maanantaina, heinäkuuta 27, 2009

Pannukakku meilläpäin

Yritin kerrankin tehdä pannukakkua siihen aitoon oikeaan ahvenanmaalaiseen tapaan. Maidot, mannasuurimot, mausteet, munat ja jauhot tanassa sotkin taikinan tasaiseksi ja lykkäsin kakun uuniin muhimaan. Ruskistuvaa pannaria tarkkaillessa mieleeni hiipi karmea tosiasia. Sokeri! Minä, makealle perso aikuinen ihminen, unohdin sitten sokerin pannukakusta.

Hätähän ei tunnetusti useinkaan ole ihan sen näköinen, miltä se alkuun saattaa vaikuttaa. Näin ollen päätin, että kyseessä taitaakin olla perinteinen (jos ei vielä, niin ajan kanssa kyllä) Pohjois-Pohjanmaan pannukakku. Täällä päin ruoan maukkauden ei nimittäin tarvitse mennä ristiin sen terveellisyyden kanssa. Ehkä juuri puuropohjan ansiosta tämänkin kaltainen pannukakku muotoutui oikein kuohkeaksi tapaukseksi.

Sitä paitsi, kun kerran kyseessä on sokeriton pannukakku, ei makeiden lisukkeiden määrässä tarvitse äklöyden pelossa pihistellä...

Pohjois-Pohjanmaan pannukakku

7 dl kevytmaitoa
1 dl mannasuurimoita

hippusellinen (0,25 tl) suolaa
vajaa 1 tl kardemummaa
vajaa 1 tl vaniljasokeria
0,5 tl kanelia

1 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
(mammareille vajaa 0,5 dl sokeria)

päälle tomusokeria
lisukkeeksi vaniljajäätelöä ja makeaa hilloa

Kiehauta maito ja lisää mannasuurimot. Keitä kokoon, kunnes katselet löysää puuroa. Viitisen minuuttia riittänee. Sekoita mannapuuroon mausteet. Anna jäähtyä ennen kuin vatkaat sekaan jauhot ja munat. Mammarit tai saaristossa asuvat voivat lisätä joukkoon myös sokeria.

Kaada taikina voideltuun uunivuokaan ja paista 225-asteisen uunin keskitasolla puolisen tuntia. Koristele herkku tomusokerilla. Nauti vaniljajäätelön ja hillon kera.

torstaina, heinäkuuta 23, 2009

Ihana mies keittiössä

Minulla on ihana mies. Hänet tunnetaan tässä blogissa myös nimellä komea kanssaeläjä. Hän antaa yleensä minun hoitaa huushollimme ruoanvalmistuksen ihan itsekseni (vai enkö vain päästä häntä keittiöön kanssani?). Silloin harvoin, kun hänkin ottaa osaa kokkailuun, on tulos huomattavasti maukkaampi kuin yksikseni sählätessä.


Teimme tässä männäpäivänä pitkästä aikaa uuniperunoita kera falafelien. Niiden seuraksi komea kanssaeläjä surrautti (oho! murrretta...) muutaman maukkaan papudipin. Hän teki tahnat huomattavasti hienovaraisemmin kuin allekirjoittanut ja sai sattumaisen lopputuloksen maistumaan taivaalliselta.

Hummuksen lisäksi kokeiluun päätyi uusi tuttavuus, tomaatti-papudippi, jonka ohje löytyi Marianne Kiskolan Papu, porkkana ja hillopulla -kirjasta. Pähkinöiden puutteessa korvasimme ne siemenillä. Tahna sopii mainiosti pääruoan lisukkeeksi, mutta myös leivän päälle. (Annoskuvassa tomaattitahna vasemmalla hummuksen vieressä.)


Komean kanssaeläjän papudippi

3 dl kypsiä papuja (meillä härkäpapuja ja kikherneitä)
1 tomaatti
0,5 dl öljyä
3 rkl sitruunamehua
1 rkl soijakastiketta
1 dl siemeniä (meillä kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä) tai1 dl cashewpähkinöitä
1 tl suolaa
1 tl tandoori masalaa tai 0,5 tl cayennepippuria

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Nauti esimerkiksi uuniperunoiden ja falafelien kanssa.

tiistaina, heinäkuuta 14, 2009

Kasvis muffuletta

Kesä-heinäkuun ruokahaasteena on Jazz. Aihe sopii itselleni kuin nyrkki silmään, sillä tänään hurautan töiden jälkeen Pietarsaaren kautta Poriin katsomaan Duffya.
Koska en kuitenkaan tiedä mitä Porissa tulee Jazzien ohessa nautittua, päätin osallistua haasteeseen jo täältä kotoa käsin.

Reseptin kehittelyssä olin niinkin luova, että katsoin mitä google antoi hakusanalla 'jazz food'. Ja sehän antoi vaikka mitä! Esimerkiksi muffuletan ohjeen. Onneksi internetin ihmeellinen maailma tarjosi myös kasvisversioita originaalin lihaisan version rinnalle.

Ja tämähän oli oivallista sapuskaa. Erityisen hyvin se sopisi varmasti piknik- tai jazzevääksi, sillä muotonsa vuoksi se on helppo kuljettaa. Ensikerralla taidan kuitenkin käyttää hiukan vähemmän suolaisia ainesosia, sillä nyt se oli omaan makuuni liian suolaista.

Kasvis Muffuletta

½ munakoiso
½ kesäkurpitsa
1 punasipuli
pieni portobello sieni
½ paprika
80 g pinaattia (pakaste)
0,7 dl parmesaania
2 dl giardinieraa (eli säilöttyjä italialaisia vihanneksia)
2 rkl. oliiveja
90 g provolone juustoa
0,25 dl öljyä
n. 24 cm. läpimittainen leipä

Sekoita sulatettu pinaatti ja parmesaani tehosekoittimessa. Lisää öljy ohuena nauhana. Surruuta pestoksi. Viipaloi kesäkurpitsa, munakoiso, portobello, sipuli ja paprika. Sivele ne öljyllä, mausta suolalla ja pippurilla ja paahda 225-asteisessa uunissa 15 min.
Aja tehosekoittimessa giardinera ja oliivit massaksi.

Leikkaa isosta leivästä 23-25 cm. läpimitaltaan, kansi pois ja koverra sisus tyhjäksi. Muista kuitenkin jättää reunoille reilu sentti leipää, jottei se mene rikki.
Sivele leipä pestolla. Kokoa kerroksittain leipään paahdettuja kasviksia, oliivimössöä ja provolone-juustoa, kunnes leipä alkaa olla täysi. Lopuksi sivele päälle vielä pestoa ja sivele pestolla myös irtileikattu leivän kansi.

Laita kansi paikoilleen ja kääri leipä folioon ja anna olla jääkaapissa vähintään 0,5 tuntia, mielellään enemmän. Nosta kuitenkin leipä huoneen lämpöön 30 min. ennen tarjoila. Leikkaa leivästä viipaleita ja tarjoile jazzin tahtiin.

Toisissa ohjeissa ehdotettiin myös leivän pikaista lämmittämistä uunissa ennen tarjoilua, jotta juusto pääsee sulamaan. Internetistä löytynee tästä lisää tietoa.

maanantaina, heinäkuuta 13, 2009

Keikahtanut kakku

Äitini teki mehevän raparperi-omenakeikauskakun muistaakseni 13-vuotissyntymäpäivilleni. Kakku oli niin mainiota, etten sinä päivänä muuta syönytkään. Monipäiväiseksi moinen dieetti ei taitaisi sopia.

Tänä kesänä olen ennättänyt nauttia raparperia jo mehun ja soseen muodossa, mutta keikauskakku on ollut mielessäni ensipuraisusta lähtien. Tein kakun viime viikolla veljeni kunniaksi, sillä hän oli viikon ajan Washingtonista kotona vierailemassa.

Oksaalihappoa sisältävän raparperin kanssa täytyy muistaa nauttia jotain kalsiumpitoista, joten vaahdotettava vaniljakastike tai kermainen vaniljajäätelö ovat terveydenkin kannalta välttämättömiä lisukkeita.


Raparperi-omenakeikauskakku

Pohjalle:
50 g voita tai margariinia
1 dl fariinisokeria
5 dl raparperinpaloja
2 dl omenanpaloja

Taikina:
150 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
2 kananmunaa
1 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Viipaloi 50 grammaa rasvaa kakkuvuoan pohjalle. Ripottele päälle sokeri sekä raparperin- ja omenanpalat.

Vaahdota 150 grammaa pehmeää rasvaa ja kaksi desiä sokeria. Lisää vaahtoon yksitellen huoneenlämpöiset munat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos taikinaan niin, että siitä tulee tasaista. Levitä taikina vuokaan raparperiseoksen päälle.

Paista kakkua 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 45 minuuttia.

Kumoa jäähtynyt kakku tarjoilulautaselle. Tarjoa vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.

maanantaina, heinäkuuta 06, 2009

Kirsikkapiirakka

Jos voisin, niin olisin innokas kirsikan, omenan, persikan, päärynän, luumun ja nektraniin ystävä. Noin niin kuin muutaman mainitakseni. Valitettavasti ärhäkkä koivuallergia estää kaikkien edellä mainittujen nauttimisen raakana.

Onneksi on olemassa kaikenlaiset piiraat ja leivonnaiset. Tämän aaah, niin herkullisen, mutta tosi makena kirsikkapiirakan reseptin nappasin Voisilmäpelistä.
Parasta piirakka oli mielestäni juuri uunista tulleena lämpimänä, kylmän vanilijajäätelön kera tarjottuna. Suosittelen, vaikka uskonkin, että kesällä ne marjat ovat parhaita juuri sellaisenaan.



Kirsikkapiirakka

Pohja:
6 dl vehnäjauhoa
1 rkl sokeria
3/4 tl suolaa
200 g voita
n. 5 rkl kylmää vettä (tai enemmän)

Täyte:
2 dl sokeria (tai enemmän, jos kirsikat ovat kovin happamia)
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
3 rkl maissitärkkelystä
1 litra kirsikoita (kivet poistettu)
3 tl sitruunamehua (vähemmän, jos kirsikat ovat happamia)
tilkka maitoa voiteluun

Ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja nypi niihin voikuutiot. Kun taikina on muruisaa, lisää vettä n. 5 rkl (tai enemmän) jotta pystyt muotoilemaan taikinan palloksi. Laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

Valmista täyte: sekoita sokerit, suola ja maissitärkkelys keskenään. Lisää joukkoon kirsikat ja sitruunamehu.

Jaa taikinapallo kahteen osaan. Kauli jauhotulla pinnalla siitä kaksi pyöreää levyä. Painele toinen levy halkaisijaltaan n. 22-24 cm. piirakkavuokaan ja leikkaa toinen levy suikaleiksi.

Kaada kirsikkatäyte pohjan päälle piirakkavuokaan ja asettele taikinasuikaleet ristikoksi päälle. Voitele tilkalla maitoa.

Paista ensin 15 min. 220-asteisessa uunissa keskitasolla. Vähennä tämän jälkeen lämpö 175 asteeseen ja paista, kunnes täyte kuplii ja kuori on muuttunut kauniin ruskeaksi. Minulla tähän meni n. 40 minuuttia, mutta se riippuu melko paljon uunista. Täyte jää helposti löysäksi joten liian hätäinen ei kannata olla - jos kuori näyttää paistuvan liian nopeasti, laita päälle folioarkki.
Täyte saa vihjailevasti kuplia kuoren päälle.

Jäähdytä piiras ja tarjoile sellaisenaan tai vaniljajäätelön kera.