Tämä viikko alkoi meidän huushollissamme jouluisissa tunnelmissa. Alan aina joulun lähestyessä - yllättäen - himoitsemaan riisipuuroa. Niin myös nyt. Komean kanssaeläjäni mukaan riisipuuro nautitaan aina jonkinlaisen marjakeiton kanssa, joten puuroriisejä ostaessani noukin muitta mutkitta kaupasta myös mansikkakeiton mukaani. Kotona puuron valmistuessa tajusin, että e-hei. Riisipuurohan nautitaan sokerin ja kanelin kera. Kaunista ja yksinkertaista. Komea kanssaeläjäni kuitenkin puolsi omaa näkökantaansa ja nautti oman annoksensa keiton kera. Nuori nainen yhtyi marjakeittohämmästykseeni, sillä hänen mielestään riisipuuro tulee nauttia luumukeitolla. Asiaa nyt tarkemmin mietittyäni olen sitä mieltä, että riisipuuron ja minkälaisten tahansa keittojen kanssakäyminen on arveluttavaa. Mielipiteitä aiheesta olisi kiva kuulla...
Riisipuuro
2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 l maitoa
1 tl suolaa
Keitä vesi kattilassa kiehuvaksi ja lisää riisit. Kiehauta riisivettä pari minuuttia, kunnes seos jonkin verran yhtenee. Lisää maitolitra (minä käytin kevytmaitoa, koska rasvattomasta maidosta tuskin tulisi kummoisen makuista) ja suola ja anna keiton kiehua kannen alla hiljalleen 35-40 minuuttia. Nauti parhaaksi katsomiesi lisukkeiden kera.
Koskapa en halunnut ruokahuoltomme kokevan kahta peräkkäistä puuroista päivää, päätin eilen leipoa komean kanssaeläjäni suosiollisella avustuksella lopusta puurosta karjalanpiirakoita. Miksi kukaan ei ole kertonut, kuinka helppoa tämänkin ruuan valmistus on? Minä kun jostain syystä tunnun kuvittelevan kaikkien perinneruokien olevan työläitä ja suvereenia keittotaitoa tai vähintään jotain salaista ainesosaa vaativia valmistettavia, niin joka kerta saan hämmästyä iloisesti huomatessani asian olevan aivan toisin. Jos sinullakin on aiemmin noussut kylmä hiki otsalle kuullessasi karjalanpiirakoiden omakätisestä valmistuksesta, niin huoli pois. Se ei ole ollenkaan vaikeaa. Kannattaa kuitenkin pitää huoli siitä, että sinulla on ruuanlaittoseuraa, sillä muutoin leipominen voi hivenen hankaloitua. Tuskin paljoa, mutta kaksin aina kaunihimpi
Karjalanpiirakat
2 dl vettä
1 tl suolaa
1 rkl öljyä
4 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
riisipuuroa (n. 6-7 dl)
voiteluun vesi-öljyseosta
Sekoita vesi, suola ja öljy. Lisää jauhot vähitellen nesteeseen ja painele nyrkillä taikinaksi. Taikinasta tulee kova ja kuiva, joten mikäli joudut jättämään taikinan edes hetkeksi kulhoon seisomaan, peitä se märällä pyyhkeellä estääksesi nesteen haihtumisen taivaan tuuliin. Parasta olisi, jos voisit leipoa taikinan heti piirakoiksi. Tässä kaksi käsiparia on eduksi. Yksi voi kaulia taikinan soikioiksi, jotka toinen täyttää riisipuurolla ja rypyttää kauniiksi piirakoiksi. Paista 300-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Meidän uusi uunimme lämpeää vain 275 asteeseen, mutta sekin riitti mainiosti. Voitele piirakat heti uunituoreina vesiöljyseoksella estääksesi jälkikuivettumisen.
Meidän riisipuuromme alkoi uhkaavasti ehtymään ennen aikojaan vielä muutaman taikinasoikion odottaessa täytettään. Onneksi muistin jääkaapissamme lymyilevän perunamuusin jämät, joista sekoitin osan loppupuuroon. Seos ei ehkä ihan vastannut perunapiirakoiden perinteistä täytettä, mutta hyvältä nämäkin piirakat maistuivat. Kuvassa etualalla makoilevat kellertävät leipomukset ovat näitä potaattiversioita.
maanantaina, marraskuuta 12, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kiva idea toi riisipuuron ja perunan sekoittaminen! :)
Mä bloggasin hei juuri nakkikastiketta kouluruokahaasteeseenne liittyen!
http://uneliasblogi.blogspot.com/
Lähetä kommentti