Tofuton pitopiirakka

Vietimme tänä viikonloppuna kotimme tupaantuliaiset. Tarjottavien lista paisui viikon aikana sen verran, että kokkailuun ja valmisteluun kului koko perjantai-ilta ja puolet lauantaista. Lopulta aika iisiä siis.

Tarjottavat olivat ensinnäkin itse tehtyjä ja toiseksi täysin vegaanisia (lukuun ottamatta viinirypäle-halloum-cocktailpaloja). Menestyksiksi osoittautuivat ainakin paprika-pähkinätahna sekä kinuski-jäädykekakku. Mukana oli myös tofupyöryköitä, kahdenlaisia crackereitä, tuunattua hummusta sekä maapähkinävoi-suklaacookieita. Aloitan postailun kuitenkin ainoalla jossain määrin epäonnistuneella tekeleellä.

Tein vegaanista pitopiirakkaa Chocochilin ohjetta soveltamalla. Tuplasin ainekset, jotta sain piirakkaa pellillisen, ja korvasin parsakaalit sienillä. Mutta oi ja voi. Vasta vetäessäni piirakkaa uunista tajusin, että olin unohtanut oleellisen ainesosan jääkaappiin. Näin ollen savutofu jäi odottamaan päivää parempaa, ja pitopiirakasta tuli pelkästään sieninen ja sipulinen sellainen. Eipä siinä, hyvinhän tuo tuntui maistuvan. Vain yksi pala jäi.

Menestyksekkäämpien tarjottavien ohjeet seuraavat pian.

Vegaaninen pitopiirakka

6 dl jauhoja (esim. 2 dl graham- ja 4 dl vehnäjauhoja)

1 tl leivinjauhetta

150 g margariinia

2 dl maustamatonta soijajogurttia

n. 4 rkl vettä

300 g sieniä (esim. herkku- tai kastanjasieniä)

2-3 sipulia

2-3 valkosipulinkynttä

(1 pkt savutofua)

4 dl maustamatonta jogurttia

1 tl suolaa

1 tl basilikaa

0,5 tl pippuria

Sekoita jauhot ja leivinjauhe. Nypi rasva joukkoon ja lisää jogurtti sekä vesi. Sekoita tasaiseksi. Painele taikina leivinpaperilla päällystetylle tai rasvatulle syvälle uunipellille. Esipaista pohjaa 225 asteessa viitisen minuuttia.

Puhdista ja pilko sienet. Silppua sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita öljyssä paistinpannulla. Lisää pilkotut sienet ja anna paistua miedolla lämmöllä hetki. (Jos muistat hankkineesi savutofua, pilko paketillinen ja lisää sienten ja sipulien joukkoon paistumaan.) Ota pannu pois liedeltä.

Sekoita jogurttiin mausteet ja lisää seos sieni-sipulipaistoksen joukkoon. Levitä täyte esipaistetun pohjan päälle. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes piirakka näyttää mukavan kypsältä. Anna jäähtyä ja tarjoile kavereille.

Vegaaninen brunssi

Minun ei pitäisi olla kovinkaan yllättynyt. Olenhan pitänyt Chocochiliä aivan loistavana ja ammattitaitoisena ruokablogina. Siitäkin huolimatta blogia pitävän Elina Innasen Viiden tähden vegaani on suorastaan hurmannut minut. Voin kertoa, etten aio palauttaa kirjaa kirjastoon ennen kuin on ihan pakko.

Kutsuin viime sunnuntaina äitienpäivän kunniaksi vanhempani brunssille. Tarjottavat olivat Innasen innoittamana - ja omien täysin eläinperättömään ravintoon pyrkivien taipumusteni johdosta - luomujuustoa lukuunottamatta vegaanisia: vihanneksia, avokadoviipaleita, hedelmiä, paputahnaa, kaurakeksejä sekä varsinaiset leivonnaiset. Skonsseihin ja kakunkaltaiseen makeapalaan hain ohjeet Chocochilistä.

Porkkanaskonssit

2 keskikokoista porkkanaa

3 dl vehnäjauhoja

3 dl kaurahiutaleita

1 rkl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 tl sokeria

400 g maustamatonta soijajogurttia

0,75 dl öljyä

(kasvimaitoa)

unikonsiemeniä

Raasta porkkanat ja sekoita kuiva-aineet keskenään. Yhdistä kuiviin aineisiin porkkanaraaste, jogurtti ja öljy. Sekoita. Jos taikina tuntuu liian kuivalta, sekoita joukkoon loraus vettä tai maitoa. Lisää halutessasi vielä hieman unikonsiemeniä.

Muotoile taikinasta sämpylän tapaisia vedellä kostutetuin käsin ja paista 225 asteessa noin 20 minuuttia.

Mustikka-banaaniruudut

4,5 dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1,5-2 dl sokeria

0,5 tl inkiväärijauhetta

1,5 tl kanelia

2 kypsää banaania

2,5 dl soija- tai kauramaitoa

1,5 dl sulaa margariinia

1 dl mustikoita

Sekoita kuivat aineet keskenään. Alkuperäisessä ohjeessa sokerin määrä oli 2 desilitraa, mutta mielestäni vähempikin saattaisi riittää.

Soseuta kypsät banaanit haarukalla toisessa kulhossa. Lisää soseen joukkoon maito ja margariini. Kääntele sose kuiva-aineiden joukkoon. Lisää lopuksi vielä mustikat ja sekoita tasaiseksi.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (28x28 cm) ja paista 175 asteessa uunin alatasolla noin puoli tuntia tai kunnes kokeilutikkuun ei tartu enää taikinaa.

Kiireisen pelastus

Olin tässä taannoin väsynyt. Olen sitä nykyään usein. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin apea. Tai ainakaan tavallista apeampi. Pikemminkin olotilani on tätä nykyä taajaan urheilullisen väsynyt mutta onnellinen.

Näissä olosuhteissa nopeat omatekoiset appeet ovat parasta ikinä. Kuten vaikkapa mainiot skonssit, joita voi muunnella makunsa (pun intended) mukaan. Tällä kertaa käytin makuaineena auringonkukansiemeniä. Pähkinärouhe, silputut kuivahedelmät tai vaikkapa pesto+pinjansiemenet toimisivat varmaan loistavasti nekin.

Skonssit

4 dl vehnäjauhoja (tai jauhosekoitusta)

2 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 rkl sokeria

75 g voita

1 dl makuainetta (siemeniä, pähkinöitä, kuivahedelmiä tai -marjoja, juustoa, oliiveja tms.)

2 dl maitoa

Sekoita jauho, leivinjauhe, suola ja sokeri keskenään. Nypi rasva kuiva-aineisiin. Lisää makuaine, eli pähkinät, kuivatut hedelmät, siemenet, oliivit, juusto tai mikä ikinä nyt sattuukin maistumaan. Lisää vielä maito ja sekoita taikina tasaiseksi.

Nostele taikinasta reiluja lusikallisia pellille leivinpaperin päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Keksi vai nimihirviö?

Keksejä on monenlaisia. Useimmat niistä ovat pyöreitä ja vaarattoman näköisiä. Yleensä olomuotonsa on jotakuinkin kiinteä ja maku maukas. Nimi ei tunnetusti naista pahenna, mutta tavallisimmankin tuntuinen keksi saattaa sen ansiosta muuttua mielenkiintoiseksi tai jopa pelottavaksi. Näin kävi minun leipomilleni mannaryynikekseille. Koettakaapa sanoa monta kertaa peräkkäin: mannaryyni-mandariinimarmeladikeksi. Harjoitus tekee mestarin.

Marmeladin voi korvata myös hillolla,

jolloin kekseistä tulee hieman muhkeampia ja pehmeämpiä.

Mannaryyni-mandariinimarmeladikeksit

100 g sulaa margariinia

100 g mandariinimarmeladia (tai muuta marmeladia tai jopa hilloa)

1 dl sokeria

1 kananmuna

1 tl leivinjauhetta

2 dl mannaryynejä

1 dl vehnäjauhoa

Sekoita rasva, marmeladi, sokeri ja muna keskenään. Lisää keskenään sekoitetut kuiva-aineet. Sekoita taikina tasaiseksi.

Nosta taikinasta lusikalla nokareita pellille leivinpaperin päälle. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 5-8 minuuttia.

Ankeat ja aliarvostetut

Kokeiluni maailman ankeimpina pidettyjen mutta ah, niin aliarvostettujen keksien parissa jatkuu. Nyt keksitestiin pääsivät digestivet. Löysin näitä(kin) ohjeita lukuisia, kun kaivoin netistä reseptiä kaurakekseille.

Reseptivalintani osui hyvin todennäköisesti sinne surkeimpaan päähän. Kekseistä tuli nimittäin taajaan kuultujen haukkujensa arvoisia: ankeita ja apaattisia. Ne olivat todella kuivia, makeutta niistä ei löytynyt vihiksikään asti, ja kuvakin epäonnistui. Vika ei toki ollut minun leivontataidoissani. Hei ehei, pois se minusta! Kunnon kuninkaallinen ei surkeiden keksiensä tasolle alennu.

Digestivekeksit

2,4 dl vehnäjauhoja

0,5 tl leivinjauhetta

1 rkl kaurahiutaleita

4 rkl voita tai margariinia

4 rkl ruskeaa sokeria

4 rkl maitoa

Sekoita kuiva-aineet keskenään. Sekoita toisessa kulhossa rasva ja sokeri. Yhdistä rasvaseos kuiva-aineisiin. Lisää vielä maito ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Kauli taikina jauhotetulla alustalla muutaman millin paksuiseksi levyksi. Ota juomalasilla tai vaikkapa keksimuotilla pyöreitä keksejä levystä ja siirrä leivinpaperin päälle.

Paista 190-asteisen uunin keskitasolla 15-18 minuuttia, kunnes keksit ovat kauniisti ruskettuneet.

Oluen väärinkäyttöä

Leivoin viime sunnuntaina olutleipää - kyllä, olutleipää -, josta lähti uunissa paistuessaan hieno maltainen tuoksu. Tekovaiheessa huushollissamme meinasi syntyä suukopua. Kaataessani olutta taikinaan kanssani asuva hieno mies totesi: "ai, minä kun luulin, että olut on tarkoitettu juotavaksi".

Samassa huomasin itsekin, mitä olinkaan tekemässä. Käytinhän tuota ohraista nautintoainetta hieman väärin leipoessani siitä leipää. Suosittelen kuitenkin uhraamaan pullollisen tähän leipomukseen, sillä tuoksun lisäksi myös maku hiveli aisteja. Reseptissä kehotettiin kokeilemaan erilaisia olutlajikkeita. Minulla oli ihan peruslageria, mutta stoutista tai vaikkapa vehnäoluesta tulisi varmaan aivan toisenlaisia makuja.

Ohje on Milla Paloniemen toimittamasta Sarjakuvakeittokirjasta, joka sisältää sarjakuvia ja kasvisruokaohjeita. Hauska ja virikkeellinen opus.

Olutleipä

7 dl jauhoja

1-1,5 rkl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1 tl suolaa

0,5 dl sokeria

1 tlk/pll (3,33 dl) olutta

Sekoita kuivat aineet keskenään. Jauhoina voit käyttää miltei mitä vaan. Itse laitoin ruis-, graham- ja vehnäjauhoja, vaikka ohjeessa käytettiin pelkkää vehnää. Lisää olut kuiva-aineseokseen.

Kaada taikina öljyttyyn leipävuokaan. Paista 190-asteisessa uunissa 50-60 minuuttia, kunnes leipä on kunnolla kypsynyt.

Lounasta Rauhalassa

Vuorotyössä on se hyvä puoli, että arkisin on vapaita aamupäiviä. Huono puoli siinä on, että se houkuttaa syömään lounasta kaupungilla. Ja huonoa se on rahankulutussyistä. Muutenhan se on mitä mainiointa.

Keskustan lounaspaikoista on vuosien saatossa tullut tutuksi yksi jos toinenkin. Muutama viikko sitten suunnistin ystävän kanssa Rauhalaan. Tuo Ainolan puiston reunalla sijaitseva legendaarinen paikka aloitti lounastarjoilun reilu vuosi sitten. Ja voin kertoa, että siellä jos missä vieraileminen on arjen luksusta.

Pelkästään rakennus huokuu tuhansia tarinoita, ja ikkunoista paljastuva puistonäkymä saa unohtamaan arjen ongelmat. (Miksi ihmeessä en tajunnut ottaa itse paikasta kuvia??)

Rauhalassa on tarjolla buffet-lounas. Kolmesta vaihtoehdosta voi valita joko kaikki, tai sitten kevytlounaan, joka sisältää keiton ja salaattipöydän. Joka päivä yksi vaihtoehdoista on kasvisruokavalioon sopiva.

Olen muutaman kerran perusteella oppinut, että pelkästään keitolla ja salaattipöydän antimilla saa itsensä ähkyyn, jos ei ole varovainen. Tällä kertaa tarjolla oli kuitenkin ahventa, joka houkutti ottamaan koko buffet-tarjonnan.

Salaattipöytä on runsas. Tarjolla on tuoretta salaattia, kuten myös tuhdimpaa peruna-/pastasalaattia. Kiitosta runsaasta siemenvalikoimasta.

Tällä kertaa kävi sama virhe, mikä niin usein buffet-pöydässä iskee. Kaikki on liian herkullisen näköistä, joten lautaselle tulee lapettua lähes kaikkea. Tässä ahvenen seurana on niin juuresmuussia, kuin spagettia kuin uunivihanneksia.

Tarkoitukseni oli ottaa pelkkää tummaa leipää, mutta rieska oli niin huokuttelevan näköistä (ja oli se maittavaakin), että otin myös sitä palasen.

Lounaalla on hintaa 9,50 euroa. Salaattipöytä ja keitto kustantaa kahdeksan euroa. Lounasta tarjoillaan maanantaista perjantaihin kello 11-14.

Pyöryköitä perunasta

Minulla on ollut jo monta kuukautta kirjastosta lainassa Jere Niemisen viime vuonna ilmestynyt Vegaanin kotiruokakirja. Vasta nyt selasin sen kunnolla läpi ja laitoin kirjanmerkit kiinnostavien reseptien kohdalle. Valitettavasti niitä ei kirjasta montaa löytynyt.

Kirja sisältää vegaanisiksi muutettuja kotiruokia, kuten makaronilaatikkoa, pihvejä ja pyöryköitä sekä pizzaa. Erilaisia lihaa muistuttavia ruokia kirjasta löytyy paljon. Itse en niistä liiemmin perusta, mutta varmasti ne kelpaavat monille lihaa kaipaaville. Kuvat eivät sanottavasti herätä ruokahalua. Lisäksi resepteissä on käytetty paljon puolivalmisteita, kuten sipulikeittoaineksia ja tölkkipapuja. Puolivalmisteiden käyttö tosin soveltuu hyvin helppoon ja kiireiseen kotikokkailuun.

Kirjassa on hyvä ja ytimekäs johdanto vegaaniseen kotiruokaan. Johdannosta selviää, kuinka kananmunan voi kätevästi korvata ruoanlaitossa (mm. korppujauhoilla ja/tai perunaraasteella).

Otin kirjasta kokeiltavakseni papupyöryköitä. Hyvin pysyivät kasassa, mutta perunan maku tunki hivenen liikaa esiin. Lisukkeen virkaa ajoivat aina ihanat lanttukuutiot sekä sweet chili-kastike.

Vegaaniset papupyörykät

1 pieni kiinteämaltoinen (80 g) peruna

1 tlk (n. 3,5 dl) papuja (esim. papusekoitusta)

4 rkl öljyä

4 rkl ketsuppia tai chilikastiketta

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1,5 dl kaura- tai neljänviljanhiutaleita

0,5 dl korppujauhoja

2 rkl perunajauhoja

2 rkl paprikamaustetta

2 tl jauhettua korianteria

2 tl chiliä tai cayennepippuria

0,5 tl suolaa

öljyä paistamiseen

Kuori peruna ja raasta se raastimen pienemmällä terällä. Valuta pavuista vesi pois. Sekoita perunaraaste, pavut, öljy ja ketsuppi kulhossa. Soseuta sauvasekoittimella. Jätä halutessasi hiukan sattumia.

Kuori ja silppua sipulit. Vaivaa kaikki ainekset yhteen. Muotoile taikinasta kostein käsin pyöryköitä (tai miksei pihvejäkin) ja paista reilussa öljyssä välillä käännellen.

Helppoa evästä

Sosekeitot ovat parhaimpia eväsruokia, mitä tiedän. Pätkäksi päivätyöllistyttyäni arkisen ruoanlaiton täytyy jälleen olla helppoa ja mielellään runsasta, jotta siitä riittää evästä töihinkin. Sosekeitot ovat kiireisen ja nälkäisen pelastus: helppoja, maukkaita ja moniannoksisia appeita.

Olen tehnyt tätä Koskenlaskijalla ryyditettyä soppaa aiemmin punajuurista, nyt kokeilin porkkanoita. Tällä kertaa vahvistin keittoa myös punaisilla linsseillä.

Koskenlaskijan keitto

1-2 sipulia

(valkosipulinkynsiä)

öljyä

3-4 perunaa

500 g porkkanoita (tai vaikka punajuuria)

1,5 dl punaisia linssejä

vajaa 1 l vettä

0,5-1 pkt Koskenlaskijaa

timjamia

suolaa

pippuria

Kuori ja silppua sipulit. Kuori ja paloittele myös juurekset. Kuullota sipulisilppua kattilan pohjalla öljyssä. Lisää juurespalat ja anna niidenkin tekeytyä hetki. Kaada vesi ja linssit sekaan. Anna kiehahtaa ja keitä miedolla lämmöllä vartin verran. (Jos käytät punajuurta, keitä sitä ensin puolisen tuntia ja lisää vasta sitten perunat. Anna keiton kiehua vielä perunoiden kanssa 10-15 minuttia.)

Kun vihannespalat ovat kypsiä, sekoita Koskenlaskija joukkoon. Nosta kattila liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella. Nosta kattila vielä liedelle ja varmista, että juusto sulaa kunnolla keittoon. Mausta ja nauti. Pakasta loput.

Vinoja keksejä

Viimeinen pulla uunista ulos, eli tässäpä teille loputkin viime viikolla mainostamistani miittituomisista. Kolavinokkaat kuulostavat hauskoilta, mutta näyttävät melko yksinkertaisilta. Maku sen sijaan on jopa yllättävä - jos niin voi ylipäänsä sanoa minkäänmoisista pikkuleivistä.

Näinkin pieni määrä siirappia teki pikkusyötävistä maukkaan kolaisia. Nimen vinous nyt johtuu luonnollisesti reseptissä ohjeistetusta muotoilusta. Vaikka voisi näitä kai kolasuunnikkaiksikin nimitellä. Tai leipurin muotoiluhaluista riippuen vaikka kolaneliöiksi tai -ympyröiksi.

Kolavinokkaat

100 g pehmeää margariinia tai voita

1 dl sokeria

2 rkl siirappia

2,25 dl vehnäjauhoja

0,5 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

1 tl inkivääriä

Vaahdota voi, sokeri ja siirappia kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Kääntele kuiva seos vaahtoon. Jaa taikina kahtia ja pyörittele palat tangoiksi. Nosta tangot leivinpaperilla päällystetylle pellille ja paina niitä hiukan litteämmiksi. Paina tankoihin vinottain haarukan jälkiä.

Paista 175-asteisessa uunissa 12-15 minuuttia. Jäähdytä tankoja hiukan ja leikkaa ne vinoneliöiksi ennen kuin kovettuvat läpikotaisin.

Tuhtia hummusta

Mainostelin pähkinähummusta jo viime postauksessani. Tiedättehän: hyvää kannattaa odottaa. Tämä hummusresepti on napattu Anna-lehdestä, jossa on nykyään yllättävän hyviä ruokaohjeita. Tai ehkä siellä on ollut niitä aina, ja vasta nyt olen itse ne löytänyt äidin luona lehteä lukiessani.

Pähkinähummus sopii loistavasti vaikkapa ruokaisaksi leivän päällysteeksi tai vihannesten dipiksi. Annassa hummus kehotettiin lusikoimaan avokadon puolikkaille. Epäilemättä hyvää niinkin.

Pähkinähummus

1 dl seesaminsiemeniä

2 dl cashewpähkinöitä

1 dl saksan- tai pekaanipähkinötä

1 dl neutraalinmakuista öljyä

sitruuna- tai limemehua

tilkka hunajaa (vegaaneille siirappia tai sokeria)

0,5 tl juustokuminaa

pippuria

suolaa

(vettä)

(pinnalle pähkinärouhetta)

Paahda seesaminsiemet ja pähkinät kevyesti kuivalla pannulla. Kaada jähtyneinä tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen. Suosittelen monitoimikonetta, sillä ainakin meidän tehosekoittimelle pähkinämäärä meinasi olla liikaa.

Lisää öljy ja mausteet ja surauta seos sileäksi. Jos tahna on liian paksua, lisää vähän vettä. Koristele hummus rouhituilla pähkinöillä.

Näkkäriä insinöörille

Oi ja voi. Oulu on jo niin täynnä ruokabloggaajia, että miittejä siunaantuu tätä nykyä joka vuodenajalle. Kevään alkajaisiksi kokoonnuimme viime viikonloppuna Insinöörin keittiöön. Minä vein syömisiksi unikonsiemennäkkäreitä, pähkinähummusta ja kolavinokkaita.

Aloitan postaustarjoilut näillä ihanilla mutta hieman työläillä näkkäreillä. Yllätyin taikinan hiivapohjaisuudesta. Hiivaisuudesta johtuen taikina kannattaakin kaulia mahdollisimman ohueksi (vaikka sitten hiki päässä), etteivät näkkärit ala uunissa kupruilla (ks. kuva aiemmasta yrityksestäni alla).

Aiemmin leipomissani näkkäreissä unikonsiemenet pääsivät paremmin framille.

Unikonsiemennäkkärit

1,5 dl vettä

1 tl hunajaa

1 tl suolaa

15 g tuore- tai kuivahiivaa

2 rkl unikonsiemeniä

1 rkl öljyä

2 dl vehnäjauhoja

1 dl speltti- tai karkeita vehnäjauhoja

Kuumenna vesi kiehuvaksi. Liuota siihen hunaja ja suola. Anna jäähtyä enintään 42-asteiseksi (37-asteiseksi, jos käytät tuorehiivaa). Lisää unikonsiemenet ja öljy. Vaivaa vähitellen jauhot joukkoon. Anna taikinan nousta lämpimässä paikassa liinalla peitettynä tunnin ajan.

Kaulitse kohonnut taikina ohuiksi pyöreiksi näkkäreiksi (tai isoiksi levyiksi, jotka voit paloitella osiin). Paista näkkäreitä 200-asteisessa uunissa 3-4 minuuttia. Käännä ja paista toiselta puolelta vielä pari minuuttia.

Ei mitään lastuja

Paksut kaurakeksit ovat mielestäni kaupan keksihyllyn parasta antia. Suosikkeihini kuuluvat myös Marie- ja Digestive-keksit. Tästä voikin päätellä, että olen (ainakin valmis-)keksien suhteen taipuvainen yksinkertaisuuteen. Koska kaiken voi kuitenkin tehdä - tai ainakin yrittää - itse, päätin testata taitojani kaurakeksien kanssa.

Oikeanlaisen ohjeen löytyminen oli netin sampomaisista syövereistäkin yllättävän hankalaa. Suurin osa löytyneistä ohjeista kun käsitteli ohuita kauralastuja. Ja niitähän ei nyt lähdetty lainkaan hakemaan. Tämä resepti vaikutti oikein oivalta, ja lopputuloskin oli asianmukainen.

Kaurakeksit

3 dl kaurahiutaleita

3 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

0,5 tl suolaa

1,5 tl leivinjauhetta

1 dl täysmaitoa tai kermaa

100 g margariinia tai voita

Yhdistä kulhossa kuivat aineet. Sulata rasva. Lisää neste ja sula rasva taikinaan. Kauli taikina ohueksi. Ota muotilla tai juomalasilla pyöreitä keksejä taikinasta. Paista keksejä 225-asteisessa uunissa 7-10 minuuttia tai kunnes keksit ovat saaneet kauniin värin pintaan.

Onnekas aamiainen

Eräs hieno mies täytti tällä viikolla vuosia. Juhlistimme merkkipäivää Hailuodossa. Tein hänelle aamiaiseksi sipuli-ohrarieskoja ja mustikkamuffinseja. Maistuivat minullekin. Lisukkeena oli kahvia, hedelmiä ja tuorevihanneksia.

Lahjaksi annoin Veskun lp:n ja Locksteadyn hupparin. Nekin kuulemma kelpasivat.

Sipuli-ohrarieskat

1 sipuli

1-2 valkosipulinkynttä

öljyä paistamiseen

0,5 kasvisliemikuutio (tai vajaa 1 rkl kasvisliemijauhetta)

1 rkl soijakastiketta (tai sipaus suolaa)

1,5 dl vettä tai maitoa

2,5 dl ohrajauhoja

0,5 tl basilikaa (tai muuta kuivattua yrttiä)

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulit. Kuullota niitä pannulla öljyssä. Murusta joukkoon kasvisliemikuutio ja lisää soijakastike. Kaada sipulisilppu kulhoon ja lisää kylmä neste. Anna jäähtyä.

Sekoita jauhot ja mauste. Laita uuni kuumenemaan 275 asteeseen. Sekoita kuiva-aineet sipuli-nesteseokseen. Nostele lusikalla neljä kokkaretta leivinpaperin päälle pellille. Muotoile kokkareista kostein käsin ohuita rieskoja. Paista uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. Nauti tuoreena.

Mustikka-maissimuffinit

100 g voita tai margariinia

2 kananmunaa

1,5 dl viiliä tai piimää

3 dl vehnäjauhoja

1,5 dl polenta(eli maissi-)suurimoita tai maissihiutaleita

1,5 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

3 dl tuoreita tai jäisiä mustikoita

1 rkl perunajauhoja

Pinnalle:

raakasokeria

Sulata voi ja vatkaa siihen munat sekä viili tai piimä. Sekoita jauhot, polentasuurimot, sokeri, leivinjauhe ja suola keskenään. Kaada kuiva-aineseos munaseokseen ja sekoita taikina sileäksi.

Sekoita perunajauho mustikoiden joukkoon ja kääntele mustikat varoen taikinaan. Täytä muffinsivuoat 2/3 taikinalla. Ripottele muffinsien pinnalle vielä raakasokeria. Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Vihersmoothie

Arvatkaa kuka on tosi ruma?
No, voin kertoa. Nimittäin uusi aamupalaystäväni Vihersmoothie.

Kaveri näyttää nimittäin ihan (anteeksi nyt vaan) ripulilta. Tai oksennukselta.
Mutta minkäs se hänkään ulkonäölleen voi. Pääasia, että on herkkua sisältä.

Ja oi voi, jos kaikkia ylisanoja on uskominen, miten terveellistä myös!


Vihersmoothiesta on netti väärällään tietoa. Hyviä perustietopaketteja löytyi muun muassa Ruohonjuuren sivuilta ja Quinoaa-blogista. Molemmat Heidi Kallosen käsialaa.

Vielä en osaa sanoa onko kehossani tapahtunut huikaisevia muutoksia, sillä smoothie-aamuja on takana vasta kolme. Mutta jahka tästä muutun supervoimaiseksi ja erittäin hemaisevaksi, lupaan kommentoida asap.

Toinen vihersmoothieni

½ punttia(luomu) tammenlehtisalaattia
kaksi kourallista pinaatinlehtiä
1 (luomu) banaani
2 rkl vadelmia
1-2 dl vetttä

Sekoita kaikki smoothieksi blenderillä. Nauti hurjasta ulkomuodostaan huolimatta.

Tuliko kevät jo?

Mikäli täällä Oulussa katsoo ikkunasta ulos, ei ihan siltä tunnu. Lunta on tullut viime päivinä kuin lumitykistä, eikä pikkupakkanenkaan vielä hellitä. Vaan hätäkö tuolla, ehtiihän sitä myöhemminkin. Auringonvalon lisääntyminen on kuitenkin jo totista totta. Sen kunniaksi tein ihanan aurinkoista perunasalaattia. Kastikkeeseen tuli sitrushedelmiä, jotka tekivät salaatista mukavan kirpeää.

Papu-perunasalaatti

500 g luomuperunoita

3-4 dl kypsiä kidneypapuja

1-2 luomusipulia (tai pätkä purjosipulia)

Kastike:

1 dl luomumajoneesia

2 rkl kasvisfondia (tai 1 rkl kasvisliemijauhetta tai puolikas kasvisliemikuutio)

(1 tl soijakastiketta)

1 luomusitruunan mehu (tai luomulimen)

1 luomuverigreipin mehu (tai luomuappelsiinin)

2-3 luomuvalkosipulinkynttä murskattuina

0,5 dl hienonnettuja tuoreita yrttejä (tai 2 tl kuivattuja)

1 tl fariinisokeria

suolaa

pippuria

Keitä perunat kypsäksi. Pilko sipulit ja paloittele kypsät perunat. Laita perunat, sipulisilppu ja pavut kulhoon. Purista mehut sitrushedelmistä. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään eri astiassa ja kaada kastike salaatin päälle. Anna maustua kylmässä vähintään tunnin ennen tarjoilua.

Nokkosta patongissa

En ole patonkeja tehnyt herran vuosiin. Niinpä nyt olikin korkea aika. Ostin viime syksynä Helsingin Eat&Joy Maatilatorilta kuivattua nokkosta, jota käytin näihin maittaviin patonkeihin. Nokkosen puutteessa sen voinee korvata muillakin kuivatuilla (tai tuoreilla) yrteillä. Saattaapa taikinasta leipoa sämpylöitäkin, mikäli niin mielii.

Nokkospatongit

2 pss kuivahiivaa

1,5 tl suolaa

0,5 tl sokeria

5 dl tuoreita nokkosenlehtiä silpuittuna tai 3-4 rkl kuivattuja nokkosenlehtiä murskattuina

0,5 dl auringonkukansiemeniä

8 dl spelttijauhoja

5 dl vehnäjauhoja

5 dl lämmintä vettä

2 rkl öljyä

Pinnalle:

auringonkukan- tai unikonsiemeniä

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Kaada sekaan lämmin vesi ja öljy. Vaivaa taikinaa kymmenisen minuuttia ja jätä se lämpimään paikkaan liinalla peitettynä kohoamaan noin tunniksi.

Leivo kohonneesta taikinasta jauhotetuin käsin kolme pitkää pötkylää. Nostata patonkeja pellillä 15-20 minuuttia.

Voitele patongit vedellä tai maidolla ja ripottele päälle halutessasi siemeniä. Paista patonkeja 250-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Jos tahdot patonkeihin rapeamman kuoren, pirskottele juuri ennen uuniin laittoa uunin pohjalle desin verran vettä. Vesihöyry rapeuttaa patonkien pinnan.

Kermavaahdolla ja hillolla, kiitos!

Tänään on se päivä vuodesta, jolloin kiistellään pullan täytteestä. Muulloin vehnäset kelpaavat sellaisinaan, mutta laskiaisena väliin täytyy tunkea joko kermavaahtoa ja hilloa taikka mantelimassaa. Minä leipaisin naistenpäivän kunniaksi eräälle hienolle miehelle kasan pullia ja surautin oheen kermavaahtoakin. Hillon ostin valmiina. Illalla aion tarjoilla pullia vielä muutamalle muullekin herrasmiehelle.

St. Paulikin tykkää pullasta.

Laskiaispullat

2,5 dl maitoa

1 pss kuivahiivaa tai 0,5 pkt tuorehiivaa

1 kananmuna

1 dl sokeria

1 tl kardemummaa

0,5 tl suolaa

n. 7 dl vehnäjauhoja

100 g margariinia

Pinnalle:

1 kananmuna

raesokeria

Täytteeksi:

hilloa

kermavaahtoa

(mantelimassaa)

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi tai hieman lämpimämmäksi (jos käytät kuivahiivaa). Liuota hiiva nesteeseen tai sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja ja sekoita se nesteeseen. Lisää muna, sokeri, kardemumma ja suola. Alusta jauhot vähitellen taikinaan. Lisää alustuksen loppuvaiheessa pehmeä rasva ja vaivaa taikina tasaiseksi.

Anna kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa. Pyörittele taikina pitkoksi ja paloittele 10 tai 12 osaan. Pyörittele paloista pullia ja nosta leivinpaperin päälle kohoamaan. Peitä liinalla ja anna pullien levätä hetki.

Voitele kohonneet pullat kananmunalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Halkaise kypsät pullat kahtia ja täytä haluamillasi herkuilla. Nauti tuoreeltaan hyvässä seurassa.

Oppia ikä kaikki

En osaa tätä vielä, mutta aion oppia. Sämpylät, nuo pirulliset pienet ja pyöreät leipomukset, eivät ole koskaan oikein onnistuneet minun kätösissäni. Yleensä niistä tulee joko liian litteitä, liian kovia tai ihan vaikka vain toispuoleisia palloja. Kuten näistä sipulisämpylöistä, jotka eivät tuntuneet kohoavan lainkaan huolimatta kaikesta siitä rakkaudesta, lämmöstä ja ajasta, jota niille annoin. Ohjeessa tuskin oli mitään vikaa, minussa jonkin verran.

Sipulisämpylät (18-20 kpl)

5 dl vettä tai maitoa

50 g hiivaa

4 dl kaura- tai mitä vaan puurohiutaleita

2 isoa sipulia

2-3 rkl öljyä

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

n. 6 dl vehnä- tai grahamjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää hiutaleet ja jätä seos tekeytymään lämpimään paikkaan (esimerkiksi lämpimällä vedellä täytettyyn tiskialtaaseen) 20 minuutiksi.

Sillä välin pilko sipulit ja kuullota niitä pannulla öljyssä hetki. Ripottele sokeri päälle ja anna sipulien sokeroitua hieman. Kaada lautaselle ja anna jäähtyä.

Kun hiutaleseos alkaa kuplia, lisää joukkoon sipulit, suola ja vähitellen jauhot. Vaivaa taikina tasaiseksi. Leivo taikina saman tien sämpylöiksi. Kohota sämpylät liinalla peitettynä läpimässä paikassa.

Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 10-13 minuuttia ja nauti heti. Voit pakastaa osan sämpylöistä.

Uuni ja hella toimivat

No niin. Uusi kämppä, uudet kujeet. Jotta emme tuon erään hienon miehen kanssa kuolisi nälkään tai joutuisi tyytymään eineksiin ja kaupan leipiin, pitihän minun toki ensitöikseni testata keittiökoneistuksen toimintakyky. Tein ensimmäisen iltamme kunniaksi punajuuri-vuohenjuustokeittoa ja siemenrikasta leipää. Molemmat onnistuivat vallan mainiosti. Tästä on hyvä jatkaa.

Siemenleipä

6 dl grahamjauhoja (tai vaikka vehnä-, graham- ja spelttijauhojen sekoitusta)

5 kuivattua taatelia

0,5 dl kauraleseitä (tai -hiutaleita)

0,5 dl pellavansiemenrouhetta

0,5 dl auringonkukansiemeniä

1 dl rouhittuja pähkinöitä

1,5 tl soodaa

1,5 tl suolaa

6 dl piimää

2 rkl siirappia

Päälle: kurpitsan- tai auringonkukansiemeniä

Murskaa pähkinät ja pilko taatelit. Pähkinät saa helposti murskaksi monitoimikoneessa surauttamalla. Sekoita kaikki ainekset kulhossa. Taikina on aika löysää, mutta älä hätäänny, sellaista sen kuuluukin olla.

Voitele ja jauhota leipävuoka. Kaada taikina vuokaan ja ripottele halutessasi siemeniä leivän pinnalle. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 45-55 minuuttia.

Punajuuri-vuohenjuustokeitto

1-2 isoa sipulia

3-4 valkosipulin kynttä

öljyä

8 dl kasvislientä

500-700 g punajuuria

200 g vuohenjuustoa

mustapippuria

suolaa

Kuori sipulit ja valkosipulin kynnet. Pilko ja kuullota sipuleita öljyssä kattilan pohjalla. Lisää kasvisliemi ja kiehauta. Kuori ja pilko sillä välin punajuuret. Lisää palat kiehuvaan kasvisliemeen. Keitä punajuuri kypsäksi. Viipaloi sillä välin vuohenjuusto paloiksi.

Kun punajuuret ovat kypsyneet, soseuta keitto. Lisää sekaan vuohenjuusto ja mausteet. Soseuta vielä kertaalleen, jos juusto ei sula kunnolla keittoon. Nauti hyvän leivän kera.

Croissantit

Olen jälleen elämänmuutosten edessä, tarkemmin sanottuna muuton (joka on muuten veemäisintä, mitä ihminen voi itselleen tehdä) kynnyksellä. Muutan yhteen erään hienon miehen kanssa, ihan tuohon viereiselle kadulle kaksioon. Koska elämme parhaillaan viimeisiä päiviämme yksiöissämme, halusin tehdä miehelle unelma-aamiaisen. Tein omin pikku kätösin leipää, mysliä, hedelmäsalaattia ja vihanneksia.

Leivoin ensimmäistä kertaa elämässäni croissanteja. Nam, etten sanoisi! Kääntely ja kaulitseminen söi hermoja, mutta lopputulos oli ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen. Eivätkä nämä niin työläitä olleet, hieman aikaa vieviä vain.

Croissantit

1,5 dl kylmää maitoa

0,5 pss kuivahiivaa tai 0,25 pkt tuorehiivaa

4 dl vehnäjauhoja

0,5 tl suolaa

1 rkl sokeria

150 g margariinia

Sekoita hiiva ja kylmä maito keskenään. Lisää jauhot, suola ja sokeri. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin 10 minuutiksi.

Leikkaa 150 grammaa kylmää margariinia noin kymmeneksi ohueksi viipaleeksi. Ota taikina jääkaapista ja kaulitse se jauhotetulla laustalla noin 40 x 30 sentin suorakulmioksi. Levitä margariiniviipaleet puolikkaalle alalle levyä, ei kuitenkaan aivan reunoille asti. Käännä toinen puoli päälle ja käännä vielä levyn avoimista reunoista kaistaleet levyn päälle. Käännä taikinaa 1/4 kierros myötäpäivään. Kaulitse taikina taas suorakulmioksi ja varo, ettei se repeile. Ripottele alustalle jauhoja, jottei taikina tartu kaulimeen tai alustaan.

Taita levy kolmin kerroin nostamalla ensin oikeasta reunasta kolmasosa levyn päälle ja vielä vasemmalta jäljelle jäänyt osa levyn päälle. Käädä taikinaa taas 1/4 kierrosta. Kaulitse ja taittele taikina vielä kahdesti kolminkerroin, eli margariinin lisäämistaittelun jälkeen taikinaa taitellaan kolmesti. Ala kaulitse taikinaa kolmannen taittelun jälkeen, vaan laita taikina taas 10 minuutiksi jääkaappiin.

Kaulitse viilennyt taikina pitkulaiseksi, noin 60 x 20 sentin levyksi. Jaa levy viiteen osaan ja leikkaa suorakulmiot kolmioiksi. Kääri palat löysästi rullille aloittaen kolmion pohjalta ja venyttäen pohjaa samalla hieman leveyssuunnassa. Nosta rullat pellille leivinpaperin päälle ja peitä liinalla. Anna sarvien kohota lämpimässä paikassa reilu tunti. Paista 250-asteisessa uunssa noin kymmenen minuuttia.

Vielä kerran tytöt!

Hei, ehei. Piirakkapostaukset eivät näihin päättyneet. Tässä vielä yksi, tällä kertaa makeampi sellainen. Piirakkapohja noudattelee pitkälti samaa kaavaa kuin suolaisen roskapiirakan. Resepti on todella hyödyllinen ja helppo, sillä siihen ei tarvitse mitään munia, kermaviilejä tai muita hienouksia. Rasva ja jauhot riittävät.

Mustikkapiirakka

Pohja:

3 dl vehnäjauhoja

2 rkl fariinisokeria

125 g margariinia

3 rkl maitoa (tai vaikkapa likööriä)

Täyte:

7,5 dl tuoreita tai pakastemustikoita

1 dl fariinisokeria

1 tl kanelia

3 tai 2 rkl maissitärkkelys- tai perunajauhoja

25 g sulatettua margariinia

jäätelöä tarjoiluun

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Tee pohja. Sekoita vehnäjauhot, sokeri ja margariini kulhossa. Lisää neste ja sekoita tasaiseksi. Voitele ja jauhota piirakkavuoka. Kaulitse taikina jauhotetulla alustalla pyöreäksi. Nosta vuokaan ja varmista, että taikina nousee myös reunoille. Täyte on löysää ja leviää paistettaessa, jos reunoja ei ole.

Pakastemustikoihin tarvitset 3 rkl maissitärkkelys- tai perunajauhoja. Tuoreisiin riittää 2 rkl. Sekoita kulhossa mustikat, sokeri, jauhot ja kaneli. Lisää sulatettu margariini ja sekoita. Voit tehdä piiraan myös muista marjoista.

Kaada täyte pohjan päälle ja paista piirakkaa uunissa noin tunti. Anna hieman jäähtyä. Tarjoa vaniljajäätelön kanssa.

Piirakkaa ilmassa

Näemmä helmikuu on meillä Vegemisten tytöillä varsinainen piirakkakuukausi. Hetki sitten Nuori nainen tekaisi rahkaisen piirakan, kun minä samaan aikaan pyöräytin parikin torttua tahollani. Tarjoilin tätä "roskapiirakaksikin" kutsuttua paistosta ystävänpäivänä sydämeni valitulle ja ajattelin leipoa sitä myös tänä iltana, kun luokseni saapuu liuta hienoja naisia.

Piirakan idea on siis se, että tähän kelpaa miltei mitkä tahansa täytteet. Riittää, kunhan sinulla on pari pottua, jonkinlaista rasvaa ja vehnäjauhoja. Muut ainekset voit soveltaa itse.

Roskapiirakka

Täyte:

1-2 sipulia

3-4 valkosipulinkynttä

3 raakaa perunaa (2,5 dl raastettuna)

2-3 dl sieniä (tai vaikkapa 2,5 dl raastettua porkkanaa)

0,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

2 tl rakuunaa

1 tl persiljaa

4 rkl soijakastiketta

(1 dl juustoraastetta)

Pohja:

3 dl vehnäjauhoja

0,5 tl paprikajauhetta

0,5 tl suolaa

100 g margariinia

3 rkl kylmää vettä

Tee ensin täyte. Hienonna sipulit ja valkosipulit. Paista sipulit pannulla öljyssä, kunnes ne ovat pehmenneet. Raasta noin kolme raakaa perunaa. Perunaraaste on välttämätön, sillä se sitoo koko täytteen kasaan. Pilko sienet. Jos käytät suolasieniä, muista laittaa ne likoamaan tunteja ennen ruoanlaittoa. Tällöin soijakastikkeen voi myös jättää pois.

Sekoita kulhossa sipulit, perunaraaste, sienet ja mausteet. Jos kaapista löytyy juustoa, raasta sitä ihmeessä sekaan.

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja tee pohjataikina. Sekoita kulhossa vehnäjauhot, mausteet ja margariini murusiksi. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Voitele ja jauhota piirakkavuoka. Kaulitse taikina jauhotetulla alustalla pyöreäksi. Nosta levy vuokaan ja varmista, että taikina nousee reunoille. Kaada täyte pohjan päälle ja painele se tiiviiksi.

Paista piirakkaa tunnin ajan. Anna jäähtyä haaleaksi ennen leikkaamista.

Rahkataikina piirakalla

Mulla oli rahkaa. Mulla oli nälkä. Mulla ei ollut kärsivällisyyttä.
Niinpä menin googleen ja löysin sieltä tämmöisen ohjeen. Sitten tein piirakan, paistoin sen, söin ja olin onnellinen.

Näin jälkeenpäin ajateltuna, pohjaan voisi lisätä myös rasvaa. Tämmöisenään se on hiukan kumimainen. Mutta älkää ymmärtäkö väärin, se ei suinkaan tarkoita sitä, että tämä olisi välttämättä ollut huonoa.

Mutta varmaan sitä voisi sanoa kevyeksi. Tai ainakin kevemmäksi, kuin vaikka voitaikinapohjaa. Nyt puhutaan siis vielä pohjasta, ei koko piirakasta, sillä siihen tuli kaikenlaista semmoista, ettei se nyt enää ainakaan ollut kevyttä.

Rahkataikina piirakassa

(30cm vuoka)

Pohja:
1 tlk rasvatonta maitorahkaa
1 kananmuna
ripaus suolaa
3 dl vehnäjauhoja
1-2 dl grahamjauhoja

Täyte:
½ halloumi
½ parsakaali
100 g ruusukaalia
pieni kourallinen oliiveja pilkottuna
muutama aurinkokuivattu tomaatti pilkottuna
1 sipuli pilkottuna
muutama kapris
3 dl jugurttia
2 kananmunaa

Tee pohja:
Sekoita rahka, muna ja suola tasaiseksi massaksi. Lisää vehnäjauhot vähitellen joukkoon. Muotoile taikinaksi ja taputtele öljyttyyn vuokaan. Oma taikinani lepäsi vuoassa jääkaapissa n. 15 min. kun pilkoin aineksia.

Esipaista piirakkaa 200 asteessa n. 15 min ennen täytteiden lisäämistä.

Tee täyte:
Pilko ruusukaalit ja parsakaali. Paista kaikkia aineksia pannulla, paitsi jugurttia ja kananmunia. Kun ainekset ovat paistuneet levitä ne esipaistetun pohjan päälle. Sekoita keskenään jugurtti ja kananmunat ja mausta makusi mukaan (suola, pippuri, chili, paprika) ja levitä täytteiden päälle. Paista 200-asteessa noin puoli tuntia. Anna hetki jäähtyä. Nauti.

P.s. Ulkonäkö ois plussaa

Tämä ei nyt mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Bongasin uusimmasta Pirkka-lehdestä hauskan kuuloisen vadelmakakkuohjeen Runebergin hengessä. Koska yritin olla tehokas ja paistaa kiertoilmattomassa uunissa noin sataa asiaa yhtäaikaa, ei kakku - oho, yllättäen! - kypsynyt kunnolla. Uusien yritysten ja erheiden korjaamisten jälkeen kakku pysyi ainakin jotakuinkin kasassa, joskin loppuvaiheessa jo keskeltä lyhistyneenä.

En ole koskaan liiemmin intoutunut Runebergin tortuista, mutta kakku vei pisteet kotiin (eli minne?). Maku oli kohdillaan, mutta olisihan tuo ulkonäkökin joskus plussaa.

Voitte verrata: tältä sen olisi pitänyt näyttää.

Runebergin vadelmakakku

150 g voita tai margariinia

1,5 dl sokeria

2 luomumunaa

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniliinisokeria

1 rkl tummaa kaakaojauhetta

1 dl vadelmahilloa

1 dl piparkakkumuruja

Kostutus:

0,5 dl vettä

0,5 dl rommia (minä käytin kookosrommia paremman puutteessa)

2 rkl sokeria

Kuorrutus:

1 rkl vadelmahilloa

n. 2 tl vettä

1 dl tomusokeria

Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon huoneenlämpöiset munat yksitellen. Sekoita joukkoon vadelmahillo.

Yhdistä vehnäjauho, leivinjauhe, vaniliinisokeri ja kaakaojauhe. Siivilöi jauhoseos taikinaan. Lisää lopuksi vielä piparimurut.

Levitä taikina voideltuun ja korppujauhotettuun leipävuokaan (tilavuus n. 1 l). Paista 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 45 minuuttia.

Kumoa kakku hieman jäähtyneenä ja anna kakun jäähtyä vielä hetki. Pese halutessasi vuoka ja nosta kakku takaisin vuokaan.

Kuumenna kostutusliemen ainekset. Jos käytät minun tavoin likööriä, sokerin määrää kannattaa vähentää. Kostuta kakku lusikoimalla liemi kakun pinnalle. Anna kakun vetäytyä muutama tunti tai seuraavaan päivään.

Kumoa kakku vadille. Sekoita kuorrutteen ainekset ja kuorruta kakku. Anna kuorrutteen kovettua ja nauti hyvässä seurassa.

Hampparia lastuilla

Me oululaiset olemme saaneet nauttia jo jonkin tovin ihastuttavan grillibaari Kauppuri 5:n tarjonnasta. Sieltä saa ainakin kaupungin parhaita hampurilaisia. Burgereita tarjoillaan pyydettäessä myös kasvisversioina, joko perusvegepihvillä tai falafelilla. Aivan huippua, ihanaa ja kaikenkattavan mahtavaa!

Viime suunnuntaina tiemme oli jälleen kerran viedä tuonne lohturuoan kehtoon, kunnes oivalsin: voinhan toki yrittää samaa myös kotona, omin käsin ja kastikkein. Niinpä vääntelehdin kidneypavuista pihvit ja vuolin lantun lastuiksi. Teinpä seuraksi myös coleslawta, joka maistuu luomumajoneesilla - mikäli mahdollista - entistäkin paremmalta.

Papupihvit

5 dl kidneypapuja tai muita kypsiä papuja

1 iso sipuli

4 valkosipulinkynttä raastettuna tai murskattuna

0,5 rkl soijajauhoja

ripaus (tai kouraus) sambal oelekia

suolaa

pippuria

2 luomumunaa

Kuori sipulit ja valkosipulit. Raasta valkosipulinkynnet ja pilko sipuli. Sekoita kaikki ainekset monitoimikoneessa taikinaksi. Muotoile kostein käsin pihvejä pellille leivinpaperin päälle. Paista 200-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

Lanttulastut

1 iso lanttu

2 rkl öljyä

4 rkl hunajaa

suolaa

pippuria

Kuori lanttu ja puolita se. Puolita vielä puolikkaat. Vuole juustohöylällä tai siivuta terävällä veitsellä lanttupalat mahdollisimman ohuiksi lastuiksi. Asettele lastut pellille leivinpaperin päälle.

Sekoita öljy, hunaja ja mausteet. Sivele lastut seoksella. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 35 minuuttia. Jos teet hampurilaispihvit yhtä aikaa, laske vartin jälkeen lämpö 200 asteeseen ja aseta pihvipelti lastupellin päälle.

Coleslaw

1 iso keräkaali

1 ta 2 sipulia

2 isoa porkkanaa

1 dl rusinoita

1 dl majoneesia

loraus valkoviinietikkaa

1 rkl sinappia

1 rkl sokeria

suolaa

pippuria

(auringonkukansiemeniä)

Vuole kaali juustohöylällä tai terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja pilko sipulit. Kuori ja raasta porkkanat.

Sekoita kastikeainekset: majoneesi, etikka, sinappi, sokeri, suola ja pippuri. Yhdistä vihannesraaste ja -silppu rusinoihin ja kaada kastike koko komeuden päälle. Sekoita, kunnes kastike on levinnyt kaikkialle. Ripottele salaatin koristeeksi halutessasi auringonkukansiemeniä.

Maailmalta lantun luo

Pahoittelut minunkin puolestani häpeällisestä hiljaiselosta. Mutta kuten Nuori nainen jo selittelikin, meidän Vegemisten vuodenvaihde meni juhliessa ja matkustellessa. Minä käväisin valloittamassa palan Eurooppaa: Münchenissa etsin sopivia lederhoseneita (en löytänyt), Innsbruckissa söin ihan jees sacherkakkua ja aivan taivaallista sushia, Pohjois-Italian Trentossa nautin maailman parasta pizzaa ja pistaasijäätelöä kermavaahdolla! Kurjista säistä huolimatta reissu hemmotteli aisteja.

Paluu arkeen koitti jo viime viikolla, mutta minä olen ottanut aikani asennoitua uuteen työttömämpään arkeeni.

Yksi ensimmäisistä kokkauksistani kotona oli tuttu ja turvallinen, täälläkin toisessa muodossa aiemmin postattu. Lanttukuutiot, nuo maan lahjat ruokapöytään, maistuvat aina. Seuraksi tein tällä kertaa linsseillä ryyditettyjä perunaröstejä.

Hienoja juuresohjeita ja uusia juurestuttavuuksia (kuten galanga, oka ja taaro) löytyy muuten Marttojen keittokirjasta Juureskuutio. Suosittelen!

Linssiröstit

2 dl punaisia linssejä

4 dl vettä

suolaa tai kasvisliemikuutio/-jauhetta

2 jauhoista perunaa

1 iso sipuli

valkopippuria

öljyä paistamiseen

Keitä ensin linssit kypsäksi suolalla tai kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä. Kuori ja raasta perunat ja sipuli.

Lisää kypsät, hivenen jopa muhjuuntuneet linssit peruna-sipuliraasteeseen. Lisää valkopippuri ja muotoile taikinasta pihvejä. Kannattaa muotoilla pihvit kostein käsin, ettei taikina tartu käsiin.

Paista pihvit pannulla runsaassa öljyssä ja nauti esimerkiksi lanttukuutioiden kanssa.

Kanelinen juustokakku

Oho, olikos meillä tämmöinen ruokablogikin? Jos pelkästään tätä olisi uskominen, niin voisi kuvitella, että Vegemisten tytöt ovat kokeneet nälkäkuoleman jo aikaa sitten.

Näin ei kuitenkaan onneksi (vai onnettomuudeksi?) ole. Sen sijaan olemme kumpainenkin viettäneet hiukan lomaa ja reissailleet. Toinen kotimaassa ja toinen ulkomaisten patojen äärellä.

Niistä kenties jonkinlaista postausta joskun myöhemmin. (Jos olisi viaton lukija, en välttämättä odottaisi liikoja näiltä lupauksilta.)

Mutta siis, vaikka täällä ei ole niin mitään tapahtunut, on keittiöissä hellat kuumenneet ja uunit huutaneet. Tässä siitä esimerkki, kun allekirjoittanut vanheni männä viikolla, ja kestitsi ihastuttavia ystäviään erinäisin makein leipomuksin.

Samalla koin myös karvaan opetuksen. Aina ei ole pakko uskoa ohjetta sinisilmäisesti. Vaikka siinä ei mainittaisikaan, että kakku kannattaa ottaa hyvissä ajoin tarjolle, jotta se olisi leikattavissa, ei se tarkoita, etteikö niin kannattaisi tehdä!

Kanelinen juustokakku

Praliini:
60g mantelilastuja
185g sokeria + 1,2 dl vettä

Pohja:
225g kaurakeksejä
100g voita

Täyte:
250g mascarponea
250g tuorejuustoa
400g kondensoitua maitoa
½ dl hunajaa
3 dl kuohukermaa
2 tl kanelia

Tee ensin praliini. Ja tämä jos mikä oli rasittavaa hommaa. Levitä mantelit foliolla peitetylle pellille. Sulata vesi ja sokeri kattilassa. Kun sokeri on kullanväristä, kaada se manteleiden päälle.

Huom: Suosittelen kaivamaan tietoa sokerin käsittelystä. Omani kanssa olin repiä hiukset päästä. Ensimmäisessä erässä sokeri meni liian tummaksi a.k.a lähes paloi ja toisella kerralla se jäi liian vaaleaksi. Lisäksi molemmilla kerroilla lientä oli mielestäni liian vähän. Vai oliko se vain liian paksua, jonka vuoksi se ei kunnolla levinnyt? Vai jähmettyykö se niin nopeaa, että määrä tuntui vähäiseltä? Tiedä häntä, vaikeaa se mielestäni kuitenkin oli! Jos omistat sokerimittarin (kuten minä, mutta joka en tajunnut etsiä tätä tietoa etukäteen) tulisi sokerin olla tämän mukaan 112-116 asteista.

Lämmitä uuni 150 asteiseksi. Murskaa keksit ja puolet kovettuneesta praliinista. Sekoita sulanut/sulatettu voi murujen joukkoon. Leikkaa 23cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperipala ja voitele reunat. Painele keksivoimurska vuoan pohjalle ja reunoille.
Paista pohjaa 150-asteessa n. 15 ja anna jäähtyä.

Sekoita mascarpone ja tuorejuusto sähkövatkaimella notkeaksi. Sekoita joukkoon kondensoitu maito ja hunaja. Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi ja kääntele juustomaitomassan joukkoon. Kaada seos vuokaan ja ripottele päälle kaneli. Tee tikulla kakun pintaan pyörteitä.

Laita kakun päälle kelmu ja nosta pakastimeen useaksi tunniksi tai jopa yön yli, niin että se hyytyy. HOX: nosta ajoissa (1,5-1h) huoneenlämpöön, jotta kakku ei ole umpijäässä siinä vaiheessa kun sitä olisi tarkoitus nauttia.

Lohko loppu praliini palasiksi ja koristele niillä kakku.

Kakku keräsi huimasti kiitoksia ja kehuja, joten suosittelen sitä varauksetta. Paitsi en suosittelekkaan, vaan suosittelen sillä varauksella, että sen muistaa nostaa ajoissa tarjolla.