Mehua, mehua!

Ihana loppukesä. Ihanat sadot. Mansikoita, vadelmia, raparperiä, herukoita, mustikoita.

Olen ollut ahkera ja poiminut vanhempien pihalla herukoita kädet punaisina. Kun saalista oli tarpeeksi oli pakko ryhtyä tuumasta toimeen.

En ole koskaan aiemmin höyryttänyt itse mehua. Niinpä luin netistä neuvoja ja päätin käydä suin päin toimeen isän vanhalla keittimellä.

Ja toisin kuin muistikuvani väittivät ei mehun tekeminen ollut lainkaan vaativaa tai vaivalloista. Marjat ja sokeri mitattiin kehikköön ja pantiin koko pytinki pähisemään.

Kun mehua lopulta pääsi laskemaan, valtasi pienen kotimme ihana tuoksu. Sillä samalla hetkellä valahdin takaisin 80-luvulle ja Oulun Myllyojalle. Muistan kuinka isä piti meitä lapsia pois keittiöstä, kun hän laski kiehuvaa mehua.


Samalla muistin myös, mistä mielikuvani vaivalloisuudesta johtui. Lapsuuden kodissa on kellari ja siksipä mehu laskettiin suoraan kuumiin lasipulloihin joiden käsittely vaati tarkkuutta. Pullot piti myös sterilisoida kuumassa uunissa ja kumituppikorkit kiehuvassa vedessä.

Toista se on tämmöisellä kellarittomalla kerrostaloasujalla, joka laski koko mehusatsin kattilaan ja siitä suppilon avulla pakastepulloihin. Ei ole vaikeaa ei.

Jos vaan pääsette marjoihin ja maijaan käsiksi, kokeilkaa! Tuo on siitäkin nerokasta, että höyrystimeen voi laittaa lähes mitä tahansa marjoja.

Höyrymehu

n. 10 l musta- ja punaviinimarjoja
n. 1,2 kg sokeria
pakastepulloja

Marjat voi käyttää perkeineen. Huuhdo ne.
Kaada marjat sokerin kanssa kehikkoon kerroksittain.
Laita vettä mehumaijan pohjaosaan. Kokoa mehustin.
Kiehuta vesi. Anna kiehua reipasta tahtia koko mehunteon ajan.

N. 20 minuuttia kiehumisen alkamisesta laske mehustimesta ensimmäinen erä kattilaan/kannuun ja kaada se marjojen päälle.

Noin 60 minuutin jälkeen valuta mehu kattilaan. Anna jäähtyä ja kaada suppilon avulla puhtaisiin pakastepulloihin.

Pidä koko mehunteon ajan huoli, että alimmassa osassa on koko ajan vettä.

Ihanan hillokkeista joulua

Hih, tässä joulunalusyönä kirjoittaessani selasin myös blogeja. Kävin Pastanjauhajille, jotka hih, olivat myös tehneet punasipulihilloketta!

Niin minäkin.

Jo vuosia sitten törmäsin toimittaja Olli Ihanmäen punasipulihillokkeen ohjeeseen, ja olen sitä siitä saakka jouluisin syönyt.

Ja se on hyvää! Ja helppoa.

Maku lehdestä löysin viikunasalmiakkihillon, joka sopii erinomaisesti juustojen kanssa. Tätä on lähtenyt lahjapusseissa lähipiirille.

Ohjeet kuvien perässä (jotka näyttävät kyllä ihan identtisiltä).

Punasipulihilloke

5-6 (500 g) punasipulia

3 dl punaviiniä

10 neilikkaa

1 kanelitanko

2 dl hillosokeria

1/2 sitruunan mehu

1. Kuori ja paloittele punasipulit hienoksi silpuksi. Mitä hienompi silppu, sen tasaisempi lopputulos.

2. Kietaise neilikat sideharsoon, tai vakkapa kahvinsuodatinpussiin ja solmi käärö tiukasti kiinni.

3. Kiehauta punaviini, kanelitanko ja neilikat.

Lisää sipulisilppu. Keitä kymmenkunta minuuttia, kunnes silppu pehmenee. Poista maustekäärö ja kanelitanko kattilasta.

4. Lisää hillosokeri ja keitä vielä 15 minuuttia. Mausta hilloke sitruunamehulla. Sekoita.

5. Kaada hilloke lasipurkkiin ja sulje kansi.

Hilloke jähmettyy jäähtyessään.

Viikunasalmiakkihillo

pieniä lasipurkkia

2 ps (à 200 g) kuivattuja pehmeitä viikunoita (esim. Pirkka)

5 dl vettä

2 rs (à 15 g) apteekin salmiakkia

4 dl hillosokeria

Poista viikunoista kanta, halkaise ne ja kumoa kattilaan. Lisää vesi ja keitä noin 10 minuuttia. Soseuta keitos tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Hienonna salmiakit ja liuota ne pieneen tilkkaan kiehuvaa vettä.

Lisää salmiakkiliuos viikunasoseen joukkoon, sekoita tasaiseksi ja anna kiehahtaa. Jos hillonalku on liian paksua lisää joukkoon vettä. Massan tulee olla löysähköä, mutta ei vetistä. Lisää lopuksi hillosokeri ja kiehauta vielä kerran. Lusikoi kuumana kauniisiin purkkeihin, sulje ja anna jäähtyä. Säilytä kylmässä.

Oikein ihanaa joulua kaikille kaikkialla!