja terveellisyydellä.


Tämä luomulla itseään mainostavasta pikaruokalasta ostettu linssihampurilainen on luultavasti paras purilainen, jonka olen koskaan syönyt. Ison sämpylän sisältä löytyi mahtavan paksu ja murea (jos kasvispihvistä voi moista luonnehdintaa käyttää) linssipihvi, oliiveja, paprikaa, fetajuustoa ja salaattia. Ja vaikka annos tuli nautittua pienoisen krapulan aiheuttamaan suolaisen himoon, jäi suuhun yllättävän terveellinen ja raikas maku.

Kovassa helteessä ei tunnetusti tee juurikaan mieli kuumia ja tuhteja ruokia, jotka ovat varmasti suomalaisissa ruokapöydissä tähän vuodenaikaan paikallaan. Auringonpaahteessakin täytyy kuitenkin välillä syödä, joten erilaiset leivät ja salaatit ovat osoittautuneet tällä matkalla hyviksi lounasruuiksi.

Tämä hasselpähkinöillä ja makealla hunajakastikkeella höystetty sinihomejuusto-päärynäsalaatti maistui oikein hyvin joenrannalle sijoitetulla ulkoterassilla, josta käsin oli mukava ihailla ympäröivää ystävällistä kaupunkia.

Sen verran paljon on juttuja varastossa, että jotain täytyy jättää tuonnemmaksi. Palaan siis asiaan myöhemmin. Luvassa on vielä postauksia ainakin paikallisesta riistaruuasta, kengurunlihasta, sekä myös juomakulttuurista. Koittakaa kestää siellä kylmyydessä! En haluaisi ollenkaan palata jo kohta kotiin...