Parsa-punajuuri fetavene

Tämä yllättävä arkipäivä lounas tuli tehtyä jo kuukausi(a) sitten, kun parsa-aika oli vielä parhaimmillaan. Nyt siitä on jäljellä enää muisto vain. Josko se silti täältä blogin syövereistä löytyisi vaikka ensi vuonna. Tai jonakin kummallisena purkki-/pakasteparsahetkenä!

Parsa-punajuuri fetavene

3 parsaa (jotka luultavasti ovat jääneet yli jostain toisesta ruuasta)
½ palanen fetaa (tää oli lidlin palasesta)
2 punajuurta
10 oliivia
pestoa
sipulia

Leikkaa punajuuret siipaleiksi, samoin kuin feta. Paista punajuuren siipaleita paistinpannulla ja lisää vähän vettä ja jätä kannen alle pehmenemään. Kuori ja keitä parsa sopivaksi. Viipaloi sipuli ja lisää punajuuren kypsennysvaiheessa pannulle ja paista hetki. Leikkaa olivit viipaleiksi.
Asettele tarjoiluastiaa punajuuret ja feta vuoronperään jonoksi. Ripottele ympärille sipuleita ja oliiveja. Laita pitkulan päälle muutamat teelusikalliset pestoa ja lopuksi parsat. Voit myös valuttaa päälle hieman oliiviöljyä ja viinietikkaa.

Tofu-sienipihvit

Olen aina pitänyt tofua mauttomana, vaivalloisena ja kalliina ruoka-aineena. Noita kaikkiahan se toki on, mutta tasaisin väliajoin yritän antaa sille uuden mahdollisuuden. Sitä paitsi Oulun Kauppahallissa olevasta itämaisesta ruokaputiikista tuota soijaherkkua saa kohtuulliseen 1,30 euron hintaan, joten sen ei pitäisi olla kynnyskysymys uusien makujen yrittämiselle.

Sain sitäpaitsi Nuorelta naiselta vähän aikaa sitten herkulliselta näyttävän Tofu-keittokirjan, jonka senkin vuoksi minun täytyy vain yrittää enemmän. Tuosta hienosta reseptikirjasta huolimatta tämä pihviohje on täysin omasta päästäni. Sen myös huomaa pihvien löysästä olomuodosta. Yritin kiinteyttää taikinaa soijajauhoilla, mutten kovinkaan kummoisesti yrityksessäni onnistunut. Olomuodon vajavaisuudesta huolimatta maku oli kohdallaan. Kiinteyttäviä pihvineuvoja otetaan kuitenkin vastaan...




Tofu-sienipihvit

150-200 g maustamatonta tofua
2 rkl soijakastiketta
n. 150 g sieniä
1 iso sipuli tai 2 pientä
0,5 dl siemeniä
mustapippuria
rakuunaa
basilikaa
0,5-1 dl jauhoja
rasvaa paistamiseen

Murenna tofu kulhoon ja kaada soijakastike päälle. Anna maustua sen aikaa, kun valmistat muut ainekset. Kuori ja silppua sipuli(t). Puhdista sienet (minä käytin tuoreita herkkusieniä) ja pilko ne. Lisää sipulisilppu, sienihakkelus ja siemenet (minä käytin auringonkukansiemeniä) tofun joukkoon ja sekoita käsin tasaiseksi. Mausta vielä haluamillasi mausteilla. Lisää jauhoja sen verran, että taikinasta tulee jossain määrin kiinteä. Minä käytin graham- ja soijajauhoja. Kauho taikinasta lusikalla kekoja rasvaiselle pannulle ja tasoittele paksuiksi pihveiksi. Paista pihvit molemmin puolin kauniin ruskeiksi ja yritä saada ne pysymään kasassa.

Karpalokaurakeksit

Näin ulkona mainoksen ihanan näköisistä karpalokaurakekseistä. Minähän en ole sillä tavalla mainoksen uhri - ainakaan aina -, että menisin heti kauppaan ostamaan kiinnostustani kutittaneita elintarvikkeita, vaan joskus mietin ensin, voisinko tehdä kyseisiä tuotteita itsekseni kotona. Tällä kertaa tulin siihen tulokseen, että voin ja päätin kokeilla.


Karpaloiset kaurakeksit

75 g voita tai margariinia
1 dl vehnäjauhoja
vajaa dl pähkinärouhetta
vajaa dl rusinoita
1 dl karpaloita
n. 3 dl kaurahiutaleita
2-3 rkl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 muna

Sulata rasva ja sokeri kattilassa. Lisää joukkoon pähkinärouhe, rusinat ja karpalot. Sekoita mukaan kaurahiutaleet, vehnäjauhot ja leivinjauhe. Lisää hiutaleita tai vehnäjauhoja, jos seos tuntuu liian löysältä. Kun seos on viilentynyt tarpeeksi, sekoita joukkoon vielä yksi muna. Nostele taikinaa lusikalla leivinpaperin päälle ja tasoittele kekseiksi. Kuvan keksejä satsista tuli 16 kappaletta, jotka kaikki mahtuivat yhdelle pellille. Paista 200 asteessa 5-8 minuuttia.

Juustoleipä

Tein ensimmäistä kertaa leipää Jamie Oliverin paljon hehkutetun taikinareseptin mukaan. Puolitin perusohjeen ja sovelsin reseptiä muutenkin makuani vastaavaksi. Jauhoina käytin sekä vehnä- että graham-tyyppisiä ja lisäsin kuiva-aineseokseen hieman chiliä (jota olisi voinut olla enemmänkin). Ja kyllähän Oliver tietää, mistä puhuu ja mitä tekee. Hyvää tuli nimittäin. Täytyy kokeilla toistamiseenkin.

Juustoleipä

4 dl vehnäjauhoja
3 dl grahamjauhoja
1,5 tl suolaa
2 tl chiliä
2,5 dl vettä
25 g hiivaa
1 rkl siirappia (tai hunajaa tai sokeria)
100 g tuorejuustoa murustettuna
1 dl auringonkukansiemeniä
50 g juustoraastetta

Tee jauhoista, suolasta ja chilistä keko puhtaalle pöydälle tai isolle leivonta-alustalle. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Sekoita puoleen vesimäärään hiiva ja siirappi. Tee taikinakeon keskelle kolo. Kaada hiiva-siirappinestettä koloon vispaten samalla sormillasi jauhoja mukaan. Lisää loputkin nesteestä joukkoon hiljalleen sekoittaen, kunnes taikinasta tulee kiinteä, mutta ei liian paksu. Vaivaa taikinaa pöydällä viitisen minuuttia ja alusta samalla joukkoon auringonkukansiemenet ja murustettu tuorejuusto. Minä käytin Violan Pikkusiskoa. Leivo taikinasta jauhotetuin käsin pyöreä pallo. Viillä taikinapallon pintaan syviä viiltoja, jotta se pääsee vaivatta nousemaan. Peitä pallo liinalla ja anna nousta kaksinkertaiseksi.
Kun taikina on kohonnut, paisko tai painele sitä minuutin ajan. Kauli taikinasta paksu suorakulmio, kulmion ei tarvitse olla kovin iso. Ripottele taikinan pinnalle vielä juustoraaste ja kääri kulmasta kokoon. Anna leivän nousta peitettynä vielä hyvän aikaa. Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia. Tämän tuhdin leivän päälle ei tarvitse kuin margariinia ja vihanneksia, sillä juusto on jo siellä sisällä.

Hämmentäviä leipiä

Olen näköjään nykyjään mieltynyt erilaisiin marjaisiin ja hedelmäisiin leipiin. Löysin netistä pari viikkoa sitten tämän rukiisen puolukkapatongin ohjeen, jota oli tietenkin pakko kokeilla. Enemmänhän nuo kyllä kunnon leiviltä kuin pitkulaisilta patongeilta näyttävät. Maku oli jokseenkin limppumainen, johtuen ehkä ruisjauhoista ja siirappivesi-sivelystä. Täytyy sanoa, että tämä oli hämmentävä leipäkokemus. Odotin patonkeja, sainkin kapeita leipiä. Maistoin limpun leivästä, joka ei muutoin muistuttanut sitä. Näille leiville ei kannata näin ollen asettaa kummoisempia odotuksia, vaan ottaa kaikki ilolla ja uteliaisuudella vastaan...


Puolukkainen ruispatonki

5 dl piimää (tai 2-3 dl maustamatonta jugurttia + 3-2 dl vettä)
50 g hiivaa
2,5 tl suolaa
2 tl fenkolia
0,5 dl siirappia
1 dl puolukoita
4 dl ruisjauhoja
n. 7 dl vehnäjauhoja
50 g voita
2 dl puolukoita
Voiteluun:
2 rkl siirappia
2 rkl vettä

Murenna hiiva tai liuota kuivahiiva lämpimään nesteeseen. Minä käytin piimän sijaan vedellä ohennettua maustamatonta jugurttia. Lisää joukkoon mausteet, siirappi ja puolukat. Alusta mukaan ruisjauhot ja vehnäjauhoja sen verran, että saat kiinteän taikinan. Lisää lopuksi pehmeä voi. Peitä taikina liinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi.
Muotoile kohonneesta taikinasta kaksi pitkulaista litteää soikiota. Ripottele puolukat levyjen pinnalle ja kääri levyt patongeiksi. Kohota vielä puolisen tuntia.
Voitele leipien pinta siirappivedellä ja paista 200-asteisessa uunissa 35 minuuttia. Voitele patongit vielä toisen kerran paiston loppuvaiheessa.

Sadantena sipulipiirakkaa

Vegemisien sadannessa postauksessa herkutellaan sipulipiirakalla. Kutsuin Nuoren naisen toissaviikolla kyläilemään dokumentti-illan merkeissä. Nautimme puhetulvan lomassa mahtavan makuista sipulipiirakkaa, jonka reseptin poimin kirjastosta lainaamastani Härkäpapua sarvista -kasviskeittokirjasta. Kirja sisältää tärkeää tietoa eettisestä syömisestä ja lähiruuan tärkeydestä. Oleellista luettavaa kaikille meille.

Nautimme piirakan mozzarellasalaatin kera ja jälkiruuaksi söimme leipäjuustoa, jota tiesin Nuoren naisen himoinneen äitienpäivätarjoiluistani lähtien.
Komea kanssaeläjäni käväisi kotona viime viikon lopulla, mutta lähti taas tien päälle tuossa hetki sitten. Yritän saada loputkin pinoutuneet reseptini päivitettyä ennen kuin pääsen jälleen hänen seurastaan nauttimaan.

Sipulipiirakka

Pohja:
2 tl hiivaa
1,5 dl vettä
0,5 tl suolaa
1 dl ruisjauhoja
2,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

Täyte:
reilu 500 g sipulia
4-5 valkosipulikynttä
3 rkl öljyä
1 tl sokeria
1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl timjamia
mustapippuria
0,5 dl vehnäjauhoja
2 dl kermaa

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää jauhot ja suola ja alusta taikina tasaiseksi. Lisää öljy vasta loppuvaiheessa. Voitele piirakkavuoka ja kauli taikina vuokaan. Painele taikinaa myös reunoille. Mikäli haluat, ota osa taikinasta talteen ja käytä se koristeluun. Kohota taikina tässä vaiheessa.
Valmista tällä välin täyte. Hienonna kuoritut sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulisilppua öljyssä yhdessä sokerin, suolan ja paprikajauheen kanssa kunnes sipulit ovat pehmenneet. Jäähdytä sipulit ennen kuin sekoitat joukkoon muut täytteen ainekset.
Kun taikina on kohonnut, pistele se haarukalla ja levitä täyte pohjalle. Paista 200 asteessa puolisen tuntia.

Myslicookies

Suuni nappasi keksiä tässä eräänä päivänä. Vielä kun komea kanssaeläjäni on kaukana poissa, niin pitihän sitä jotain makeaa ja rasvaista ikävään saada. Nämä ovat periaatteessa ihan perinteisiä suklaacookieseja, mutta myslillä höystettyinä. Tykkäsin jopa tavallisia enempi, kun rouskuivat niin mukavasti. Ja ovat nämä tavallaan hiukka terveellisimpiäkin kuituineen kaikkineen... :) Resepti löytyi Duussin blogista, puolitin vain määrän.



Myslicookies

50 g voita tai margariinia
1 dl fariinisokeria
4 rkl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
2 dl mysliä
100 g suklaata

Vatkaa pehmeä rasva ja sokerit vaahdontapaiseksi ja lisää kananmuna voimakkaasti sekoittaen. Sekoita keskenään vehnäjauhot, suola ja leivinjauhe ja lisää seos taikinaan. Lisää lopuksi mysli ja rouhittu suklaa ja sekoita tasaiseksi.
Lusikoi taikinanokareita leivinpaperille ja taputtele jauhotetuin käsin kekseiksi. Taikinasta tulee 12-15 keksiä. Paista 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Punajuurileipä

Minulla oli yksi punajuuri jääkaapissa. Mitä tein? Leipää! Vuoassa tottakai.


Punajuurileipä

2,5 dl vettä
1 ps kuivahiivaa
1 rkl siirappia
1 tl suolaa
1,5 dl kaurahiutaleita
2 dl ruisjauhoja
3,5-4 dl vehnäjauhoja
1 kuorittu ja raastettu punajuuri
2 rkl öljyä

Aloita leivänteko kuorimalla ja raastamalla yksinäinen punajuuresi. Liuota sen jälkeen kädenlämpöiseen veteen kuivahiiva, siirappi ja suola. Vatkaa sekaan kaurahiutaleet ja ruisjauhot. Lisää vehnäjauhoja vähitellen ja punajuuriraaste. Alusta jauhoja sen verran, että taikina tuntuu sopivan paksulta. Lisää lopuksi vielä öljy.
Anna taikinan nousta ainakin puoli tuntia. Nosta taikina voideltuun ja jauhotettuun leipävuokaan ja anna nousta vielä hetken. Paista leipää 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Ota leipä pois vuoasta ja paista vielä ylösalaisin uunissa 5-10 minuuttia, jotta pohjakin saa paistopintaa.

Parsaa piilossa

Äitienpäivänä kutsuin äitini ja tätini meille syömään. Näin parsa-aikaan sitähän piti parsaa arvon naisille tarjota. Koskaan en ole kyseiseen vihannekseen koskenut, mutta yllättävän hyvin osasin raaka-ainetta käsitellä. Rapsakampiakin olisivat voineet olla, mutta vetisiksi sentään eivät olleet muuttuneet. Tarjosin piirakan maukkaan kikhernesalaatin kera. Jälkiruuaksi nautimme uunissa sulanutta leipäjuustoa vaniljajäätelöllä ja lakkahillolla. Nam!


Parsapiiraat

Ruisvoitaikina:
reilu 100 g voita
3-4 dl ruisjauhoja
1 tl soodaa
0,5 tl suolaa
1 dl ranskankermaa
(TAI 375 g lehtitaikinaa)

500 g vihreää parsaa
2 tl mannasuurimoita, maissijauhoja tai korppujauhoja
2 munankeltuaista
1 dl ranskankermaa tai smetanaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
60 g parmesaaniraastetta

Alkuperäisessä ohjeessa neuvottiin käyttämään 375 grammaa lehtitaikinaa. Jos käytät lehtitaikinaa, muista nostaa taikina pakkasesta hyvissä ajoin sulamaan. Jos kuitenkin haluat tehdä kuten minä, valmista taikina itse. Nypi pehmeään voihin jauhot, sooda ja suola. Sekoita nopeasti vielä ranskankerma joukkoon, mutta älä vatkaa. Nosta jääkaappiin kylmenemään.
Valmista tällä välin parsat. Puhdista parsat kunnolla ja kuori muutaman sentin matkalta tyvestä. Kiehauta kattilallinen suolalla maustettua vettä ja keitä parsoja tasan 3 minuuttia. Huuhtele kylmällä juoksevalla vedellä, kunnes parsa on jäähtynyt. Tämä keskeyttää kypsymisen. Taputtele varret kuivaksi.
Ripottele leivinpaperin päälle mannasuurimoita, maissijauhoja tai korppujauhoja. Kauli itse tehty jääkaapista nostettu voitaikina tai sulanut lehtitaikina kahdeksi suorakulmaiseksi piiraspohjaksi, joista kumpikin on kooltaan noin puolet uunipannusta. Aseta pohjat pannulle vierekkäin. Jos käytät lehtitaikinaa, viillä veitsellä hennosti taikinapaloihin pienemmän suorakulmion rajat noin 1,5 sentin päähän taikinan reunoista. Varo leikkaamasta pohjaan asti. (Voitaikinan kanssa kehystystä ei tarvitse tehdä, vaikka minä muuta kuvittelin. Ideana on reunojen viehko nouseminen, mitä ei raskaamman ruisvoitaikinan kanssa tapahdu.) Jos käytät voitaikinaa, esipaista pohjia 200 asteessa 5-7 minuuttia.
Asettele parsat taikinalevyille pitkittäin vuorotellen kumpaankin suuntaan. Sekoita keltuaiset, ranskankerma tai smetana ja mausteet. Kaada seos tasaisesti parsojen päälle kummankin piiraspohjan keskelle. Ripottele pinnalle parmesaania ja pane 220-asteiseen uuniin. Paista piiraita 20-30 minuuttia, kunnes ne ovat kullanruskeita.

Sämpylät päivää ennen opintotukea

Leivoin näitä sämpylöitä viime sunnuntaina, kun kieli pitkällä odottelin maantaita ja kelan jokakuukautista muistamista tyhjyyttään ammotavalle pankkitililleni. Alkuperäinen ohje on Myllyn täysjyvägrahamjauhopussista. Muutin ohjetta sen verran, että tein siitä vain puolikkaan ja laitoin osan vehnäjauhojen asemasta kaura- ja vehnäleseitä. Hyviä tuli!

Olenkin tehnyt näitä tuon viime viikon jälkeen toistamiseen. Tein niitä myös koko alkuperäisen ohjeen määrän (eli viiteen desiin) ja paistoin leipavuossa 200-asteessa n. tunnin. Maukasta leipää tuli! Ja vaivatta (muttei vaivaamatta). Hehehhehehehehhe.

Opintotuen odotussämpylät

2,5 dl vettä
½ ps kuivahiivaa
1 tl suolaa
½ rkl siirappia
2 dl grahamjauhoja
3/4 dl kauraleseitä
3/4 dl vehnäleseitä
n. 5 dl vehnäjauhoja
0,4 dl öljy

Lämmitä vesi 42-asteiseksi ja lisää kuivahiiva, suola, siirappi, grahamjauhot ja leseet. Anna turvota viitisen minuuttia.
Lisää vehnäjauhoja pikkuhiljaa ja vaivaa taikinaksi. Lisää öljy alustamisen loppuvaiheessa.
Anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.
Leivo taikinasta 12 pientä pyörylää ja tee niistä sen jälkeen kädellä pyörittämällä tankoja, jotka solmit solmuiksi.
Voitele vedellä ja ripottele päälle siemeniä, jos sellaisia sattuu olemaan.
Paistaa 225-asteessa 13-15 minuuttia.

Jos haluat tehdä kokonaisen leivän. Tee kaksinkertainen taikina ja kaada se leipävuokaan.
Tee päälle viilto terävällä veitsellä ja paista 200-asteessa melkein tunti.

Vuotavia karpaloita

Löysin internetin ihmeellisestä maailmasta 4H-kerhon kirpeältä kuulostavan karpaloleipäreseptin. Ohjeesta päätellen olin jonkinmoisten teeleipien äärellä, mutta otin ohjat (ja ohjeen) omiin käsiini ja leivoin koko taikinan vuokaan. Syy ohjeesta innostumiseen löytyi pakastimestani, jonka pohjalla lymyili kauniita, kirpeitä karpaloita. Kyseiset luonnonantimet kun ovat ihan loistavia ja täysin aliarvostettuja marjoja! Leikkuulaudalle vuotava syntinen puna lisäsi leivän jännittävää makua...



Karpaloleipä

2 dl grahamjauhoja
2,5-3 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
ripaus sokeria
ripaus suolaa
1 rkl oreganoa
25-50 g voita
2 dl maitoa
1 dl karpaloita

Sekoita kulhossa jauhot, leivinjauhe ja mausteet. (Minä käytin oreganon puutteessa pizzamaustetta.) Sekoita maito ja sula voi joukkoon. Minä laitoin voita alkuperäisen ohjeen mukaisesti koko 50 grammaa, mikä tuntui hieman liian raskaalta vuokaleipää ajatellen. Rasvan kanssa kannattaa siis olla varovainen. Lisää vielä karpalot ja sekoita tasaiseksi.
Alkuperäisessä ohjeessa taikinasta neuvottiin leipomaan neljä kiekkoa leivinpaperille, jotka tuli paistaa 225 asteessa 20-25 minuutin ajan. Minä kuitenkin lykkäsin taikinan vuokaan ja paistoin leipää 200 asteessa 35 minuuttia. Hieman pidempi paistoaika ei olisi varmaankaan pahitteeksi, sillä leipä jäi hieman kosteaksi. 40-45 minuuttia voisi olla oikein passeli. Kokeilkaa itse ja kertokaa, miltä maistui!

Samettia suuhun

Ostin viime viikonloppuna Stockmannilta vuohenjuustoa. En todellakaan tiedä miksi, sillä en juurikaan kyseisestä maitotuotteesta pidä. Paitsi keitoissa, niissä maistuu mikä vaan. Olen muutaman kerran erinäisissä opiskelijaravintoloissa syönyt maukasta tomaatti-vuohenjuustokeittoa ja huomasin ohjetta etsiessäni sitä tehdyn lukuisissa ruokablogeissakin. Koska kasvissyöjänä kuvittelen, ettei juuston proteiini välttämättä minulle riitä, lisäsin mukaan myös vihreitä linssejä. Se oikeuttaa myös reseptini postauksen. Tämä jos mikä on samettista keittoa. Suukin jää oikein suudeltavan pehmeäksi tämän jälkeen...


Tomaatti-vuohenjuustokeitto

1 dl vihreitä linssejä + 3 dl vettä
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
n. 7 dl tomaattimurskaa
5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 rkl hunajaa
1 tl timjamia
ripaus mustapippuria
ripaus chiliä
150 g vuohenjuustoa

Laita noin 1-2 tuntia ennen ruuanlaittoa vihreät linssit veteen likoamaan.
Ruoanvalmistuksen koittaessa kuori ja pilko sipulit ja kuullota niitä kattilan pohjalla öljyssä hetken. Kaada joukkoon tomaattimurska (minä käytin valkosipulin makuista), huuhtele purkki tai tölkki vedellä ja kaada vedet kattilaan. Lisää joukkoon kasvisliemikuutio ja anna keiton kiehahtaa. Lisää mausteet ja lionneet linssit ja keitä noin 20 minuuttia. Pilko tällä välin vuohenjuusto ja poista siitä kuoret. Sekoita juusto keittoon ja anna sulaa sekaan.

Mainosten uhri

Komean kanssaeläjäni mielestä minä olen hirveä mainosten uhri. Haluan kuulemma aina maistaa ja testata kaikkea uutta, vaikkei niissä oikeasti olisi juuri muuta muuttunut suhteessa aikaisempaan kuin ehkä pakkaus. Myönnetään, minä haluan usein maistaa elintavikeuutuuksia, etenkin jos kyseessä on jokin light-juoma, juustotuote tai vaikkapa keksit. Tai no, moni muu. MUTTA, komea kanssaeläjäni on usein se, joka kaupassa ehdottaa uutuuksien ostamista, koska "haluat kumminkin maistaa sitä". Minä kyllä osaisin yleensä pitää haluni kurissa, mutta tuo toinen aina johdattaa taloutemme kaupallisiin kiusauksiin.

Näin kävi Creme Bonjour Salade & Apéritifin kohdalla. Tiedättehän ne pyöreät fetajuustoilta näyttävät pallerot, joita mainostetaan tyyliin "alkupaloiksi, dippailuun, salaattiin..." (ja varmaan ihan kaikkeen muuhunkin). Olin kyllä noteerannut tuon turhakkeen, mutta en liiemmin ollut tuntenut siihen vetoa ennen kuin komea kanssaeläjäni ehdotti taannoisella ostosreissullamme sen kokeilemista. Ostimme oliivin makuisia palleroita, jotka vaikuttivat lupaavilta, mutta ensi puraisun jälkeen osoittautuivat pettymyksiksi. Odotin fetamaista makuelämystä, mutta kyseessähän olikin tuorejuustoa suupaloina. Rasvaisen maun takia pallerot lojuivat jääkaapissamme koksemattomina useamman päivän, kunnes keksin hyödyntää niitä juuresvuokaan. Tämä itse kehittelemäni vuokaruoka muistuttaa paljon jumalaista bataatti-halloumvuokaa, mutta on huomattavasti proteiinipitoisempi.


Juuresvuoka

1 pieni bataatti
n. 10 pientä perunaa
1 punajuuri
2 pientä porkkanaa
1-1,5 l vettä
2 kasvisliemikuutiota

1,5 dl soijarouhetta
3 dl vettä
1 rkl soijakastiketta

1 sipuli
2 shalottisipulia
6 valkosipulinkynttä
öljyä

2 rkl pestoa
(papuja)
tuorejuustopalleroita tai fetajuustoa
1,5 dl kasvislientä

Kuori ja paloittele juurekset. Laita juurespalat kattilaan ja kaada päälle runsaasti vettä. Lisää kasvisliemikuutiot ja anna kiehua 10-15 minuuttia, kunnes juurekset ovat melkein kypsiä. Ota kasvisliemestä 1,5 dl talteen.
Laita tällä välin soijarouhe likoamaan soijakastikkeella maustettuun veteen ja laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.
Kuori ja lohko sipulit isoiksi paloiksi. Kuullota sipulit öljyssä pehmeäksi.
Yhdistä juurespalat, sipulilohkot ja kymmenisen minuuttia turvonnut soijarouhe laakeassa uunivuoassa. Sekoita joukkoon vielä pestoa, papuja halutessasi ja juustopaloja. Kaada päälle kasvisliemi. Anna muhia uunissa noin 40 minuuttia.

Fenkolisosekeittoa

Fenkoli on ihmeellinen vihannes. Tai mauste vai mikä lie. Näyttää hivenen sipulilta, mutta tuoksuu hyvin vahvalta. Sosekeiton kiehauttaminen tästä mystisestä raaka-aineesta oli kuitenkin helppoa kuin heinänteko.



Fenkolisosekeitto

1 sipuli
3-5 valkosipulinkynttä
1 fenkoli
4-5 perunaa
öljyä
7 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
suolaa
pippuria
basilikaa
muskottipippuria
(papuja ja krutonkeja päälle)

Silppua sipulit ja pilko fenkoli. Kuori ja paloittele perunat. Paista vihanneksia öljyssä kattilan pohjalla muutama minuutti. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio ja anna keiton kiehahtaa. Keitä, kunnes perunat ovat pehmeitä. Soseuta keitto ja mausta. Ripottele pinnalle halutessasi papuja ja krutonkeja.

Hedelmiä leivässä

Makean ja suolaisen yhdistelmä on kenties paras koskaan keksitty makuliitto. Minähän tunnetusti pidän kaikesta makeasta leivässä, sisällä tai päällä. Iloni oli täten suuri, kun huomasin Limepippurin tehneen pääsiäisen aikaan tätä kaunista aprikoosileipää. Pienensin hieman ohjetta, siksi kirjaan sen tähänkin ylös. Aineosia olisi periaatteessa voinut olla vieläkin vähemmän, sillä pieni vuokani paistaa pienemmät leivät paremmin. Minun leipäni ei ole yhtä kaunis kuin Limepippurin, mutta veikkaan maun olevan aika sama. :)


Limepippurin aprikoosileipä

vajaa 3 dl vettä
1 ps kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
vajaa 1 tl sokeria
n. 7 dl jauhoja
n. 1 rkl öljyä
150 g kuivattuja aprikooseja
1 dl auringonkukansiemeniä

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja sokeri. Vaivaa jauhot taikinaan ja alusta kimmoisaksi. Lisää lopuksi öljy. Anna taikinan kohota 30-40 minuuttia. Pilko tällä välin aprikoosit silpuksi.
Vaivaa kohonneeseen taikinaan hedelmäsilppu ja auringonkukansiemenet. Nosta taikina voideltuun leipävuokaan ja anna kohota vielä parikymmentä minuuttia. Paista leipää 175 asteessa 45 minuuttia.

Kuka olikaan Lindström?

Minusta on hieman ihmeellistä, että vaikka en koskaan lihaa vielä syödessäni liiemmin himoinnut punajuurisia jauhelihapihvejä, lindströmin- sellaisinakin tunnettuja, minulla on jostain syystä viimeisen vuoden ajan aina ajoittain tehnyt mieli kokeilla pihvien kasvisversiota. Tämä voi johtua myös Voimasta joskus taannoin leikkaamastani ohjeesta, joka on käyttämättömänä kalvanut minua muistikirjani välissä. Mut ah ja voih, jälleen kerran. Kokeiluni kannatti. Nam nam. Hyviä olivat ja ovat. Ja kerrankin oikein vegaanisia versioita, joten eläinkunnan tuotteita kokonaan karttavat voivat hekin suorilta ohjetta soveltaa. (Kuvan surkeus johtuu hirveästä nälästä, jonka vallassa kameraa käytin. Pahoitteluni.)

Mutta niin. Kuka oli Lindström?


Vegaaniset lindströminpihvit

2,5 dl soijarouhetta
5 dl vettä
2 perunaa
2-3 pientä punajuurta
3 sipulia
soijakastiketta
2 rkl soijajauhoja (tai 1 kananmuna)
3 rkl vehnäjauhoja
1 tl valkopippuria
1 rkl kuivattua persiljaa
suolaa
öljyä paistamiseen

Laita soijarouhe turpoamaan veteen kymmeneksi minuutiksi. Kuori ja paloittele tällä välin perunat ja punajuuret ja silppua sipulit. Itse käytin etikkapunajuuria, joita ei siis tarvinut kuin pilkkoa. Laita perunat ja punajuuret kattilaan, peitä ne vedellä ja anna kiehua pehmeäksi. Kun soijarouhe on turvonnut aikansa, kaada ylimääräinen liotusvesi pois ja paista rouhe sipulisilpun kanssa pannulla öljyssä pehmeäksi. Voit maustaa seosta soijakastikkeella.

Kun juurekset ovat kypsiä, muussaa ne. Lisää sipuli-soijarouheseos ja muut ainekset muusin joukkoon. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja lisää hieman jauhoja, mikäli taikina jää liian löysäksi. Soijajauhon voi korvata kenties yhdellä kananmunalla, mikäli ei halua pihveistään vegaanisia tai ei satu löytämään soijajauhoja kaapistaan. Muotoile taikinasta pihvejä ja paista ne runsaassa öljyssä molemmin puolin. Perunamuussi on oiva lisuke näille pihveille.

Mahtavat papupihvit

Viikonloppu meni haipakkaisesti reisussa ja kaikenmoista mahdollista mussuttaen, joten tänään oli ihana syödä koulussa perus parsakaalisoppaa ja tehdä kotona papupihvejä ja rosmariiniperunoita! Papupihvejä en ole aiemmin tehny ja tämä ohje syntyi muita yhdistelemällä ja keittiönkaappien sisältöjä soveltaen. Mutta täytyy sanoa, että ihan mielettömän hyvää tuli! Näitä täytyy tehdä ehdottomasti uudestaan. Kunhan muistaisi aina keittää ja pakastaa papuja valmiiksi, niin ei mene nälässä hermo. Tästä syntyi 12 pihviä, joten ohjetta kannattaa pienentää jos ei ole niin monelle tilausta tai sitten pakastaa ylijääneet.

Sain isältäni hänen vanhan kameransa, jonka kanssa on nyt tullut ahkerasti leikittyä. Valitettavasti kamerasta on tuhoutunut jokin osa (olikohan anti-shake sydeemi tai joku) ja se jättää oikeaan alakulmaan mustan kaaren. Yleensä jaksan, tänään en, poistaa sitä. Älkää järkyttykö.

Papupihvit

1 tlk kermaviiliä (itse käytin kevyt)
1 ps. dippikastiketta
½ dl korppujauhoja
1 muna
1 pakasterasiallinen keitettyjä valkoisia papuja
3 rkl maitoa
3 rkl maustamatonta jugurttia
2 rkl tomaattipyrettä
1 tl oreganoa
1 tl garam masalaa
1 tl mustapippuria
1 tl cayanne pippuria
1 tl jalapenorouhetta
1 tl paprikamaustetta
½ tl suolaa
1 rkl sitruunamehua
2 tl öljyä

Murskaa pavut (käytin tehosekoitinta), sekoita dippijauhe ja korppujauhot kermaviiliin. Anna seistä hetki. Lisää murskatut pavut, mausteet ja sitruunamehu. (Tähän voi käyttää varmaan melkein mitä vaan mausteita mistä pitää. Liatoin niitä mitä löytyi.)Sekoita. Lisää jugurtti, maito ja öljy jos taikina tuntuu liian kuivalta. Anna seistä tovi. Muotoile taikinasta pihvejä ja paista joko uunissa 200-astetta n. 20 minuuttia tai pannulla keskilämmöllä 15 tai kunnes pihvit ovat kauniin ruskeita.

Rosmariiniperunat

7 keskikokoista perunaa
4 tl öljyä (vähempikin olisi riittäny)
aimo ropsaus mustapippuria ja suolaa
3tl rosmariiniä
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä

Näiden kanssa syötiin simppeleitä rosmariiniperunoita. Leikkasin pestyt perunat lohkoiksi ja valutin niille öljyä, pippuria, suolaa ja rosmariiniä. Mukaan lohkosin sipulin ja valkosipulinkynnet, 225-asteessa puoli tuntia.

Sitruunamuffinit

Näitä sitruunamuffineja tein pääsiäisen aikaan, kun minun ja Kaverin vanha ystävä oli tulossa kylään. Kaveri toi paikalle sitä maukasta halloum-piirakkaansa. Ja sitten oli myös vähän kuoharii ja punkkuu ja sen sellasta. Taisinpa näitä nappasta muutaman vielä pitkäksi venähtäneestä illasta palatessani. Näissä koostumus oli kuohkea ja hyvin muffinimainen, mutta hiukan kaipasin lisää sitruunaa. Nyt sitä oli aavistus. Voisi toimia erityisen hyvin se, että laittaisi väliin sitruunarahkaa, niin kuin näin jossakin netin syövereistä löytyvässä ohjeessa olevan. Sillon muffinit voisivat olla valmisleipomusten eliitin kaltaisia! Tai sitten reippaasti toisen sitruunan.


Sitruunamuffinit (suklaa tuunauksella)

2 munaa
2 dl sokeria
50 g oivariinia
1 dl maitoa (tai vettä)
3 dl vehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
2 tl vanilijasokeria
1 sitruuna
vähän suklaata (½ mignonmunan kokoinen pala)

Pese sitruuna. Raasta kuori. Vaahdota munat ja sokeri. Sulata oivariini kattilassa ja lisää maito (tai vesi) ja anna kiehahtaa. Sekoita kuuma neste munaseokseen. Sekoita jauhot ja vanilijasokeri keskenään. Lisää ne, raastettu sitruunan kuori sekä sitruunasta puristettu mehu ja sekoita varovasti taikinaksi. Jaa vuokapellin kolosiin, jos sellaisen omistat tai sitten paperivuokiin vähän taikinaa. Laita keskelle suklaapala (minulla oli mignonia, koska se pääsiäinen) ja jaa loppu taikina päälle. Paista 210-asteessa 18-20 minuuttia. Anna jäähtyä ja irrota varovasti muotista.

Suu suklaalla makeaksi

Nämä kauniit ja kovat keksit ovat tuosta aiemmin hehkuttamastani Haluan suklaata! -kirjasta. Pienet keksit helpottavat makeudellaan sokerihampaan kolotusta, mutta saattavat kivenkovuutensa vuoksi olla hampaille myös vaaraksi. Kenties vähempi paistoaika tai suurempi nestemäärä jättäisi keksit hieman pehmeämmiksi. Hyviä olivat toki näinkin, saipahan kunnon purtavaa.


Sormenjälkikeksit

Taikina:
50 g voita
2 dl fariinisokeria
3-4 rkl maitoa
2,25 dl vehnäjauhoja

Kuorrutus:
125 g tummaa, vaaleaa tai valkoista suklaata
50 g voita

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää maito ja sekoita tasaiseksi seokseksi. Lisää jauhot ja sekoita käsin tasaiseksi pehmeäksi taikinaksi. Alkuperäisessä ohjeessa maidon määrä oli ainoastaan yksi ruokalusikallinen, mutta lisäilin sitä omine lupineni, koska taikina jäi niinkin hyvin kovaksi ja kuivaksi.

Jaa taikina kolmeen osaan ja pyöritä palat halkaisijaltaan 2 cm:n pötköiksi. Leikkaa jokainen pötkö 12 palaan. Pyörittele palat palloiksi ja nosta pallot leivinpaperin päälle uunipellille. Paina jokaiseen palloon haluamallasi tavalla sormenjäljet. Paista 180-asteisen uunin keskiosassa noin 15 minuuttia, kunnes keksit ovat kullanruskeita. Ota pois uunista ja anna jäähtyä.

Sulata suklaa ja voi mikrossa tai vesihauteessa. Kaada lusikalla suklaata keksien koloihin ja anna suklaan kovettua kunnolla (esim. jääkaapissa tai ikkunalaudalla) ennen tarjoamista. Keksit kannattaa säilyttää jääkaapissa, sillä suklaakeskus voi huoneenlämmössä pehmentyä liikaa.

Myslileipä

Muistaako kukaan omena-kanelin makuista Hovi-tuorejuustoa, jota sai kaupoista lyhyen aikaa joskus vuosituhannen vaihteessa? Mielestäni se oli ehkä parasta leivänpäällistä koskaan! Vastapaahdetun vaalean paahtoleivän päällä makean pehmeä tuorejuusto oli parhaimmillaan. Harva kuitenkaan jakoi mieltymyksiäni, joten ehkäpä siksi tuote poistui markkinoilta ihan liian nopeasti. Taikka sitten se oli jonkinlainen kausituote. Tiedä häntä. Pitäisi ehkä perustaa adressi omena-kaneli-tuorejuuston saamiseksi takaisin kauppoihin...

Olen tuosta taivaallisesta tuorejuustosta lähtien osannut arvostaa makeutta leivän päällä ja sisälläkin. Täten myslileivät ovat suurta herkkuani. Ja koskapa peukaloni ovat nykyään kovinkin jauhoiset, pitihän minun tehdä leipää ihan itse. Taikina oli hieman liian reilu, joten ainesosia voi huoletta vähentää yhden kauniin vuokaleivän pitimiksi. Omakätinen myslileipäni ei ollut läheskään niin makea kuin odotin, mikä saattoi johtua myslin vähäisestä hedelmällisyydestä. Hedelmällisistä leivistä tulette kuitenkin kuulemaan vielä lisää tämän blogin sivuilla...

Resepti on Julien ruokaohjeita -sivustolta.


Myslileipä

4 dl maitoa
1 pss kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
1,5 rkl sokeria
2,5 dl mysliä
n. 8 dl jauhoja (minä käytin 3 dl graham- ja loput vehnäjauhoja)
2 rkl öljyä

Liota hiiva kädenlämpäiseen maitoon ja lisää suola, sokeri ja mysli. Sekoita joukkoon mysli, jauhot ja öljy. Vaivaa taikinasta tasainen ja anna nousta noin puoli tuntia. Voitele ja jauhota leipävuoka ja kaada taikina siihen. Taikinasta saattaa jäädä hieman yli. Minulla taikinasta tuli vuokaleivän lisäksi kaksi sämpylää. Kohota taikinaa vuoassa vielä puolisen tuntia. Paista 200-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia (ota sämpylät pois noin vartin jälkeen).http://juliet.vuodatus.net/blog/1075284/myslileipa-ja-sampylat/