Paikallisissa polttareissa nautimme ihania pikkunaposteltavia. Tässä punaisiin tortillalättyihin leivottuja juustotaskuja sekä kastikkeella täytettyjä perunankuoria.
Ja tässä juustotäytteisiä sieniä ja jalapenoja.
Melkein kaikissa ruuissa oli aina jonkinmoinen soosi tai jopa kaksi lisukkeena. Yleensä mukana oli punaista salsaa tai muuta tulista kastiketta, guacamolea (joka oli huomattavasti parempaa kuin koskaan Suomessa!) tai ruskeaa papumössöä (frijoles), kuten tässä munakkaassa.
Epäilyttävästä ulkonäöstä huolimatta mössö oli ihan hyvää. Ja monesti hyvä proteiinilisuke kasvissyöjälle. (Kuvassa näkyvä munakas oli minulle vahingossa tuotu kinkkutäytteinen versio, jonka sain myöhemmin vaihdettua alunperin tilaamaani sienimunakkaaseen. Tulipahan otettua kuva kuitenkin.)Vietimme häät (ei edelleenkään meidän, ks. aiempi selostus) Meksikon sisämaassa ja matkan loppuajan lomailimme helteisellä Tyynenmeren rannikolla. Kävimme Puerto Vallartassa matkaopas-kirjani suosittelemassa kasvisravintolassa. Ehdottomasti matkan parasta kasvisruokaa! Ravintolassa oli tarjolla kasvisruokabuffet, johon kuului monenlaisia salaatteja ja useita pääruokavaihtoehtoja. Falafelit olivat ihan ennennäkemättömiä, kuin kanankoipia.
Viimeisenä ateriana nautimme San Luis Potosín lentokentällä empanadoja ja enchiladoja, jotka tarjoiltiin asiaankuuluvine lisukkeineen.
Maha täynnä oli hyvä lähteä kotia kohti. Vuorokauden matkustamisen jälkeen olimmekin jo kotona.
1 kommentti:
Hei! Ihania ruokakuvia Meksikosta!
jäin miettimään, että jouduitko varmistamaan joka kerta, että ruoka varmasti on vegeä? Esim. noissa pavuissahan (ja monessa muussa) on useimmiten sianihraa.
Lähetä kommentti