Proteiinipitoinen leipä

Löysin tämän ohjeen jo reilu vuosi sitten Pirkan reseptisivuilta. Alkuperäisessä ohjeessa juusto on oikeaa rasvaista raastetta, mutta meiltä ei leipomishimon iskiessä moista löytynyt. Tein leivästä täten asteen verran terveellisemmän käyttämällä raejuustoa ja lisäämällä joukkoon vielä kurpitsansiemeniä. Raejuuston ansiosta leivästä tulee ihanan kostea ja pehmeä. Paistoaikaa kannattaa kuitenkin tarkkailla, ettei leipomus jää veteläksi.


Sipuli-raejuustoleipä

3 salottisipulia (tai 1 iso sipuli)
öljyä paistamiseen
n. 7 dl jauhoja (minulla puolet vehnää ja puolet grahamia)
1 tl suolaa
1 dl kurpitsansiemeniä
2,5 dl vettä
1 ps kuivahiivaa
1,5 dl raejuustoa

Silppua sipulit ja kuullota pannulla. Sekoita jauhot, suola ja siemenet kulhossa. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja lisää puoleen vesimäärään kuivahiiva. Sekoita hiivavesi kuiva-aineiden joukkoon. Lisää vähitellen loputkin nesteet ja sekoita taikina tasaiseksi. Lisää vielä sipulisilppu ja raejuusto ja vaivaa taikinaa voimakkaasti viitisen minuuttia. Anna taikinan kohota rauhassa. Paisko kohonnutta taikinaa hetken ja leivo leipä leivinpaperin päälle tai voideltuun ja jauhotettuun leipävuokaan. Kohota leipä uudelleen. Paista 200-asteisessa uunissa 25-35 minuuttia.

Linssipunajuuripihvit

Lähikaupan alennuslaarista löytyi aivan ihanaa Nando's merkkistä korianteri-lime -kastiketta. Ensimmäisen kerran kastike pääsi testiin linssipunajuuripihveissä, ja voi että, ne olivat hyviä. Liekö salaisuus kastikkessa vai missä, mutta pihvit olivat taivaallisia. Ja nopeita tehdä!


2 punajuurta
1,5 dl linssejä
2 kananmunaa
vähän (3 rkl.) jauhoja
suolaa
mausteita tai mauste-/marinadikastiketta


Keitä linssit 3 desissä vettä ja kuori ja raasta punajuuret. Sekoita punajuuriraaste, linssit, munat, jauhot ja mausteet keskenään. Muotoile massasta pihvejä ja paista pannulla öljyssä, voissa tai kokonaan ilman. Aivan fantastisia!

Pakkasenkestäviä pihvejä

Jälleen kerran jääkaapissani lymyili keitettyjä kikherneitä ja bataatti, jotka odottivat ruokkimistani. Keittoja on tullut kokeiltua jo useampaakin sorttia, joten nyt oli pihvien aika. Laitoin biffien joukkoon fetajuuston jämät, jolla pyrin tasoittamaan bataatin ja kikherneiden makeutta. Kamalasti feta ei pihveistä kuitenkaan maistu. Satsista tulee kovin suuri, kokonaiset 19 pihviä, joten määrän voi helposti puolittaa. Hyvänä pakastevarana annos kuitenkin toimii. Pihvit maistuvat hienosti esimerkiksi omatekoisten ruishamppareiden täytteenä.


Bataattipihvit

1 bataatti (n. 500 g)
2 sipulia
4-5 dl kikherneitä
100-150 g fetajuustoa
1-2 dl kaurahiutaleita
2 kananmunaa
pippuria
basilikaa
suolaa

Kuori ja paloittele bataatti. Keitä bataatti pehmeäksi suolalla maustetussa vedessä. Silppua sipulit ja kuullota niitä pannulla. Lisää bataatin joukkoon puolet kikherneistä ja soseuta tasaiseksi massaksi. Lisää loput ainekset soseen joukkoon. Muotoile massasta kostutetuin käsin pihvejä leivinpaperin päälle. Paista 200-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia. Käännä pihvit kerran paiston aikana.

Kinuskia kekseissä

Minä en halua heittää ruokaa koskaan roskiin. Jos siis kaapeistani löytyy jokin käyttämättömäksi tuomittu ruoka-aines, koitan soveltaa sen syötävään muotoon. Näin kävi jääkaapissani olleelle kinuskikastikkeelle, jonka leivoin mantelikeksien sisään. Käytin pitkästä aikaa leivonnassa makeutusainetta, joka kesti uuninkin kuumuuden oikein mainiosti.


Kinuskiset mantelikeksit

100 g voita
1,5 dl sokeria (minä laitoin puolet fariinisokeria ja puolet makeutusainetta)
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaurahiutaleita
0,5 tl vanilliinisokeria
0,5 tl soodaa
ripaus suolaa
1,5 dl kinuskikastiketta tai vastaavaa
puolikkaan sitruunan mehu
0,5-1 dl manteleita karkeana rouheena

Sekoita kuiva-aineet keskenään. Lisää joukkoon pehmeä voi ja kinuskikastike ja vaivaa taikina paksuksi. Notkeuta seosta sitruunamehulla. Nostele taikinasta lusikalla kekoja leivinpaperin päälle ja taputtele ne tasaisiksi. Taikinasta tulee 16 isoa keksiä. Paista 175-asteisessa uunissa 15-25 minuuttia. Keksit laajenevat uunissa, joten asettele ne pellille harvakseltaan.

Myslileipä vol.2

Minä olen tehnyt myslileipää jo kerran aiemmin. Halusin tällä kertaa testata omatekoista mysliäni leivän muodossa. Tämä taikina on vesipohjaisena hieman helpompi. En edelleenkään saanut vangittua kaipaamaani makeutta leipävuokaan, mutta kyllä tämä margariinin alla menetteli. Ehkä minun pitäisi vain rohkeasti käyttää mysliä enemmän...


Myslileipä

3 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
3 dl vehnäjauhoja
2-2,5 dl grahamjauhoja
1,5 dl mysliä
1 tl suolaa
1 rkl sokeria

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota kuivahiiva puoleen vesimäärään. Sekoita kuiva-aineet kulhossa ja tee keon keskelle kuoppa. Sekoita hiivavesi sormia apuna käyttäen kuiva-aineisiin. Kaada loputkin vedestä ja vaivaa taikinasta kimmoisa. Anna taikinan nousta rauhassa kaksinkertaiseksi. Paisko kohonnutta taikinaa hetken ja muotoile se leiväksi vuokaan tai ihan vaan leivinpaperin päälle. Anna nousta vielä puolisen tuntia. Paista leipää 200-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia.

Selleriä, yäk!

Sain Nuorelta naiselta elokuussa syntymäpäivälahjaksi uuden kauniin keittokirjan. Tästähän muodostuu jo perinne! Marianne Kiskolan Papu, porkkana ja hillopulla sisältää simppeleitä ja maukkaita kasvisreseptejä juomista jouluruokiin. Ensimmäinen kokeiluni kohdistui Waldorfin salaattiin, jota olen aina jostain syystä vieroksunut. En ole oikeastaan koskaan tiennyt, mistä salaatissa on kyse. Ohjeen ainekset luettuani en kuitenkaan antautunut täysin peloitta Walden houkutuksille, sillä korvasin lehtisellerin porkkanalla. Luulen lehtisellerin pahan maun johtuvan siitä, että sen syöminen kuluttaa enemmän kaloreita kuin se syöjälleen antaa. Näin olen ainakin jostain joskus lukenut. Tiedä sitten, onko totta.


Walden salaatti

Kastike:
2 dl maustamatonta jogurttia
1 rkl sitruunamehua
0,5 rkl sinappia
1 rkl hunajaa tai siirappia

300 g juuriselleriä
2 porkkanaa (tai 2 lehtisellerin vartta)
2 omenaa
puolikkaan sitruunan mehu
kourallinen viinirypäleitä
1 dl mysliä
vihreää salaattia

Valmista ensin kastike sekoittamalla sen ainekset keskenään.
Kuori ja raasta juuriselleri. Kiehauta selleriraastetta suolalla maustetussa vedessä 5 minuuttia. Valuta ja anna jäähtyä siivilässä. Kuori porkkanat ja leikkaa ne tikuiksi. (Tai vaihtoehtoisesti tikuta huuhdellut lehtisellerin varret.) Kuori ja puhdista omenat ja leikkaa nekin ohuiksi tikuiksi. Kaada välittömästi sitruunamehu omenatikkujen päälle, jotteivät ne tummu. Puolita viinirypäleet. Sekoita selleriraaste, porkkanatikut (tai lehtiselleritikut), omenatikut ja viinirypäleet keskenään. Sekoita kastike salaattiin ja lisää mysli viimeisenä. Aseta salaatinlehdet salaattikulhoon alimmaiseksi ja kaada salaattiseos päälle.

Keittiö

Ympäri ruokablogien maailmankaikkeutta on kiertänyt postaus, jossa bloggaajat esittelevät keittiöitään. Kenekään pyytämättä isken lusikkani soppaan, ja esittelen teille pienen, mutta sitäkin sotkuisemman keittiömme.


Tässä ovat isän kotokotoa peräisin olevat muovilautaset ja maan mainio veitsimagneetti, jonka ansiosta veitsemme eivät ole enää koko ajan tylsiä.


Tässä kokonaisuus epätarkkana, sillä aina kun kameran taakse ennätän on jo ilta, ja keittiömme niin pimeä, että ilman jalustaa (ja salamaa, josta en pidä) on mahdoton saada kunnon kuvia. Puhumattakaan siitä, että keittiö olisi juuri oikeaan aikaan edes suhteellisen siisti.


Ihanaakin ihanampaa chilliä. Vielä on sarjassa tehosekoitin, mutta ahtauden takia se viettää luppoaikansa kaapissa.


Maustepurkkimme yhes koos.



Alakerran naapurimme ja hyvän ystävämme isovanhemmat omistivat talon rautatieaseman läheisyydestä. Nyt sillä paikalla on suuri monttu. Ennen kuin talo purettiin ja tontti myytiin, ystäväni tarjosi minulle mahdollisuutta hakea sieltä isovanhempien vanhoja purkkeja. Mukaan lähti aika monta keittiötölkkiä.


Ikean pahvilaatikoihin sujahtavat kierrätykseen menevät muovit ja metallit.


Keittokirjoja kaapissa ja hyllykössä



Minttua, basilikaa ja paprikaa. Voivat paljon vehreämmin, kun toin raukat pois parvekkeelta.



Kuivamuonakaappi. Sinne on mahdotonta saada minkäänlaista järjestystä.

Iskän ihanat suolapähkinät

Nämä suolapähkinät (joskaan ei kovin suolaiset) tulivat minulle tutuiksi kotokodissa, jossa isäni teki niitä "kanapeiksi". (Isälleni kanapeitä ovat kaikki pienet jutut, joita syödään ennen ruokapöytään siirtymistä).

Suolapähkinöiden valmistaminen tarvitsee melko runsaasti aikaa ja uunin lähelläoloa, mutta itse aktiivinen kokkaaminen jäänee 2 minuuttiin.

1 kg maapähkinöitä
1 rkl merisuolaa (karkeaa)

Osta kilo maapähkinöitä. Kaada ne suureen astiaan, lisää kylmää vettä niin, että pähkinät peittyvät kunnolla ja sekoita joukkoon ruokalusikallinen merisuolaa. Anna pähkinöiden lillua kaksi päivää vedessä, jota tarvittaessa voi lisätä, jos se meinaa laskea pähkinöiden ylärajan alle.

Kun pähkinät alkavat tuottaa vaahtoa, on aika kaataa ne siivilään ja huuhdella. Levitä pähkinät uunipellille ja paista 125 asteessa 5+ tuntia, uunista riippuen. Pöyhi välillä. Kun pähkinät ovat sopivan tummia, ovat ne valmiita.

Halutessasi käytä enemmän suolaa tai vähemmän pähkinöitä. Kukin tyylillään.

Melkein syksyinen piirakka

Tein viikonloppuna pitkästä aikaa Nuorelle naiselle ruokaa. Vietimme tyttöjen iltaa ihan vain kahden kesken. Halusin tehdä syksyistä piirakkaa, mutten siinä kovin hyvin onnistunut. Kikherneet ovat jostain kaukaa ja pinaattikin pakasteesta. Mutta ikkunasta näkyvä väriloisto kruunasi makuelämyksen. Pohjaohjeen otin Marianne Kiskolan ja Sanna Miettusen hienosta Tofu-keittokirjasta, täytteen sekoittelin oman mieleni mukaan.


Pinaatti-kikhernepiirakka

Pohja:
0,5 dl pehmeää tofua
0,5 dl öljyä
1 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
1 dl soijajauhoja
0,5 tl suolaa

Täyte:
5 valkosipulin kynttä
1 punasipuli
1 salottisipuli
öljyä
1 ps pakastepinaattia
2 dl kikherneitä
(kapriksia)
pehmeää tofua
pippuria, suolaa
1 kananmuna
(juustoa)

Valmista ensin pohja. Sekoita öljy ja tofu (loput voit käyttää täytteeseen). Lisää kuiva-aineet ja vaivaa taikinaa hetki. Anna taikinan levähtää jääkaapissa muoviin käärittynä puolisen tuntia ennen paistamista.

Valmista tällä välin täyte. Murskaa valkosipulin kynnet ja silppua sipulit. Kuullota sipulit öljyssä pehmeäksi. Lisää pinaatti, kikherneet, kaprikset ja loput taikinasta jääneestä tofusta. Mausta suolalla ja pippurilla ja hauduta seosta hetki. Nosta pannu hellalta ja anna jäähtyä. Lisää seokseen vielä kananmuna.

Painele levännyt taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle. Kylmän taikinan kanssa saa käyttää melkoisesti voimaa. Kannattaa ehkä antaa taikinan lämmetä hetken ennen painelemista. Esipaista pohjaa 175-asteisessa uunissa 5-10 minuuttia. Kaada täyte piirakkapohjalle ja ripottele halutessasi päälle juustoa (raasteena tai lastuina). Paista piirakkaa vielä 25-30 minuuttia.

Käsineiden käyttö suositeltavaa

Ostin hiljattain uuden puolitoistalitraisen leipävuoan. Testasin sitä ensimmäistä kertaa tänäaamuna. Kiireettömät viikonloppuaamut ovat kuin tehtyjä leipomiseen. Leivoin uuden vuokani sisuksiin hienon chilileivän. Sormeni ovat edelleen aivan tulessa chilien pilkkomisesta.


Chilileipä

3 dl vettä
1 ps kuivahiivaa
1,5 dl ruisjauhoja
5-6 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 tl paprikaa
1 tl intialaista mausteseosta (esim. tandoori masalaa)
5-6 chiliä

Sekoita kuiva-aineet isossa taikinakulhossa ja tee seoksen keskelle kuoppa. Puhdista ja silppua chilit. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita puoleen vesimäärään kuivahiiva. Kaada hiivavesi kuiva-aineseoksen kuoppaan ja sekoita jauhoja mukaan. Kaada mukaan vähitellen loputkin vedestä. Lisää vielä chilisilppu ja vaivaa taikinasta notkea. Lisää jauhoja, jos taikina tarttuu käsiin. Pyöritä taikinasta pyöreä pallo ja tee veitsellä pallon pintaan syviä viiltoja. Peitä taikina ja anna sen nousta vähintään puoli tuntia. Paisko kohonnutta taikinaa muutaman minuutin ajan ja leivo se voideltuun ja jauhotettuun 1,5-litraiseen vuokaan. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen ja anna taikinan nousta vuoassa sen aikaa. Paista leipää uunin keskitasolla reilu puoli tuntia.

Porkkana-tsatsiki

Löysin tämän hauskan ohjeen Pirkan kesäporkkana-pussin kyljestä. Kannattaa ehkä raastaa porkkanat kuitenkin sillä pienemmällä raastinmoodilla, jonka tuloksena koostumus on hieman sosemainen. Ohjeen kohta "raasta porkkanat karkeaksi" osui nimittäin ehkä hieman harhaan tai sitten minä vain ymmärsin sen väärin. Luulen, että minttu tekee soseesta tsatsikimaisemman kuin minun käyttämäni rakuuna. Laitoin jälleen sulkuihin alkuperäisen ohjeen ainekset, joita minä korvasin puutteessa omillani. Tsatsiki oli oikein hyvää falafelien kera.

Porkkana-tsatsiki

4 dl maustamatonta jogurttia
2-3 (200 g) porkkanaa
2 valkosipulin kynttä
1-2 tl hunajaa
0,25 tl suolaa
0,5 tl viinietikkaa (tai omenaviinietikkaa)
1 tl kuivattua rakuunaa (tai kuivattua minttua)

Laita jogurtti valumaan kahvinkeittimeen suodatinpussiin. Anna jogurtin valua vähintään 15 minuuttia. Mitä kauemmin, sen parempi. Raasta porkkanat pieneksi raasteeksi ja hienonna valkosipulit. Sekoita kaikki ainekset kulhossa tasaiseksi seokseksi. Nauti pihvien tai vaikka falafelien lisukkeena tai leivän päällä.

Meksikon makuja pt. 2

Ruuan lisäksi Meksiko on kuulu juomistaan. Tequila, mezcal ja olut ovat maan alkoholijuomien ylpeyksiä. Tequila oli Meksikossa huomattavasti parempaa kuin Suomessa tarjoiltava kirkas litku. Paikallista tequilaa pystyi jopa nauttien siemailemaan ja niin se kuuluikin yleensä juoda. Tequilan laadun huomaa sen väristä: mitä tummempaa, sen parempaa. Morsiamen polttareissa maistelimme kauniiseen pulloon pakattua tequilaa.

Agavesta valmistettavaa mezcalia emme matkallamme maistaneet, mutta ostimme kuitenkin pullollisen kotiin. Huomasimme jälkeenpäin pullon sisältävän toukan, joka on mezcal-pulloissa yleinen lisuke. Toukan voi kuulemma myös syödä. Taidan jättää herkun komealle kanssaeläjälleni.

Meksikolainen olut oli hyvää ja sitä oli saatavilla montaa herkullista sorttia. Kuvan saimme vain Montejosta, mutta itse pidin eniten hieman tummemmasta Negra Modelosta.

Hedelmät olivat Meksikossa meheviä ja makoisia. Matkallamme sisämaasta Meksikon länsirannikolle pysähdyimme ihanassa ja isossa hedelmäputiikissa.

Putiikissa oli hedelmien lisäksi myytävänä monenmoisia makeisia ja herkkuja. Tästä pehmeästä ja tiiviistä mötikästä en päässyt oikein selville, mutta päättelin sen olevan jotain marmeladin ja nougaan tyyppistä makeaa... Olisi pitänyt ostaa ja maistaa, niin ei tarvitsisi näin jälkeenpäin arvuutella.

Meksikon makuja pt. 1

Kaikkihan me tykkäämme meksikolaisesta ruuasta, eikö? Meille tutut tacot ja tortillat ovat kuitenkin jossain määrin massakulutukseen ja länsimaisille markkinoille jalostuneita (vai taantuneita?) versioita, sillä ihan samannäköisiä, Santa Marian pusseista löytyviä maissituotteita ei Meksikossa näkynyt. Paljon siellä oli toki kovien maissilastujen tai pehmeiden lättyjen perustalle kehiteltyjä ruokia.

Paikallisissa polttareissa nautimme ihania pikkunaposteltavia. Tässä punaisiin tortillalättyihin leivottuja juustotaskuja sekä kastikkeella täytettyjä perunankuoria.

Ja tässä juustotäytteisiä sieniä ja jalapenoja.

Melkein kaikissa ruuissa oli aina jonkinmoinen soosi tai jopa kaksi lisukkeena. Yleensä mukana oli punaista salsaa tai muuta tulista kastiketta, guacamolea (joka oli huomattavasti parempaa kuin koskaan Suomessa!) tai ruskeaa papumössöä (frijoles), kuten tässä munakkaassa.

Epäilyttävästä ulkonäöstä huolimatta mössö oli ihan hyvää. Ja monesti hyvä proteiinilisuke kasvissyöjälle. (Kuvassa näkyvä munakas oli minulle vahingossa tuotu kinkkutäytteinen versio, jonka sain myöhemmin vaihdettua alunperin tilaamaani sienimunakkaaseen. Tulipahan otettua kuva kuitenkin.)

Vietimme häät (ei edelleenkään meidän, ks. aiempi selostus) Meksikon sisämaassa ja matkan loppuajan lomailimme helteisellä Tyynenmeren rannikolla. Kävimme Puerto Vallartassa matkaopas-kirjani suosittelemassa kasvisravintolassa. Ehdottomasti matkan parasta kasvisruokaa! Ravintolassa oli tarjolla kasvisruokabuffet, johon kuului monenlaisia salaatteja ja useita pääruokavaihtoehtoja. Falafelit olivat ihan ennennäkemättömiä, kuin kanankoipia.


Viimeisenä ateriana nautimme San Luis Potosín lentokentällä empanadoja ja enchiladoja, jotka tarjoiltiin asiaankuuluvine lisukkeineen.

Maha täynnä oli hyvä lähteä kotia kohti. Vuorokauden matkustamisen jälkeen olimmekin jo kotona.

Soppaa syksylle

Palasimme alkuviikosta Meksikosta, jossa olimme häämatkalla. Mutta ei sentään, siviilisäätyni ei ole miksikään muuttunut, sillä olimme siellä komean kanssaeläjäni sukulaisen häissä. Aivan. Meksikossa. Kaukanahan se on, mutta en ollenkaan pistänyt pahitteeksi parin viikon matkaa eksoottiseen, kuumaan ja värikkääseen maahan. Lupaan jakaa matkamuistoja kanssanne myöhemmin.

Tänne Suomeen oli tullut meidän poissaollessamme syksy. Sen kunniaksi tein eilen tulista tofukeittoa, joka lämmittää nyt muutaman päivän ajan helteestä toipuvaa huusholliamme. Käytin ensimmäistä kertaa hienoa Tofu-keittokirjaa, jonka sain Nuorelta naiselta jo aikaa sitten. Sovelsin ohjetta korvaamalla muutamia ainesosia toisilla (alkuperäiset ainekset ovat suluissa) ja lisäsin keiton tulisuutta sambal oelekilla. Kirjan herkullisissa resepteissä riittää kokeiltavaa vaikka koko talven varalle...


Kookos-tofukeitto

1 rkl raastettua inkivääriä
1 limen raastettu kuori
1-2 punaista chiliä
1 rkl fariinisokeria
1 rkl öljyä
7 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
3 porkkanaa
0,5 kg perunoita
1-2 dl sokeriherneitä (tai 1 purjo)
1 pkt maustamatonta tofua (tai marinoitua)
0,5-1 tlk kookosmaitoa
0,5 dl kookoshiutaleita
1 limen mehu
1 tl suolaa
1-2 tl sambal oelekia
1 tl kuivattua (tai 1 dl tuoretta) korianteria, minttua tai basilikaa

Raasta inkivääri ja limen kuori hienoksi. Pilko chili pieneksi. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää inkivääriraaste, limen kuori, chili ja fariinisokeri. Kuullota hetki. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio ja kuumenna. Lisää kuoritut ja pilkotut porkkanat ja keitä n. 5 minuuttia. Kuori ja paloittele perunat. Lisää perunapalat ja sokeriherneet (tai suikaloitu purjo) keittoon ja keitä n. 10 minuuttia. Lisää keittoon kookosmaito, kookoshiutaleet, limen mehu ja kuutioitu tofu. Mausta suolalla ja sambal oelekilla. Anna kiehahtaa ja siirrä kattila pois levyltä. Lisää vielä yrttejä kuivattuina tai tuoreena.

Itse tehty pasta

Sain valmistujaislahjaksi pastakoneen, jota vasta nyt pääsin kokeilemaan. Kirjoista ja netistä katselin tuorepastaohjeita, mutta lopulta taikina valmistui Myllyn Paras durum-vehnäjauhopussissa olleen ohjeen mukaan.
Pastan tekemiseen pastakoneella kannattaa varata yksi ylimääräinen käsipari. Sen verran hankalaa ainakin aloittelijalle oli taikinan yhtäaikainen syöttäminen ja rullatun taikinan vastaanottaminen.


Tuorepasta

4 dl durumvehnäjauhoja
2 munaa
1 dl vettä
2 tl oliiviöljyä
suolaa

Tee jauhoista keko pöydälle, jonka keskelle teet pienen kolon. Sekoita keskenään vesi, munat, öljy ja suola. Kaada kuoppan. Ryhdy nypistellen sekoittamaan keskeltä reunoille päin. Vaiva n. 10 minuuttia. Kääri kelmuun ja anna levätä jääkaapissa hetki.


Rullaa pastakoneen läpi, kunnes saat sopivan paksuista taikinaa. Aja sitten joko pakssumman (nauhapasta) tai kapeamman (spagetti) telojen läpi. Keitä runsaassa, suolatussa, vedessä.


Me nautimme pastan kyytiläisinä punaista pestoa, kik-herneitä, kirsikkatomaattia, pinjansiemeniä ja mozarrellaa. Nam nam!!

Tädit syömässä

Perhe on paras. Siksi sitä kannattaa ruokkia rakkauden lisäksi hyvällä ruualla. Äitini kävi kahden siskonsa kanssa meillä tällä viikolla illallisella. Sain vihdoin kokeiltua suolaista pannaria, joka on ollut jonkinmoinen ruokablogien villitys tänä kesänä. Pohjaohjeen otin Muulilta, mutta täytteet lisäilin omien halujeni mukaan. Koska maanantain pullasta ei jäänyt kuin rippeet, tein jälkiruuaksi mansikkasorbettia, jonka ohjeen sain Pastanjauhajilta. Puolitin vain määrät ja vähensin sokeria.

Tapas-pannari

5 dl maitoa
3 kananmunaa
2,5 dl jauhoja
suolaa, pippuria
2 shalottisipulia
3-4 dl kikherneitä
1 rs kirsikkatomaatteja
2 dl oliiveja
200 g fetakuutioita

Sekoita maito, munat, jauhot ja mausteet. Viipaloi sipulit. Lisää munamaitoon sipulisilppu ja kikherneet. Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Ripottele pinnalle viipaloidut kirsikkatomaatit, oliivit ja fetakuutiot. Paista 225-asteisessa uunissa 25 minuuttia.


Mansikkasorbetti

5 dl (250 g) mansikoita
1 sitruunan mehu
0,5-0,75 dl tomusokeria
1 kananmunan valkuainen vaahdotettuna

Perkaa ja huuhtele mansikat. Viipaloi ne laakeaan astiaan. Laita astia pakkaseen vähintään neljäksi tunniksi. Soseuta jäätyneet mansikat ja sekoita joukkoon sitruunan mehu, tomusokeri ja valkuaisvaahto. Jos et tarjoa sorbettia heti, laita se pakkaseen jäähtymään.

Kuka tappoi sämpylän?

Hampurilaiset ovat helppoa, niin sanottua pika-, ruokaa. Niitä on helppo noutaa erinäisistä pikaruokaloista tai nauttia paikan päällä. Hampurilaisia voi valmistaa melko vaivattomasti myös kotona valmiista pihveistä ja sämpylöistä. Jos kuitenkin haluaa tehdä hampurilaiset vaikeimman kautta, voi pihvit tai sämpylät tai vaikka molemmat valmistaa itse.

Minä yleensä väsään jonkinmoiset soija- tai kasvispihvit valmissämpylöiden väliin, mutta tällä kertaa tein sämpylät omin jauhotetuin käsin. Sämpylöiden väliin päätyi Nutanan pakastepihvejä, jotka olivat oikein maukkaita. Suosittelen!

Sämpylätaikina ei tahtonut nousta oikein millään. Epäilen tappaneeni taikinan hiivan liian kuumalla nesteellä. Maltti on valttia, myös keittiössä. Hätäillen syntyy vain ruumiita. Kyllä näistäkin sämpylöitä syntyi, hieman ehkä tavallista tiiviimpiä vain.


Hampurilaissämpylät

1 dl maustamatonta jogurttia
1 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
0,5 tl suolaa
1 rkl öljyä
1 dl kaurahiutaleet
4 dl jauhoja (esim. puolet vehnä- ja puolet grahamjauhoja)

Pinnalle:
jogurttia
seesaminsiemeniä

Lämmitä jogurtti-vesiseos kädenlämpöiseksi. Liuota puoleen nestemäärään hiiva. Tee jauhoista, hiutaleista ja suolasta keko isoon kulhoon. Kaada ensin hiivaneste keon keskelle ja sekoita taikinaksi. Kaada vähitellen loppu neste ja öljy ja vaivaa taikina tasaiseksi. Anna taikinan nousta vähintään puoli tuntia. Jaa kohonnut taikina kuuteen palaan ja pyörittele niistä pyöreitä sämpylöitä. Asettele sämpylät leivinpaperin päälle kohoamaan siksi aikaa, kun uuni lämpenee 200 asteeseen. Sivele sämpylät vielä jogurtilla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista sämpylöitä 15 minuuttia.

Mustikkainen syntymäpäivä

Mustikoita tästä kyllä löytyy, mutta ei tämä minusta pullalta näytä. Mustikkapulla-nimellä leivonnaisen ohje uusimmassa Pirkka-lehdessä kuitenkin kuului. Enemmän taikina muistutti sokerikakkua kuin pullaa tai edes perinteistä piirakka-voitaikinaa. Tarjoilin "pullaa" ystävilleni tänään syntymäpäiväni kunniaksi. Hieman sulanut vaniljajäätelö kruunasi nautinnon. Yksi pala jäi.


Mustikkapulla

4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
0,75 tl aniksen siemeniä morttelissa murskattuina
0,25 tl suolaa
100 g margariinia tai voita
2 dl maitoa
2 kananmunaa
Väliin:
200 g (4 dl) mustikoita
0,5 dl sokeria
1 rkl perunajauhoja
Koristeeksi:
tomusokeria

Sekoita taikinan kuiva-aineet kulhossa. Sulata margariini tai voi ja anna sen jäähtyä hetken. Sekoita taikinaan rasva, maito ja munat. Tee taikinasta tasainen, mutta vältä liiallista sekoittamista. Voitele piirakkavuoka ja kaada puolet taikinasta vuokaan. Sekoita väliin tulevat sokeri ja perunajauho. Ripottele taikinan päälle puolet mustikoista ja puolet sokeri-perunajauhoseoksesta. Kaada mustikoiden päälle loput taikinasta ja vielä loput mustikoista ja sokeri-perunajauhoseoksesta. Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla 30 minuuttia. Anna jäähtyä hetken ja koristele piirakka tomusokerilla. Nauti juhlan kunniaksi vaniljajäätelön kera.

Kummitädin jalanjäljissä

Kummitätini tekee maailman parasta sienimuhennosta. En tiedä, mikä on hänen salaisuutensa, mutta ainakin oikeaa kermaa ja voita hän siihen käyttää. Pääsin tätini muhennosta viimeksi maistamaan juhannuksena sukumökillä ja siitä lähtien olen odottanut tuoreita sieniä torikojuihin. Vielä en ole hänen muhennoksen makua omassa keittiössäni ylittänyt, mutta tuoreet sienet ovat aina loistavia. Tarjoilin muhennoksen uusien perunoiden ja juurespaistoksen kera.


Porkkana-papupaistos

1,5 dl kasvislientä
4 kesäporkkanaa
3 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 dl keitettyjä kidneypapuja (tai ½ tlk valmiita)
1,5 rkl pestoa
basilikaa
mustapippuria

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Pese kesäporkkanat ja viipaloi ne melko paksuiksi lanteiksi. Kiehauta kasvisliemi ja keitä porkkanapaloja siinä viitisen minuuttia. Porkkanoiden kypsyessä kuori sipulit ja lohko ne neljään osaan. Viipaloi valkosipulinkynnet. Kaada porkkanoista liika liemi pois ja yhdistä kaikki ainekset pieneen laakeaan uunivuokaan. Sekoita seosta lusikalla muutaman kerran. Kun uuni on lämmin, lykkää vuoka sinne ja anna paistoksen muhia noin 15 minuuttia.

Kantarellimuhennos

5-7 dl kantarelleja
1 kevätsipuli
öljyä
1-1,5 dl kermaa
valkopippuria
suolaa

Puhdista kantarellit ja pieni niitä hieman. Kuori kevätsipuli ja viipaloi se. Paista sieniä ja sipulisilppua öljyssä viitisen minuuttia. Lisää kerma ja mausteet ja anna muhia miedolla lämmöllä valmiiksi.

Kummitätini esimerkin vastaisesti minä käytin muhennokseen Floran Kevyt & paksu -kermavalmistetta, sillä komea kanssaeläjäni oli aiemmin viikolla tehnyt siitä ruokaa. Minun mielestäni niin kevyttä tuotetta ei saisi edes kermaksi kutsua. Ihan hyvin se kyllä toimi, mutta epäluuloni tuotetta kohtaan eivät juuri hälvenneet. Olisin kaivannut muhennokseen hieman rasvaisempaa, edes kymmen- tai viisitoista-prosenttista kermaa.

Makea sattuma

Kenellekään blogimme lukijalle tulee tuskin yllätyksenä, että tykkään keitoista. Olen tehnyt kerran keittoa bataatista ja kikherneistä, mutta nehän ovat sen verran verrattomia aineksia, että niissä riittää versioitavaa useampaankin soppaan. Kookosmaito tekee tästä keitosta melko makean mutta myös mielenkiintoisen. Jos mielii suolaisempaa makuelämystä, suosittelen lisäämään joukkoon fetajuustoa, halloumia tai vaikka krutonkeja.


Bataattikeitto kiherneillä

1 bataatti
vettä
suolaa
mustapippuria
kuivattuja yrttejä
1 iso kevätsipuli
2 dl (eli ½ tlk) kookosmaitoa
3-4 dl keitettyjä kikherneitä (tai 1 tlk valmiita)
(fetajuustoa, halloumia tai krutonkeja)

Kuori ja paloittele bataatti. Laita palat kattilaan ja lisää vettä sen verran, että ne peittyvät. Mausta keitinvesi suolalla, pippurilla ja haluamillasi yrteillä ja keitä bataatti miedolla lämmöllä pehmeäksi. Nosta kattila liedeltä ja soseuta bataatti esimerkiksi puunuijalla. Jätä sose kuitenkin sattumaiseksi, älä tee siitä liian tasaista. Lisää silputtu kevätsipuli, kookosmaito ja kikherneet. Nosta kattila vielä liedelle ja kiehauta keitto kertaalleen. Jos kaipaat joukkoon suolaisia juustopaloja tai krutonkeja, lisää ne vasta tarjoiluvaiheessa. Nauti hyvän leivän kera.