keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009

Ruisleipää juuresta

Minulla on jääkaapissa ruisleivän juuri, jolla on tehty muinoin Arvo Ylpölle leipää. Uskomatonta, eikö totta! Vai juurikin sitä: legendaa ja huhupuheita? Sama se sille, sillä mielelläni teen leipäni hieman maineikkaammalta pohjalta.

Sain juuren tädiltäni, joka oli saanut sen Arvo Ylppö -kytköksistä tietävältä leipojalta. Testasimme juurta äitini kanssa ja leivoin elämäni ensimmäiset ruisleivät juureen. Äiti oli tosin alustanut juuren edellisiltana yksikseen. Hän luottaa leivonnassa mutu-tuntumaan, joten en voi kirjata tarkkoja määriä tähän. Minulla on kuitenkin hihassani (vai selaimeni kirjanmerkeissä?) eräs herkullinen ohje, jota aion kokeilla ihan pian. Saatte sitten kuulla juurestani lisää...

lauantaina, lokakuuta 24, 2009

Mokattua makeaa

Ihanasta ruotsalaisesta keittokirjastani löytynyt maapähkinäpalojen ohje kuulosti toisella kotimaisellakin kerrassaan maukkaalta. Pakkohan sitä oli kokeilla, kun kerran aineksiakin löytyi. Tai no, osa oli sovellettavissa ja yksi epämääräisyydessään monitulkintainen...

Puolitin alkuperäisohjeen määrät, mutta kämmäsin erään aineksen kohdalla ja lisäsin sitä siis tuplaten muihin verrattuna. Korvasin murskatut maissihiutaleet tavallisilla kaurahiutaleilla, mutten muistanut puolittaa määrää. Palojen rakenteesta tuli mahdollisesti virheeni vuoksi aavistuksen pehmeä, mutta makua moka ei onneksi pilannut.

Maapähkinäpalat

250-300 g suolatonta ja sokeritonta maapähkinävoita
1 dl siirappia
vajaa 2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl kookos(hiutalei)ta
2,5 dl (tai virheellisesti 5 dl) kaurahiutaleita tai murskattuja maissihiutaleita
90-150 g tummaa suklaata
35-50 g valkosuklaata

Sulata maapähkinävoi kattilassa. Tarkkaile tilannetta, sillä voi kärähtää äkkiä. Sekoita joukkoon siirappi, sokerit ja kookos. (Ohje ei eritellyt kookoksen olomuotoa mitenkään, joten tulkitsin sen vapaasti kookoshiutaleiksi. Kyseessä saattoi toki olla myös kookosmaito tai vaikka -voi, mutta vaikea sitä oli pelkästä "kokoksesta" ymmärtää. Hyvin ainakin hiutaleet tuntuivat seokseen uppoavan.) Anna seoksen hautua miedolla lämmöllä pari minuuttia välillä sekoitellen.

Lisää lopuksi kaurahiutaleet tai murskatut maissihiutaleet. Levitä taikina leivinpaperille ja aseta päälle toinen leivinpaperi. Kauli taikina ohueksi suorakulmioksi papereiden välissä. Nosta päällimmäinen leivinpaperi pois ja anna taikinan jäähtyä hieman.

Käytä suklaata oman makusi mukaan. Minä ylitin alkuperäisohjeen annostukset reilulla kädellä, joten minimi mukailee reseptiä, maksimi minun määrääni. Sulata tumma suklaa esimerkiksi vesihauteessa ja kaavi se tasaisesti taikinan päälle. Sulata myös valkosuklaa ja ripottele sitä tumman suklaan päälle sinne tänne. Leikkaa taikina paloiksi ja säilytä niitä jääkaapissa.

tiistaina, lokakuuta 20, 2009

Punaista tahnaa

Rakastan punajuuria. Olen kertonut ihastuksestani useaan otteeseen ennenkin, mutta tulen hehkuttamaan punajuuria niin kauan kuin tunteeni pysyvät näin kuumina. Olen kokeillut viime aikoina entistä enemmän vegaanisia ruokia, joista erilaiset vihannes- ja siementahnat ovat helppoja testattavia. Bongasin tämän tahnareseptin Vihreän langan sivuilta. Vähensin hieman öljyn määrää, mutta muuten tein tahnan ohjeen mukaan. Tätä voi syödä melkein lusikalla.

Punajuuritahna

400 g punajuuria
1,5 dl auringonkukansiemeniä
0,5 dl öljyä
2 valkosipulinkynttä
1,5 rkl (omena)viinietikkaa
0,5 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
0,5 tl cayennepippuria

Harjaa punajuuret ja keitä ne kuorineen kypsäksi, noin 40-45 minuuttia. Paahda punajuurten kypsyessä auringonkukansiemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä pintaan. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet.

Jäähdytä, kuori ja lohko kypsät punajuuret. Mittaa kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita tahnaksi. Nauti esimerkiksi leivän päällä.

tiistaina, lokakuuta 06, 2009

Myöhästynyt haaste

Syyskuun ruokahaaste oli lapsuuden paras ruokamuisto. Myöhästyin haasteesta, mutta sen innoittama kokkailin lapsuuden ruokaa. Tämä tuskin on paras ruokamuistoni, mutta tätä meillä aina tasaisin väliajoin tarjoiltiin.

Käytännössä kyseessähän on spagetti carbonara, meillä sitä syötiin nimellä miilunpolttajan spagetti. Lapsena meni pekoni alas tuosta vain, mutta nykyään ohjetta on modattu lihastakieltäytyjälle sopivaksi.

Erilaisia kasvispekoneja löytyy ainakin Hälsan Kökiltä, ja Redwoodilta. Omani on Gallerian Life-kaupasta ostettu, ja se oli muistaakseni ruotsalaisen yrityksen maahantuomaa. En nyt vaan kuollakseni muista, minkämerkkisestä tuotteesta oli kyse. Hyvää se joka tapauksessa oli.

Huomasin muuten juuri, että meillähän on täällä 18 seuraajaa!! Kertokaa ihmeessä, keitä te olette?


Kasvissyöjän miilunpolttajan spagetti
Yhdelle reilusti, kahdelle vähän

100 g vegepekonia
1 muna
1 dl kermaa
1 sipuli
2 rkl. parmesania
spagettia
mustapippuria
suolaa

Pilko sipuli ja pekoni. Kuulota ja ruskista niitä pannulla. Lisää kerma ja mausta mustapippurilla.
Keitä spagetti suolatussa vedessä.
Sekoita valutetun spagetin joukkoon sipulipekonikermaseos. Riko lasiin kananmuna, johon sekoitat parmesanin. Sekoita munajuustoseos kuuman spagetin joukkoon.
Nauti!

sunnuntaina, lokakuuta 04, 2009

Jauhohummuksen jatkojalostus

Tämä ei mennyt nyt ihan putkeen. Törmäsin englanninkielisen ruokalehden sivuilla uudenlaiseen hummusohjeeseen, josta innostuin heti. Se tehtiin kikhernejauhoista kypsien kikherneiden sijaan ja tuloksen piti olla "extra creamy" tai vastaavaa. Eipä ollut, ei.

Hummus meni kertaalleen falafelien lisukkeena, mutta sen enempää en niljakasta tahnaa sellaisenaan viitsinyt käyttää. Lopusta hummuksesta tein crackereita samalla Tofu for twon ohjeella, jota olen aiemminkin testannut. Tällä kertaa korvasin siis ravintohiivan hummuksella (jota oli 2-3 dl) ja lisäsin taikinaan hieman kurpitsansiemeniä. Crackereihin jauhohummus sopi sentään oikein mainiosti!


Hummus kikhernejauhoista

reilu 6,5 dl (2,75 cup) vettä
suolaa
vajaa 2 dl (0,75 cup) kikhernejauhoja
seesaminsiemeniä (tai 0,6 dl tahinia)
3 rkl öljyä
yhden sitruunan kuori ja mehu

0,25 tl kuminaa
0,25 tl fenkolinsiemeniä
2 rkl öljyä
paprikahiutaleita

Kiehauta suolattu vesi. Lisää jauhot ja kiehuta miedolla lämmöllä pari minuuttia. Tai siis näin ohjeessa sanotaan. Minun mielestäni seos oli parin minuutin porisemisen jälkeen aivan liian vellimäinen, joten annoin seoksen hautua runsaamman tovin (ehkä 10 min). Lisää seokseen seesaminsiemenet (tai tahini), öljy sekä sitruunan kuori ja mehu. Nauti esimerkiksi faafelien kanssa (tai jatkojalosta muuhun ruokaan).

Halutessasi paahda kuumalla pannulla kuminaa ja fenkolinsiemeniä. Lisää öljy sekä paprikahiutaleet ja paahda puoli minuuttia. Valuta öljyseos hummuksen päälle.