Tein näitä pikkupalleroita jo tupareihimme, mutten tuolloin saanut napattua kuvaa. Koskapa tofupyörykät hupenivat tupaantuliaisissa parempiin suihin ennen aikojaan ja ne saivat ylistystä etenkin eräältä vannoutuneelta sekasyöjältä, päätin tehdä niitä toistamiseen juhannuksen pitopöytään. Kuvat eivät tee oikeutta pyöryköiden maulle, joten älkää antako niiden hämätä. Viiden tähden vegaanista napattu ohje löytyy myös Chocochilistä.
Tofupyörykät
1 pkt (270 g) maustamatonta tofua
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
0,5 dl korppujauhoja
0,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl kuivattua persiljaa
1 tl savupaprikajauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl basilikaa
öljyä paistamiseen
Murenna tofu ja silppua sipulit. Alpro Soyan maustamaton tofu on aika tiivistä, joten siitä tehdessä taikinasta tulee melko jankkia. Lisää jauhot ja mausteet. Surauta massa tasaiseksi esimerkiksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa.
Muotoile massasta kostein käsin pyöryköitä ja paista ne runsaassa öljyssä ruskeiksi. Liian kuumalla pannulla pyörykät jäävät sisältä raaoiksi.
tiistaina, kesäkuuta 28, 2011
maanantaina, kesäkuuta 20, 2011
Semlat solmuun (tai sitten ei)
Sämpylä on ruotsiksi semla. Ja minä vihdoinkin onnistunut sämpylänleipoja! Sen vuoksi en hennonnut vääntää semloja solmuun, vaikka se aikomukseni olikin. Mutta aivan hyvin olisin voinut.
Otin tällä kertaa taktiikakseni rauhallisuuden ja maltin. Päätin olla tappamatta kuivahiivaa liian lämpimällä nesteellä ja kohottaa taikinaa tarpeeksi. Hiljaa hyvä tulee, ääneti parempaa. Vääntäkää te sämpylät solmuiksi, jos maltatte.
Siemensemlat
Otin tällä kertaa taktiikakseni rauhallisuuden ja maltin. Päätin olla tappamatta kuivahiivaa liian lämpimällä nesteellä ja kohottaa taikinaa tarpeeksi. Hiljaa hyvä tulee, ääneti parempaa. Vääntäkää te sämpylät solmuiksi, jos maltatte.
Siemensemlat
3 dl vettä tai maitoa
1 pss kuivahiivaa (tai 25 g tuoretta)
1 tl suolaa
1 rkl siirappia
1 dl pellavansiemenrouhetta
0,5 dl ruisrouhetta tai -hiutaleita
1 dl kauraleseitä
4-5 dl vehnäjauhoja
1 rkl etikkaa
2 rkl öljyä
voiteluun siirappi-vesiseosta
Liuota hiiva lämpimään veteen. Lisää suola, siirappi, pellavansiemen- ja ruisrouhe (tai -hiutaleet), kauraleseet ja 1 dl vehnäjauhoja. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan levätä 10 minuuttia.
Alusta taikinaan loput jauhot ja lisää etikka ja öljy. Vaivaa muutama minuutti ja lisää tarvittaessa jauhoja - taikina ei saa tarttua käsiin. Jätä taikina lämpimään paikkaan kohoamaan noin tunniksi.
Jaa taikina neljään osaan ja pyörittele kustakin osasta kolme sämpylää. Voit tehdä taikinasta myös patonkeja, joita tulee satsista kaksi. Siirrä sämpylät tai patongit pellille leivinpaperin päälle ja anna kohota vielä 20 minuuttia. Voitele siirappi-vesiseoksella (1 osa siirappia + 2 osaa vettä).
Paista sämpylöitä 250-asteisessa uunissa 12 minuuttia tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Laita matala vedellä täytetty vuoka uunin pohjalle paistamisen ajaksi. Vesihöyry tekee kuorista rapeat.
keskiviikkona, kesäkuuta 15, 2011
Pikkuisia keksejä
Kovin nuori ja hyvin kaunis serkkuni kirjoitti tänä keväänä ylioppilaaksi. Teimme äitini kanssa Tampereella vietettyihin lakkiaisiin pikkuleipiä. Leivoimme cookieiden kaltaisia keksejä sekä kanelilla maustettuja sokeripikkuleipiä. Jälkimmäiset olisi oikeammin kuulunut maustaa laventelilla, joten jätän postauksen sille kertaa, kun saan tehtyä ne ohjeen mukaan. En onnistunut löytämään laventelia hyvin varustetustakaan ruokakaupasta. Missä muodossa sitä edes myydään?
Ohjeet nappasin Inna Somersalon mainiosta Yllin kyllin -keittokirjasta. Vähäkuvaisuudestaan huolimatta kirjan ohjeet ovat houkuttelevia ja mielenkiintoisia. Konstailematon opus sopii loistavasti juhlakokkailuun, sillä kaikista ohjeista löytyy versiot neljälle, kahdellekymmenelle ja sadalle ruokailijalle. Vegaanisuudesta (vai vegaaniudesta?) plussaa.
Mustikkakeksit
2-2,5 dl fariinisokeria
125 g margariinia
2 rkl soijajauhoja + 3 rkl vettä
2 dl ruishiutaleita
2 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl soodaa
2-2,5 dl fariinisokeria
125 g margariinia
2 rkl soijajauhoja + 3 rkl vettä
2 dl ruishiutaleita
2 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl soodaa
ripaus suolaa
1 dl kuivattuja marjoja (mustikoita, karpaloita ym.) tai rusinoita
(0,5 dl kaakaojauhetta)
Vaahdota sokeri ja rasva keskenään. (Vähensin hieman ohjeen 2,5 desin sokerimäärää, joka tuntui liialliselta. Ja aivan makeita tuli vähemmälläkin.) Sekoita soijajauhot veteen ja lisää seos sokeri-rasvavaahtoon.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele seos taikinaan. Lisää vielä kuivatut marjat ja halutessasi mausta seos vielä kaakaojauheella.
Nostele taikinasta kahdella lusikalla kekoja leivinpaperin päälle. Ohjeesta tulee noin 25 keksiä. Paista 200-asteisen uunin ylätasolla 8-12 minuuttia.
1 dl kuivattuja marjoja (mustikoita, karpaloita ym.) tai rusinoita
(0,5 dl kaakaojauhetta)
Vaahdota sokeri ja rasva keskenään. (Vähensin hieman ohjeen 2,5 desin sokerimäärää, joka tuntui liialliselta. Ja aivan makeita tuli vähemmälläkin.) Sekoita soijajauhot veteen ja lisää seos sokeri-rasvavaahtoon.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele seos taikinaan. Lisää vielä kuivatut marjat ja halutessasi mausta seos vielä kaakaojauheella.
Nostele taikinasta kahdella lusikalla kekoja leivinpaperin päälle. Ohjeesta tulee noin 25 keksiä. Paista 200-asteisen uunin ylätasolla 8-12 minuuttia.
lauantaina, kesäkuuta 11, 2011
Kypsymisen raja
Banaanit jakavat ihmisiä koulukuntiin. Osa ei kestä pientäkään tummuutta niiden keltaisissa hipiöissä. Osa taas suostuu syömään vasta miltei muussaantuneita yksilöitä. Jotkut säilyttävät niitä jääkaapissa, kun taas toiset nauttivat hedelmänsä huoneenlämpiminä. Ja näiltäkin akseleilta löytyy välimalleja vaikka millä mitalla.
Joka tapauksessa kenties kaikilla banaanin ystävillä tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Kyseessä on siis kypsymisen raja, jonka jälkeen muuten oivaa (lue: ei homehtunutta) banaania ei tee mieli sellaisenaan sisuksiinsa syytää. Siinä tapauksessa banaanit kannattaa valjastaa vaikkapa keksien ainesosiksi. Näitä vegaanisia banaani-suklaakeksejä kannattaa leipoa sunnuntaiaamun ratoksi ja viedä osa kavereille.
Banaani-suklaakeksit
Banaani-suklaakeksit
2 kypsää banaania
150 g margariinia
2,5-3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria (tai -uutetta)
1 dl kaakaojauhetta
ripaus suolaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
8 dl kaurahiutaleita
Muussaa banaanit ja sekoita joukkoon rasva, sokerit, kaakao ja suola. Alkuperäisohjeen mukaan sokeria olisi kuulunut laittaa kolme desilitraa, mutta minun mielestäni sitä selviää vähemmälläkin. Sekoita vehnäjauho ja leivinjauhe keskenään ja lisää ne märkäseokseen. Lisää vielä hiutaleet. Taikina saattaa tuntua jähmeältä, mutta älä hätäänny. Hyvä siitä tulee.
Lusikoi taikina kekseiksi pellille leivinpaperin päälle. Taikinasta tulee reilu 30 keksiä, joten paistaminen vaatii parikin peltisatsia. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 12 minuuttia.
tiistaina, kesäkuuta 07, 2011
Meni ihan letuiksi
Kuki se siellä? Vanha kunnon polttiainen, pistiäinen aka. nokkonen. Ja missäpä muualla kuin jälleen kerran ruokalautasella.
Nokkoslätyt
5 dl maitoa
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
nyrkillinen kuivattua tai ryöpättyä nokkosta
öljyä paistamiseen
Sekoita lättyainekset keskenään. Ei tarvitse erityisesti vatkata, kunhan ainesosat sekoittuvat toisiinsa. Kuumenna öljy pannulla ja kaada taikinaa siihen niin, että pohja peittyy. Isoihin lettuihin riittää noin 1-1,5 dl taikinaa kuhunkin. Tästä määrästä niitä tulee noin neljä.
Tällä erää tuunasimme oikein oivalliseksi todistetun pinaattilettu-ohjeen nokkosmaiseksi lätyttelyksi. Ja vaan hyvää tuli. Kuin myös kaunista. Voi, miten ihanaa.
5 dl maitoa
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
nyrkillinen kuivattua tai ryöpättyä nokkosta
öljyä paistamiseen
Sekoita lättyainekset keskenään. Ei tarvitse erityisesti vatkata, kunhan ainesosat sekoittuvat toisiinsa. Kuumenna öljy pannulla ja kaada taikinaa siihen niin, että pohja peittyy. Isoihin lettuihin riittää noin 1-1,5 dl taikinaa kuhunkin. Tästä määrästä niitä tulee noin neljä.
Käännä lettu, kun pohja on tarpeeksi ruskea ja paista toiselta puolelta vielä pari minuuttia. Nauti keitettyjen perunoiden ja puolukkahillon kera. Tunne, kuinka haba kasvaa.
perjantaina, kesäkuuta 03, 2011
Syökö vege spydäriä?
Khyl syö! Ei välttämättä yöllä grilliltä hakemalla, sillä sieltä tuskin lihatonta pyttipannua löytyy, mutta kotona kasviksista kokkaillen toki. Luulen, etten ole koskaan lihaisaa spydäriä syönytkään. Tofusta tehty vegeversio on sen sijaan maistunut viime aikoina pariinkin otteeseen.
Nopeasti valmistuva pyttipannu on loistava ruoka jämien (esim. keitettyjen pottujen, porkkanoiden tai lanttujen) uusiokäyttöön. Hienostelutuulella ollessaan lisukkeeksi saattaa paistaa vaikkapa itketettyjä munakoisoviipaleita.
4-6 perunaa
2 porkkanaa
1-2 sipulia
(2-3 valkosipulinkynttä)
paketillinen kylmäsavutofua tai marinoitua maustamatonta tofua (tai 4-5 soijanakkia)
öljyä
suolaa
pippuria
(vettä)
lisukkeeksi ketsuppia, paistettuja kananmunia tai munakoisoviipaleita
Harjaa perunat ja porkkanat, jos ne ovat luomua tai varhaisversioita. Muussa tapauksessa kuori ne. Laita perunat kattilaan kiehuvaan veteen, aseta ritilä päälle ja porkkanat ritilälle samanaikaisesti höyrystymään. Porkkanat voi myös kiehauttaa yhdessä perunoiden kanssa. Anna juuresten kypsyä noin 12 minuuttia. Kuori ja silppua tällä välin sipulit ja valkosipulinkynnet.
Paloittele kypsät juurekset ja tofu tai soijanakit. Paista isolla pannulla ensin sipulit. Lisää juurekset ja lopuksi vielä tofu. Paistele hetki. Lisää tarvittaessa vettä ja mausta. Nauti vähintäänkin hyvän ketsupin ja seuran kera.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)