maanantaina, kesäkuuta 20, 2011

Semlat solmuun (tai sitten ei)

Sämpylä on ruotsiksi semla. Ja minä vihdoinkin onnistunut sämpylänleipoja! Sen vuoksi en hennonnut vääntää semloja solmuun, vaikka se aikomukseni olikin. Mutta aivan hyvin olisin voinut.

Otin tällä kertaa taktiikakseni rauhallisuuden ja maltin. Päätin olla tappamatta kuivahiivaa liian lämpimällä nesteellä ja kohottaa taikinaa tarpeeksi. Hiljaa hyvä tulee, ääneti parempaa. Vääntäkää te sämpylät solmuiksi, jos maltatte.


Siemensemlat

3 dl vettä tai maitoa
1 pss kuivahiivaa (tai 25 g tuoretta)
1 tl suolaa
1 rkl siirappia
1 dl pellavansiemenrouhetta
0,5 dl ruisrouhetta tai -hiutaleita
1 dl kauraleseitä
4-5 dl vehnäjauhoja
1 rkl etikkaa
2 rkl öljyä

voiteluun siirappi-vesiseosta

Liuota hiiva lämpimään veteen. Lisää suola, siirappi, pellavansiemen- ja ruisrouhe (tai -hiutaleet), kauraleseet ja 1 dl vehnäjauhoja. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan levätä 10 minuuttia.

Alusta taikinaan loput jauhot ja lisää etikka ja öljy. Vaivaa muutama minuutti ja lisää tarvittaessa jauhoja - taikina ei saa tarttua käsiin. Jätä taikina lämpimään paikkaan kohoamaan noin tunniksi.

Jaa taikina neljään osaan ja pyörittele kustakin osasta kolme sämpylää. Voit tehdä taikinasta myös patonkeja, joita tulee satsista kaksi. Siirrä sämpylät tai patongit pellille leivinpaperin päälle ja anna kohota vielä 20 minuuttia. Voitele siirappi-vesiseoksella (1 osa siirappia + 2 osaa vettä).

Paista sämpylöitä 250-asteisessa uunissa 12 minuuttia tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Laita matala vedellä täytetty vuoka uunin pohjalle paistamisen ajaksi. Vesihöyry tekee kuorista rapeat.

Ei kommentteja: