Slaakilaaki vegemajolla

Minä tykkään coleslawsta. Hienossa lähi- ja vegaaniruokaa suosivassa Härkäpapua sarvista -keittokirjassa appeelle on annettu ihastuttava nimi: kaalislaaki. Höystin kaali- ja porkkanaraasteen kirjan ohjeiden mukaan vegaanisella pellavamajoneesilla.

Puolitin alkuperäisohjeen määrät, sillä muutoin majoa olisi jäänyt yli. Vähensin myös hieman öljyn määrää. Tämä satsi riitti hyvin yhteen slaakilaakiin.

Pellavamajoneesi

1 rkl pellavansiemeniä (tai 2 rkl -rouhetta)

0,6 dl lämmintä vettä (tai hamppumaitoa)

vajaa 1 dl öljyä

1 tl omenaviinietikkaa

(n. 1 rkl vettä)

ripaus suolaa

ripaus sokeria

vajaa 1 tl sinappijauhetta tai valmista sinappia

Jauha pellavansiemenet hienoksi morttelissa tai kahvimyllyssä. Sekoita jauheeseen lämmin vesi tai hamppumaito. Anna seistä huoneenlämmössä ainakin 10 minuuttia.

Vatkaa joukkoon öljy pienissä erissä, lisää omenaviinietikka (ja vesi. Jos rakenne ei näytä sakenevan hyvin, vettä ei kannata lisätä. Minä en tosin lisännyt vettä, vaikka seos sakeni aivan oivasti.)

Lisää mausteet ja vatkaa kuohkeaksi vispilällä tai sähkövatkaimella. Majoneesi säilyy hyvänä viikon jääkaapissa. Jos se kerrostuu, sekoita ennen käyttöä.

Kaalislaaki

puolikas kaalikerä

2-3 porkkanaa

1-2 sipulia

1-2 dl pellavamajoneesia

(kikherneitä)

(rusinoita)

Höylää kaali ohuiksi suikaleiksi ja raasta porkkanat. Silppua sipulit. Sekoita majoneesi salaattiin. Lisää halutessasi kikherneitä (tai muita papuja) ja rusinoita.

Makeaa ja punaista

Minä en selvästikään ole hyvä määrissä. Koetin tilata luomuruokapiirin viime tilauksessa 1-2 bataattia. Sain niitä kaksi kiloa. Siinäpä sitä sitten olisi bataatille tekemistä. Vai minulle bataatin kanssa?

No, joka tapauksessa. Päätin näin alkuun tuunata kauan himoamani punajuurikeiton perusperunan sijaan bataatilla. Sinihomejuustoa olisi voinut olla keitossa hieman enempi, ehkä jopa tuplaten, jotta makean ja suolaisen liitto olisi päässyt paremmin oikeuksiinsa. Mutta muuten, nam vaan.

Punajuuri-bataattikeitto

2 isoa sipulia

3-4 valkosipulin kynttä

öljyä

8 dl vettä

1 kasvisliemikuutio tai 1,5 rkl -jauhetta

500-600 g (4 kpl) punajuuria

100-200 g (2 pientä kpl) bataattia

4 dl keitettyjä kikherneitä

100 g sinihomejuustoa

(auringonkukansiemeniä)

Silppua sipulit ja kuullota niitä öljyssä kattilan pohjalla. Kaada vesi ja kasvisliemikuutio tai -jauhe kattilaan ja anna kiehahtaa. Kuori ja paloittele sillä välin punajuuret. Lisää ne kiehuvaan veteen. Keitä vajaa puoli tuntia.

Kuori ja paloittele bataatit. Lisää ne keittoon ja anna kiehua vielä kymmenisen minuuttia. Lisää puolet kikherneistä ja soseuta keitto. Lisää loput kikherneet ja paloiteltu sinihomejuusto ja lämpäytä hellalla sekaisin. Lisää halutessasi auringonkukansiemeniä keiton pinnalle.

Omaksi kunniakseni

Saavutin pari viikkoa sitten monen legendaarisen rokkarin kuoliniän. Tiedä sitten, onko se kovinkaan hyvä syy juhlia, mutta minulle se riitti kakun ja keksien leipomiseen. Kavereille maistui ja minulle ja.

Tein kakun jo aiemmin postaamallani reseptillä. Siitä tuli jossain määrin viime kerrasta poikkeava, ehkä hieman jämäkämpi - ja kuvankin sain tällä kertaa otettua ennen korkkaamista -, mutta maku oli aivan yhtä taivaallinen.




Keksit leipaisin myös aiemmalla ohjeellani. Vein niitä töihinkin, missä hipin leipomiin kekseihin suhtauduttiin aluksi epäillen, lopulta hymyillen. Tein keksejä tuplasatsin ja käytin marjoina kuivattuja mustikoita.

Mehua, mehua!

Ihana loppukesä. Ihanat sadot. Mansikoita, vadelmia, raparperiä, herukoita, mustikoita.

Olen ollut ahkera ja poiminut vanhempien pihalla herukoita kädet punaisina. Kun saalista oli tarpeeksi oli pakko ryhtyä tuumasta toimeen.

En ole koskaan aiemmin höyryttänyt itse mehua. Niinpä luin netistä neuvoja ja päätin käydä suin päin toimeen isän vanhalla keittimellä.

Ja toisin kuin muistikuvani väittivät ei mehun tekeminen ollut lainkaan vaativaa tai vaivalloista. Marjat ja sokeri mitattiin kehikköön ja pantiin koko pytinki pähisemään.

Kun mehua lopulta pääsi laskemaan, valtasi pienen kotimme ihana tuoksu. Sillä samalla hetkellä valahdin takaisin 80-luvulle ja Oulun Myllyojalle. Muistan kuinka isä piti meitä lapsia pois keittiöstä, kun hän laski kiehuvaa mehua.


Samalla muistin myös, mistä mielikuvani vaivalloisuudesta johtui. Lapsuuden kodissa on kellari ja siksipä mehu laskettiin suoraan kuumiin lasipulloihin joiden käsittely vaati tarkkuutta. Pullot piti myös sterilisoida kuumassa uunissa ja kumituppikorkit kiehuvassa vedessä.

Toista se on tämmöisellä kellarittomalla kerrostaloasujalla, joka laski koko mehusatsin kattilaan ja siitä suppilon avulla pakastepulloihin. Ei ole vaikeaa ei.

Jos vaan pääsette marjoihin ja maijaan käsiksi, kokeilkaa! Tuo on siitäkin nerokasta, että höyrystimeen voi laittaa lähes mitä tahansa marjoja.

Höyrymehu

n. 10 l musta- ja punaviinimarjoja
n. 1,2 kg sokeria
pakastepulloja

Marjat voi käyttää perkeineen. Huuhdo ne.
Kaada marjat sokerin kanssa kehikkoon kerroksittain.
Laita vettä mehumaijan pohjaosaan. Kokoa mehustin.
Kiehuta vesi. Anna kiehua reipasta tahtia koko mehunteon ajan.

N. 20 minuuttia kiehumisen alkamisesta laske mehustimesta ensimmäinen erä kattilaan/kannuun ja kaada se marjojen päälle.

Noin 60 minuutin jälkeen valuta mehu kattilaan. Anna jäähtyä ja kaada suppilon avulla puhtaisiin pakastepulloihin.

Pidä koko mehunteon ajan huoli, että alimmassa osassa on koko ajan vettä.

Mitä tehdä 20 munalla?

Minulla oli tässä eräänä päivänä kananmunia aivan liikaa. Niitä löytyi keittiöstäni yhteensä yksi tiu eli kaksikymmentä kokonaista kappaletta. Koska en ihan niin munalla elävä ihminen ole, että olisin saanut ne yksin syötyä, päätin kutsua ystävät kylään ja tehdä heidän kanssaan ruokia, joihin menee mahdollisimman paljon noita luonnon omia ihmepakkauksia.

Teimme kolmen kauniin kaverini kanssa espanjalaista munakasta (10 munaa) sekä Pastanjauhajien jo muinoin mainostamaa raparperi-toskapiirakkaa (4 munaa). (Lopuista selvisin yksinkin.) Oliko vähän hyvää, häh?





Raparperi-toskapiirakka


4-6 vartta raparperia
4 munaa
2 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl sulatettua margariinia
1 dl maitoa


Toskakuorrutus:
100 g margariinia
0,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
0,5 dl maitoa
100 g mantelilastuja


Paloittele ensin raparperit. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut kuiva-aineet, hieman jäähtynyt rasva ja maito vuorotellen taikinaan. Levitä taikina paperoidulle pellille ja ripottele päälle raparperinpaloja niin paljon, että taikina peittyy. Paista 225 asteessa 10 minuuttia.


Tee taikinan paistuessa toskakuorrutus. Kiehauta margariini, jauho, sokeri ja maito kattilassa. Lisää lopuksi mantelilastut. Levitä toska piirakan päälle ja paista vielä 10-12 minuuttia. Nauti hyvässä seurassa vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa.

Perinneruokaa pavuilla

Sienikastike kuuluu kesään. Kasvissyöjä saa tuosta lisukkeena usein pidetystä ruoasta pääasiallisen lisäämällä sekaan hieman papuja. Härkäpavut naamioituvat ruskeiden herneiden sekaan loistavasti. Uudet potut kruunaavat nam-nam-nautinnon.

Kanttarellikastike härkäpavuilla

5 dl kanttarelleja

2 varhaissipulia

öljyä tai margariinia

2 dl kermaa

3-4 dl kypsiä härkäpapuja

valkopippuria

suolaa

Puhdista sienet ja sipulit ja pilko ne. Kuumenna rasva pannulla. Kuullota ensin sipulisilppua ja lisää sitten sienet.

Paista, kunnes enin sienten nesteestä on haihtunut. Lisää kerma ja anna hautua kannen alla kymmenisen minuuttia.

Lisää vielä kypsät pavut ja mausteet. Nauti uusien perunoiden kera.

Konua ja keksejä

Kaverin kyläily on hieno syy leipoa. Kutsuin Nuoren naisen viime viikolla luokseni ennen Jarkko Martikaisen keikkaa (joka oli hieno, kuten aina). Tarjoilin hälle konjakkia ja maapähkinävoikeksejä. Lisäilin keksitaikinaan vähän mitä sattuu ja korvailin ainesosia sinne päin. Hyviä tuli. Tiiviitä ja makeita. Toimivat konun kanssa, varmaan vaikka maidonkin.

Maapähkinävoikeksit

1 dl sulatettua voita tai margariinia

1 dl sokeria

1 dl fariinisokeria (tai paremman puutteessa esim. raesokeria)

1 tl vaniljasokeria

1 muna

reilu 1 dl maapähkinävoita

3 dl jauhoja (esim. 1 dl spelttiä ja 2 dl vehnää)

0,5 tl soodaa

0,25 tl suolaa

(1 dl suklaarouhetta)

(vajaa 1 dl kuivattuja marjoja)

sokeria

Vatkaa voi ja sokerit kuohkeaksi. Lisää muna ja maapähkinävoi ja sekoita. Varo vatkaamasta liikaa.

Sekoita kuiva-aineet keskenään ja lisää seos taikinaan. Lisää halutessasi suklaarouhe ja kuivatut marjat. Kuivatut puolukat toimivat loistavasti tumman suklaan kera.

Kaada lautaselle sokeria. Pyörittele taikinasta parin sentin palloja ja kierittele niitä sokerissa. Aseta pallot pellille leivinpaperin päälle ja paina haarukalla littanaksi. Paista 175-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia, kunnes keksit ovat hieman ruskistuneet

Ruokaa roskista

Päätin aloittaa elämänmuutosten myötä dyykkausharrastuksen uudelleen ja tällä kertaa ihan tosimielellä. Ensimmäisellä kerralla hypermarketin roskiksista löytyi nektariineja, monenlaisia salaatteja, pinaattia ja pari hienoa munakoisoa. Pinaatista tein peruspastaa, mutta munakoisot väänsin tomaattiseksi tahnaksi. Tein toisesta satsista pakastuksen jälkeen kastikkeen lisäämällä sekaan soijarouhetta. Toimii itsessäänkin esimerkiksi dippinä.

Munakoisotahna/kastike

1-2 munakoisoa

1 iso sipuli

5-6 valkosipulinkynttä

1 tl kuivattua tai 1 rkl tuoretta raastettua inkivääriä

1 tl chiliä

1 tl paprikaa tai cayennepippuria

(1 tl kuivattua korianteria)

3-4 rkl tomaattipyrettä

1 prk tomaattimurskaa

0,5 dl öljyä

1,5 dl soijarouhetta + 2 dl kasvislientä

Viipaloi munakoisot. Ripottele viipaleille suolaa ja itketä niitä puolisen tuntia. Pyyhi itkeneet munakoisot ja paloittele ne.

Kuori ja silppua sipulit ja kuullota niitä pannulla. Lisää mausteet ja tomaattipyre. Lisää paloitellut munakoisot ja tomaattimurska ja anna hautua miedolla lämmöllä 15 minuuttia.

Soseuta tahna öljyn kera sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa.

Mikäli haluat jalostaa tahnan kastikkeeksi, kiehauta soijarouhe kasvisliemessä, lisää tahna ja lämmitä sopivaksi. Myös papuja lisäämällä tahnasta saa oivan kastikkeen.

Villi luonto lautasella

Tiedän. Minun olisi pitänyt tehdä tämä jo toukokuussa, jolloin nokkoset olivat parhaimmillaan. Poimin omani kuitenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen, joten sato ei ollut paras mahdollinen.

Jotain pistävää onneksi tarttui käteen ja sain kuin sainkin niistä aterian aikaiseksi. Korvasin alkuperäisohjeen pinaatin nokkosella. Suosittelen samaa muille villiyrteistä kiinnostuneille. Joskin nokkosten aika on jo auttamatta tälle kesää ohi.

Nokkospotut tofulla

3-5 dl nokkosta

6-8 perunaa

250 g kiinteää tofua

öljyä

1 rkl soijakastiketta

paprikaa tai cayennepippuria

1 purjo

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

chiliä

pippuria

meiramia

timjamia

(suolaa)

Ryöppää nokkoset. Harjaa ja kuutioi perunat. Keitä perunat puolikypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Kuutioi tofu ja paista kuutiot öljyssä. Mausta tofu soijakastikkeella ja paprikajauheella.

Nosta perunat ja tofut sivuun nokkosten kanssa.

Kuori sipulit ja huuhtele purjo. Viipaloi ne ja paista pannulla öljyssä. Mausta pippurilla ja chilillä. Lisää perunat ja paista kypsiksi. Lisää ryöpätty nokkonen ja tofukuutiot. Mausta kuivatuilla yrteillä ja tarkista suola.

Yllätys yökyläilijälle

Jos haluat yllättää yövieraan lempeällä ja omin käsin tehdyllä aamiaisella, sinun ei välttämättä tarvitse suunnitella apetta etukäteen. Riittää, kun kaapistasi löytyy aamun koittaessa peruskuiva-aineita ja öljyä sekä jääkaapista jotain nestemäistä maitotuotetta. Niillä saat loihdittua puolessa tunnissa uunituoreet suolaiset muffinsit aamiaispöytään. Mukana tulee hymytakuu.

Helpot muffarit

2 dl vehnäjauhoja (voit korvata osan esim. speltti- tai grahamjauhoilla)

1 dl kaurahiutaleita

1 tl soodaa

0,5 tl suolaa

2 dl maustamatonta jogurttia tai piimää tai jogurtin ja maidon sekoitusta

0,25 dl öljyä

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Lisää neste ja öljy.

Voitele ja jauhota neljä kahvikuppia tai muffinsivuokaa. Jos käytät paperisia vuokia, niitä ei tarvitse käsitellä. Kaada taikina kuppeihin/vuokiin ja paista uunissa 20 minuuttia.

Nauti tuoreeltaan margariinin ja muiden lisukkeiden kera

Yksinkertaisin eväin uuteen alkuun

Hiljaiselo on hävettävää. Pyydämme sitä anteeksi. Omalla kohdallani kokkaamattomuus johtuu monenlaisista elämänmuutoksista, jotka iskivät yllättäen päälle yhtäaikaa.

Koska jouduin hiljattain vaihtamaan muun muassa kotia ja sitä myöten myös keittiötä, olen hetken hakenut uudessa asunnossa paikkaani.

Muutaman viikon tauon jälkeen kokkailu on järkevä aloittaa jostain yksinkertaisesta. Sellaisia ovat esimerkiksi maa-artisokat. Helppouden lisäksi ne ovat mitä maukkaimpia ja mielenkiintoisimpia juureksia, jotka toimivat melkeinpä parhaiten ihan itsekseen ja vähin maustein.

Paistetut maa-artisokat

500 g maa-artisokkia

margariinia tai öljyä

suolaa

pippuria

Harjaa maa-artisokat perusteellisesti ja viipaloi ne. Kuumenna rasva kuumalla pannulla ja paista maa-artisokkaviipaleita hetki. Lisää suolaa ja pippuria. Pienennä lämpöä ja anna maa-artisokkien hautua (kannen alla) 10-15 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet tarpeeksi. Nauti esimerkiksi marinoitujen tofukuutioiden ja salaatin kera.

Pikku-Pinjan prinsessakakku vol 2

Edellisen kerran Pikku-Pinja sai synttäreinään kakuksi tällaisen tekeleen. Nyt toiveissa oli prinsessakakku, joka näyttää prinsessalta. Ensimmäisen kerran tein moisen jo muutama vuosi sitten Pinkun isosiskolle.
Siitä huolimatta kakku aiheutti melkoisesti päänvaivaa.
Miten mekko onnistuu ilman muottia?
Miten saan kakusta tarpeeksi korkean, jotta:

a.) barbi mahtuu sen sisään
b.) se ei keikahda kesken kuljetuksen

Lopulta päädyin siihen, että tein kakun tavalliseen 23-senttiseen pyöreään irtopohjavuokaan ja toisen kakun torvi(?)vuokaan. (Siis sellaiseen perinteiseen, jossa on tötterö keskellä ja jossa tehdään kaikki kuivakakut)

Niinpä kasasin nämä lopulta yhteen ja siitä tuli melko hyvän näköinen, mutta ei edelleenkään tarpeeksi korkea.
Koska en viitsinut irrottaa jalkoja tyttöjen barbista väänsin sen semi-istuvaan asentoon ja tökkäsin jalat sojottamaan niin pitkälle kuin pystyin, ennen kuin iskivät kakun reunan läpi. Runsaasti kuorrutetta päälle ja avot!

Pinjan prinsessakakku vol 2

2 kakkupohjaa: pyöreä (22cm.) ja torvimainen (esim. tällä Marien ohjeella ei voi mennä vikaan)
4 dl kuohukermaa
1 levy valkosuklaata
2 dl mansikoita
sokeria
pala valkoista marsipaania
strösseleitä

Tee marsipaanista barbielle toppi valkoisesta marsipaanista puvun yläosa. Painele marsipaani tiukasti barbien ympärille.

Sulata suklaa vesihauteessa. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa tuorejuusto kimmoisaksi. Sekoita keskenään puolet kermasta, tuorejuusto, mansikat ja sulatettu valkosuklaa.
Maista, jos kakku mielestäsi tarvitsee lisää sokeria, lisää sitä.

Leikkaa pyöreä kakkupohja kolmeen osaan ja torvimallinen kahteen. Täytä ja kostuta kakut. Nosta torvikakku pyöreän kakun päälle. Leikkaa torven pohjalla näkyvästä ympyräkakusta pois torven kokoinen ympyrä. Säästä se, tarvitset sitä myöhemmin.
Asettele barbi ympyrään. Tässä voi mennä hermo, joten ole kärsivällinen. Parasta olisi jos jalat saisi otettua pois.

Painele ylileikkaamasi kakkupala barbien ympärille torveen.
Kuorruta barbien helma lopulla kermavaahdolla. Koristele haluamallasi tavalla.

Tarjoile joukolle pikkutyttöjä ja paistattele heidän huokailemiensa ihastelujen loisteessa.

Tyypin kesäkastike

Tällä kertaa postaan jotakin jonka syntymiseen minulla ei ole osaa eikä arpaa. Sen sijaan Tyyppi oli alkuviikosta luvannut tehdä ruokaa, jota voin ottaa seuraavana päivänä evääksi töihin. Ja kun iltavuorosta kymmenen jälkeen konkoilin kotia, odotti ovella minua huumaava tuoksu.

Omien sanojensa mukaan kokki oli halunnut tehdä jotain kesäistä vallinneen helleaallon kunniaksi. Niinpä hän oli siis päätynyt ostamaan valmiita silakkapihvejä ja päättynyt keittää niiden kylkiäisiksi perunat.

Edellä mainituissa nyt on kovin vähän mitään postattavaa, mutta kyytipoika olikin se, joka sai hajunystyräni värähtelemään ilosta. Nimittäin Tyypin loihtima siitakesieni-avomaankurkku-kastike.

Täysin vailla huonoa omatuntoa kirjaan sen (melkein) omiin nimiini tänne.

Kesäkastike à la Tyyppi

1 rasia (200g) siitakesieniä
2 avomaankurkkua
1 puolikas sipuli
1 prk flora kevyt ja paksua
tilliä
suolaa
pippuria

Pilko siitakesienet, kurkut ja sipuli. Paista niitä öljyssä/voissa pannulla. Kaada joukkoon flora kevyt ja paksu. Sirottele joukkoon suolaa, pippuria ja tilliä.

Anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla noin kymmenen minuuttia.

Tarjoa Tyypin tapaan keitettyjen perunoiden ja mikrossa lämmitettyjen silakkapihvien kanssa, tai valitse sille arvonsa mukainen seuralainen.

Leipä syntyy vedestä ja jauhosta

Olen ihmetellyt viime viikkoina vellonutta elintarvikealan lakkoja koskevaa uutisointia ja eritoten siitä herännyttä paniikkia ruoan riittävyydestä. Leipä on ollut uutisten mukaan yksi ensimmäisenä hupenevista elintarvikkeista.

Leipähän syntyy pääasiassa vedestä ja jauhosta, joista ensimmäistä saa hanasta (tai kaivosta) ja toista kaupoista (tai myllystä) lakoista huolimattakin. Liatkaa siis hyvät ihmiset kätenne ja leipokaa leipänne itse! Vaikkei lakkoja tulisikaan. Saatatte yllättyä.

Tämän siemenleivän ohjeen otin Vegaanin keittokirjasta.


Auringonkukkaleipä

0,5 dl pellavansiemeniä
0,5 dl auringonkukansiemeniä
0,5 dl vehnäleseitä
vajaa 1 dl ruisjauhoja
reilu 1 tl suolaa
2 dl kiehuvaa vettä

2 dl kädenlämpöistä vettä
1 pss kuivahiivaa
n. 7 dl jauhoja (esim. vehnä-, graham- ja spelttijauhoja)

Sekoita siemenet, leseet, ruisjauhot ja suola keskenään. Kaada päälle kiehuva vesi ja jätä seos tekeytymään huoneenlämpöön yön yli.

Sekoita seuraavana päivänä kuivahiiva veteen. Lisää joukoon siemenseos sekä alusta taikina osalla jauhoista. Anna taikinan kohota liinan alla tunnin verran.

Alusta kohotuksen jälkeen loputkin jauhot taikinaan ja kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun leipävuokaan (1,5 litran vetoiseen). Anna leivän kohota liinan alla vielä hetken. Leikkaa viillot leivän pintaan ja paista 200-asteisessa uunissa 45 minuuttia.

Vappu meni jo

Vaikea sitä on kyllä uskoa. Siis, että viime viikonloppuna oli muka vappu. Ei ainakaan ilmojen puolesta tuntunut yhtään siltä. Säästä huolimatta tein Nuoren naisen luona vietetylle sisäpiknikille intialaisvaikutteista perunasalaattia Papu, porkkana ja hillopulla -keittokirjan ohjeen mukaan. (Kuva salaatista jäi ottamatta, mutta ainekset pääsevätkin paremmin oikeuksiinsa tämänpäiväisessä keväisessä valossa.)

Curryperunasalaatti

6-8 perunaa
1 iso sipuli
öljyä
1 rkl currya (tai currytahnaa)
1 tl suolaa
1 tl sokeria
1 tl mustapippuria
n. 3 dl maustamatonta jogurttia
(tuoretta korianteria)

Harjaa perunat ja keitä ne kuorineen melkein kypsiksi. Kuutioi perunat ja silppua sipuli. Ruskista perunat ja sipuli pannulla. Mausta ja sekoita. Käännä lämpö pois ja lisää jogurtti. Silppua halutessasi tuoretta korianteria salaattiin.

Pastaa bataatista

Olen vasta ihan viime aikoina tajunnut pastaruokien olevan mitä oivallisinta kokkailtavaa kiireisinä hetkinä. Olen tehnyt useammankin tomaattipohjaisen soijarouhekastikkeen, joita en ole kuitenkaan pitänyt postailun arvoisina - vaikka vatsan ovat täyttäneetkin. Tällä kertaa heittäydyin aivan villiksi ja yhdistin homejuustojämät bataattiin. Sipulia, kermaa ja mausteita sekaan. Vähänkö tuli hyvää.

Bataattipastaa sinihomejuustolla

1 sipuli
1 bataatti
1-2 dl vettä
50-100 g sinihomejuustoa
vajaa 1 dl kermaa
3-4 dl kypsiä kikherneitä (tai muita papuja)
valkopippuria
timjamia

pastaa

Laita pastavesi kiehumaan. Kuori sipuli ja bataatti. Silppua sipuli ja raasta bataatti. Kuullota vihanneksia kasarissa. Lisää vähän vettä ja kypsennä. Voit lisätä vettä välillä. Laita samalla pastat kiehuvaan keitinveteen.

Pilko sinihomejuusto vihannesten joukkoon ja anna sulaa. Lisää hieman kermaa ja kypsät pavut. Mausta ja anna hautua vielä hetken. Nauti pastan kanssa.

Makupaloja miitistä

Viime viikonlopun blogimiitti Pastanjauhajien hellässä huomassa oli jälleen kerran ihastuttava tapahtuma. Siinä vaiheessa, kun me Vegemisten tytöt poistuimme paikalta kaupungille rokkaamaan, oli miitissä nautiskeltu jo crackereitä, tahnoja, leipää, salaatteja, pizzoja, minihampurilaisia, samosia (vai samosoja?), mojitosorbettia ja osa myös makkaroita ja simpukoita.

Pöytään oli tuossa vaiheessa tulossa vielä kuusi kiloa kermaperunoita, kaksi kokonaista kanaa sekä jonkinmoista risottoa. Ja useampi jälkiruoka, joista saimme maistaa ennakkoon Peruspöperölän ihanaa suklaajuustokakkujäädykettä.

Komea kanssaeläjäni totesi seuraavana aamuna referoidessani hänelle illan antimia, että "kuulostaa siltä kuin kunnon syöminen alkoi vasta, kun hipit poistuivat paikalta".

Tiedä häntä.

Minä vein miittiin kahdenlaisia crackereita. Toiset tein vanhalla reseptilläni ja toisten reseptin otin Härkäpapua sarvista -kirjasta, joskin hieman muunnellen. Korvasin pellavansiemenet hampunsiemenillä, joten crackereistä tuli hamppusellaisia.

Crackereiden ryytipojaksi tein kahta tahnaa, joista toista olen tehnyt monta kertaa aiemminkin. Toisen otin Vegaanin keittokirjasta ja senkin sovelsin makuni mukaiseksi.

Jälkkäriylläriksi jätin paikalle vielä suklaa-pähkinätankoja. Niiden reseptin otin Suklaaunelmat-kirjasta.

Hamppucrackerit

0,5 dl hampunsiemeniä (tai pellavansiemeniä)
0,75 dl vettä
0,75 dl grahamjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
0,75 tl leivinjauhetta
0,25 tl sokeria
0,5 tl suolaa
2 rkl öljyä

Sekoita siemenet veteen ja anna turvota noin tunnin. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon öljy ja turvonneet siemenet vesineen. Sekoita taikina tasaiseksi ja pyöritä palloksi. Pane taikina jääkaappiin tunniksi tai pariksi muovin tai leiviliinan sisällä. (Minä skippailin luontevasti nämä turvotus- ja lepäilyajat.)

Kauli taikina leivinpaperin päällä ohueksi levyksi. Leikkaa levy taikinapyörällä ruuduiksi. Paista 200-asteisen uunin ylätasolla 10-15 minuuttia. Jäähdytä ennen kuin napsauttelet paloiksi.

Favatahna

4-5 dl keitettyjä härkäpapuja (tai keltaisia herneitä)
0,5 dl öljyä
2 tl kuivattua korianteria
1 sitruunan mehu
1-2 valkosipulinkynttä
pippuria
suolaa
(vettä)

Muusaa pavut mausteiden kanssa sekaisin esimerkiksi monitoimikoneessa. Lisää vettä, jos tahna ei notkistu kunnolla.


Suklaa-pähkinätangot

2 rkl voita tai margariinia
175 g tummaa suklaata
6 dl jauhoja
4 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
1 dl maissijauhoja
1 sitruunan kuori raastettuna
2 tl (manteli)likööriä
1 kevyesti vatkattu muna
2 dl rouhittuja pähkinöitä
(maitoa tai vettä)
tomusokeria hunnutukseen

Sulata paloiteltu suklaa ja margariini vesihauteessa. Sekoita kuiva-aineet, raastettu sitruunankuori, likööri, muna ja pähkinärouhe. Hämmennä joukkoon hieman jäähtynyt suklaaseos. Sekoita pehmeäksi taikinaksi. Minun oli pakko notkistaa taikinaa maidolla, sillä muuten se olisi jäänyt kovin kuivaksi.

Jauhota kädet ja jaa taikina kahtia. Pyöritä palat pitkiksi tangoiksi ja litistä. Paista 160-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Nosta uunista ja anna tankojen jäähtyä hieman. Leikkaa tangot vinoiksi pikkuleiviksi. Nosta takaisin uunipellille ja paista vielä 10 minuuttia. Hunnuta valmiit pikkuleivät tomusokerilla.

Pestoa risotossa

Oi voi kun eilen oli niin kivaa blogimiitissä Pastanjauhajien luona! Siitä ja antimista meidän osaltamme lisää myöhemmin...

Ensin hieman arkiruokaa, mutta hieman uuteen tapaan. Kuka on sanonut, että pesto sopii vain pastan sekaan ja leivän päälle? Ilmeisesti joku, koska kuvittelen sellaista pinttymää vastaan tällä aterialla taistelevani. Lisäsin pestoa nimittäin männä viikolla kokkaamaani kikherneristottoon. Ja voi kun se sopi sinne mainiosti! Hyvää tuli. Melko helposti vielä.

Pestoinen kikhernerisotto

8 dl vettä + 1,5 kasvisliemikuutiota (tai pari rkl kasvisliemijauhetta)
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 porkkana
öljyä
4 dl (risotto)riisiä
pippuria
pestoa
4-6 dl kypsiä kikherneitä
(parmesania)

Kiehauta ensin kasvisliemi ja nosta se sivuun. Kuori ja silppua liemen kiehuessa sipulit ja porkkana. Kuullota niitä laakeassa kasarissa. Lisää riisi ja kuullota sitäkin hetki.

Lisää muutama kauhallinen kasvislientä ja anna kiehua miedolla lämmöllä välillä sekoitellen. Lisää kasvislientä kauhallinen tai pari aina, kun edellinen satsi on imeytynyt riisiin.

Kun kaikki liemi on kiehautettu risottoon, lisää vielä pippuria, pari ruokalusikallista pestoa ja kypsät kikherneet. Halutessasi voit ripotella parmesania ruoan päälle.

Lemon Curd -piirakka

Sitruuna. Oi sitruuna. Jos viitsisin, tekisin sitruunalle oodin.

Rakastan sitruunaa. Se sopii mielestäni lähes kaikkeen. Ja vaikka olenkin armoton sokerihiiri, pidän esimerkiksi drinkkini lähes aina happamina.



Tämän mainion lemon curd piirakan ohjeen löysin Joy of Bakingista. Ohjeen vaikein osuus oli lemon curdin tekeminen, vaikkei sekään prosessina mitenkään vaikeaa ollut, mutta oikean koostumuksen hakemisessa oli hiukan tekemistä. Paljon piti pohtia onko tahna nyt tarpeeksi vai liian vähän paksua, ja lopulta kun otin sen pois vesihauteesta, olin ihan varma, että se on liian löysää.

Onneksi tahna kuitenkin jähmettyi jäähtyessään. Mutta vastaisuudessa annan sen paksuutua tovin kauemmin.

Sitruunapiiras pääsi pääsiäispöytään yhdessä uunilohen, valkosipuliperunoiden ja rakuunaporkkanoiden kanssa. Ai niin, ja tietenkin takana hilluvien mignonmunien.

Lemon curd -piirakka

Pohja
210 g vehnäjauhoja
113 g oivariinia, voita tai margariinia
50 g sokeria
1 muna

Lemon Curd
3 munaa
80 ml sitruunan mehua
150 g sokeria
56 g oivariinia, voita tai margariinia
1 rkl. raastettua sitriuunankuorta

Vatkaa sähkövatkaimella oivariinia niin että se pehmenee. Lisää sokeri ja sekoita kunnes se on kuohkeaa. Lisää myös muna, ja sekoita vain sen verran, että ainekset sekoittuvat. Lisää jauhot ja sekoita lusikalla ja kädellä niin, että taikinasta muodostuu pallo. Litistä levyksi, kääri kelmuun ja anna seistä jääkaapissa puoli tuntia.

Sekoita kulhossa munat, sokeri ja puristettu sitruunamehu. Aseta kulho kevyesti kiehuvan kattilan päälle vesihauteeseen, kuitenkin niin, ettei kulhon pohja kosketa veden pintaa. Sekoita massaa koko ajan niin kauan, että se muuttuu vaalean väriseksi ja paksuksi, noin 10 minuuttia.
Kaada curd siivilän läpi astiaan. Lisää oivariini ja raastettu sitruunan kuori. Sekoita kunnes voi on sulanut. Peitä astia kelmulla, jottei curdin päälle muodostu kalvoa. Anna jäähtyä huoneen lämpöiseksi.

Voitele irtopohjavuoka (22 cm). Kauli taikina vuokaa hiukan suuremmaksi (n. 28 cm). Nosta taikina kaulimen avulla vuoan päälle ja painele se vuoan pohjalle ja reunoille. Anna seistä jääkaapissa 20 minuuttia.
Lämmitä uunni 205 asteiseksi. Pistele taikinan pohja ja aseta sille leivinpaperi, jonka päälle laita paistoherneitä. Paista pohjaa uunissa noin 20-25 minuuttia, kunnes se on kultainen.

Anna pohjan jäähtyä ennen kuin kaadat sille lemon curdin. Tarjoa sellaisenaan tai kermavaahdon kanssa.

Tulta (pääsiäis)munille!

Chiliä ei kannata korvata habanerolla. Tai jos niin tekee, kannattaa vähentää sen määrää suhteessa chiliin. Minä tiedän tämän nyt. Tein nimittäin ihanan Tofu-kirjani kookoskeittoa hieman soveltaen ja päätin korvata ohjeen 1-2 chiliä habanerolla. Jo habaneroa pilkkoessani aavistelin tehneeni virheen. Keiton makean, kirpeän ja tulisen makukombinaatio ei päässyt kunnolla oikeuksiinsa hikeä nostattavan habaneron viedessä kaiken huomion. No mutta, tulipahan tulista!

Tulinen tofukeitto

1 pkt maustamatonta tofua

Marinadi:
1 sitruunan mehu
(1 limen mehu)
2 rkl viinietikkaa
2 rkl hunajaa
suolaa
pippuria

1 sipuli
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä (tai 1 tl kuivattua)
0,5-1 habanero (tai hillitymmin 1-2 chiliä)
7 dl vettä
1 kasvisliemikuutio tai 1 rkl kasvisliemijauhetta
3 porkkanaa
5-6 perunaa
3-4 dl kookosmaitoa
suolaa
tuoretta basilikaa tai korianteria

Laita tofu tekeytymään edellisenä päivänä. Pilko tofu, sekoita marinadin ainekset ja laita tofupalat yön yli marinoitumaan. Voit käyttää keitossa myös valmiiksi marinoitua tofua. Lisää tuolloin keittoon hieman fariinisokeria ja limemehua.

Seuraavana päivänä keittohetken koettaessa silppua ensin sipuli ja chili(t). Kuullota sipulia, chiliä ja inkivääriä öljyssä. Lisää kuullotukseen myös tofumarinadia. Kaada vesi ja kasvisliemikuutio tai -jauhe kattilaan ja anna kiehahtaa. Kuori ja pilko porkkanat veden kiehumista odottaessa. Lisää ne kiehuvaan keittoon ja anna kypsyä viitisen minuuttia. Kuori tällä välin perunat ja paloittele ne. Lisää perunat keittoon ja anna kiehua kymmenen minuuttia.

Lisää lopuksi tofupalat loppuine marinadeineen sekä kookosmaito. Kiehauta keitto vielä kertaalleen ja nosta kattila pois hellalta. Mausta suolalla. Koristele keitto tuoreella yrtillä juuri ennen tarjoilua.