Papupata porisee

Anteeksi rakkaat lukijamme (vai onkohan teitä enää yhtään..?) päivitysvälimme luvattoman pitkästä venymisestä. Itse voin sanoa tekosyyksi ainoastaan sen, että toukokuun lopulla Suomeen palattuani olin ilman kameraa parisen viikkoa jätettyäni sen komealle kanssaeläjälleni, joka palasi Vegasista vasta kaksi viikkoa sitten. Jotenkin kameran poissaoloon oli jo siinä vaiheessa niin tottunut, että minulla on kestänyt aikani ymmärtää sen olemassaolo. Olen kokkaillut tänä kuukauden hiljaiselon aikana lähinnä vain yhden tai kaksi mainittavan arvoista apetta. Maankuulua tomaattimozzarellakeittoa kun tulen takuuvarmasti tekemään vielä uudelleen, säästän kyseisellä ohjeella repostelun myöhemmäksi. Tänään tein pitkästä aikaa jotain uutta, ihanien pastajauhajien inspiroimaa papusoppaa:


Ohje mukaili melko säntillisesti alkuperäistä. Lisäsin pari pikkukeltasipulia, korvasin cayennen muutamalla kuivatulla chilillä ja laitoin vielä kidneypapujen sekaan kourallisen mustasilmäpapuja. Oikein hyvää! Ja mainion tulista, chilit sopivat keittoon kivasti. Vaikka jauhajat keittelivät soppansa talvipakkasilla, täytti keitto myös kesäilmaan tottunen vatsan.

Arizonan antimet

Teimme eilen päivän reissun Grand Canyonille. Ajomatka kesti noin kuusi tuntia suuntaansa. Mutta olihan se kanjoni vaikuttavaa katseltavaa, etenkin auringonlaskun aikaan, jolloin parahiksi paikalle saavuimme. Kotimatkalla kuusihenkinen seurueemme oli kovin nälkäinen, joten pysähdyimme Arizonassa luoja tietää minkä lie pikkukylän paikalliseen ravinteliin nimeltänsä Ranch House Cafe.



Paikka oli sisältä juuri sen näköinen, mitä kyseinen kyltti ja paikan nimi antaa ymmärtää: pieni amerikkalainen, hieman rähjäinen diner, jossa meidän lisäksi oli lähinnä työntekijöitä ja heidän kavereitaan. Ruokalista oli hyvin rasvainen ja lihapainotteinen ja koostui lähinnä burgereista ja sandwicheistä. Kasvissyöjälle valinnanvaraa ei juuri ollut, joten jouduin tyytymään niinkin herkulliselta kuulostavaan annokseen kuin Grilled Cheese Sandwich.


Parempaakin ruoka olen joskus syönyt, mutta siihen hirmuiseen nälkään, joka minulla annoksen alkamisen aikaan oli, grillatun juuston voileipä ajoi asiansa.

Jenkkijuomia

Matkani on johtanut New Yorkista Las Vegasiin, johon tulin komeaa kanssaeläjääni tapaamaan. Kaupunkinahan tämä hieman poikkeaa New Yorkista. Kukin taaplaa tyylillään. Syömiseni on tällä reissulla ollut harmittavan epäsäännöllistä ja vaihtelevaa, joten en ole saanut otettua juurikaan blogikelpoisia ruokakuvia. Juomista sen sijaan on tullut muutama napsittua. Amerikkalaiseen tapaan myös nestemäiset nautinnot ovat muhkeita ja ylitsevuotavia (oikeastikin valuvat usein yli reunojen). Aamiainen huuhdellaan alas tietenkin suklaapirtelöllä:

Päivällä taas voi virkistää itseään kylmällä frappuccinolla (täällä hohkaavan kuumassa Vegasissa kylmä kahvi on oiva tapa taltuttaa kofeiininhimo):

Starbuckseissa useamman kerran matkan aikana vierailtuani olen pistänyt merkille kahvikulttuurin omituisuuden. Tavallinen kuuma kahvi ei ole näissä kahvimyymälöissä tehokkain myyntiartikkeli. Suurimman osan Starbucksien listasta täyttävät erilaiset jääjuomat ja frappuccinot (jotka maistamiseni perusteella ovat jonkinlainen sekoitus ilmeisesti jäämurskaa, maitoa ja jotain ainesosaa, omassani oli kahvia, yllättäen, ja jotka muistuttavat koostumukseltaan pirtelöä). Olen aina vieroksunut ajatusta kahvista kylmässä olomuodossa ja vannonut, että koskaan en maista, koska en luultavasti tule siitä pitämään. Eilen join kuitenkin ensimmäisen jääpaloilla varustetun lattekahvini ja tänään tuon kahvifrappuccinon. Täytyy myöntää, että kyllä he asiansa osaavat, sillä hyvää oli. Eniten kuitenkin pidän tavallisesta mustasta kahvista. Starbucks on joka tapauksessa ideana minusta ihan loistava (mikä ei ole eettisyyteen pyrkivälle kuluttajalle kovinkaan hyvä meriitti) ja mietimmekin komean kanssaeläjäni kanssa löytyykö Suomesta yhtään tätä nimekästä kahvilaa. Päättelymme mukaan ainakin Helsingissä pitäisi olla Starbucks jos toinenkin, mutta mitään tarkkaa sijaintia emme pystyneet kuvittelemaan. Jos joku tietää meitä paremmin, kertokoon toki.

Amerikkalainen iltahan päättyy tietenkin kauniisiin ja makeisiin drinkkeihin, joista loistavaksi esimerkiksi sopii mansikkamargarita, joita olen tällä reissulla pari kertaa maistanut:

Tämän maan margaritojen ongelma on liika makeus. Suomen baareista tilaamani mansikkamargaritat ovat näihin muhkeisiin sekoituksiin verrattuna huomattavasti raikkaampia ja jotenkin aidompia. Yleensäkin drinkit, joissa viina ei maistu, ovat olleet minusta aina hieman epäilyttäviä..

Pastasalaatti

Olemme muuttamassa kesäksi Helsinkiin ja nyt on käynnissä vimmattu ruokien hävittämisprojekti. Kaappeja koitetaan tyhjentää mahdollisimman tehokkaalla syömisellä. Löytyvistä aineksista syntyi myös eilinen lounassalaatti, joka oli aika tuhti, mutta minun makuun juuri sopivan ruokaisa.



Pastasalaatti

½ ps pastaa (meillä sellaisia erivärisiä eläinfiguureja)
1 mozzarella pallo
1 pkt arlan feta-snacksiä
1,5 dl linssejä
kirsikkatomaatteja
kurkkua
1 porkkana
1 pieni sipuli

Laita pastat kiehumaan ja jahka ovat valmiit keitä samalla levyllä linssit. Eli 3 dl vettä kiehumaan ja kun kiehuu (kunnolla) laita levy nollille lisää huuhdellut linssit ja hiemasn suolaa ja laita kansi melkein kokonaan kiinni. Hetken päästä kannen voi sulkea kokonaan. Anna valmistua n.10-15 min. Huuhtele pastat kylmällä vedellä, pilko muut ainekset (kurkkua ja tomaattia voi laittaa mielen mukaan), huuhtele kylmällä vedellä myös linssit ja lisää muiden ainesten joukkoon. Sekoita ja nauti. Itse tein kastikkeeksi öljy-viinietikka seoksen, poikakaveri söi kaupan salaatinkastikkeen kanssa. Molemmin hyvä!

Huippuherkulliset kikherne-soijapapu falafelit

Valitettavasti olen jättänyt kameran poikaystävän äidin luokse, jossa olimme sunnuntaina brunssilla. Siellä on useampi kuva, joka odottaa postausta. Tämän päiväinen ruoka oli kuitenkin niin hyvää, että siitä on kerrottava, vaikka sitten ilman kuvaa. Tarkoitus oli tehdä falafeleja, mutta eilen illalla laittaessani kikherneitä likoamaan, huomasin, että niitä on liian vähän. Siksipä korvasin loput soijapavuilla. Ja voi kuinka hyvää tulikaan!! Myös kaappiin jäänyt tuorejuustopaketin puolikas löysi tiensä tähän taikinaan, ja sopi sinne kuin kuu taivaalle. Toi falafeleihin mehukkuutta, joka niistä monesti puuttuu, varsinkin kun uppopaistamisen sijasta tekee pullat uunissa. Todella hyvä löytö, jota aion kokeilla vastaisuudessakin.


Huippuherkulliset kikherne-soijapapu falafelit

1 dl kik-herneitä (kuivia)
1 dl soijapapuja (kuivia)
½ dl korppujauhoja
1 muna
½ pakettia tuorejuustoa
1-2 rkl öljyä
persiljaa
garam masalaa
korianteria
chiliä
oreganoa
pippuria

Liota herneitä ja papuja 8-10h ja keitä ne sen jälkeen uudessa runsaassa vedessä n.30-50 min. Lisää veteen reilusti merisuolaa tai muutama kasvisliemikuutio. Soseuta keitetyt pavut/herneet ja lisää soseeseen mausteet, korppujauho, muna, tuorejuusto + öljy. Tässä voi käyttää ihan niitä mausteita joista itse pitää, ja jättää pois ne, joista ei niin välitä. Muotoile massasta palloja ja paista 220-asteessa n.20 min. Söimme bulgurin ja tomaattikastikkeen kanssa. Kukin tehköön tyylillään.

Brunch crunch

Kävimme eilen oikein perinteisellä amerikkalaisella aamiaisella. Myöhäisen ajankohdan vuoksi ruokailumme oli tosin pikemminkin brunssi kuin aamiainen. Äitini ja veljeni söivät tuhdit omeletit ja minä makustelin tuorejuustobagelia ja mustikkamuffinsia. Tämmöisiä bageleita ei saa Suomesta mistään! Äitini ainoa vaatimus onnistuneeseen aamiaiseen oli kahvin ilmainen refill, minkä toteuduttua kaikki olivat ruokaansa tyytyväisiä. Tykkään siitä, että täällä jenkkilässä kaikki leivonnaiset ovat niin muhkeita ja meheviä.

New York, New York

Veljeni valmistuu New Yorkissa, joten saavuimme tänne eilen muun perheeni voimin häntä juhlimaan. Postaukseni tulevat nykyisestä sijainnistani johtuen poikkeamaan normaalista kaavasta. Lupasin Nuorelle Naiselle informaatiota lentokoneruoista, joten ensimmäiset kuvani käsittelevät Finnairin antimia.

Pääruuaksi tarjoiltiin kasviksia kookoskastikkeessa. Ihan hyvää, joskin peruslentokoneruuan maku piili taustalla.


Välipalaksi saimme vielä ennen laskeutumista sämpylää ja mehua. Ihan jees.

Illalla kotiuduttuamme kävimme veljeni opastuksella syömässä Harlemin parhaassa etiopialaisessa ravintolassa nimeltään Zoma. Alkupalaksi minä söin Azufaa:


Ja veljeni Sambusaa:

Pääruuaksi tilasimme yhteisen platterin, jossa oli useampaa ruokalajia. Syöminen tapahtui käsin pehmeällä taikinalla ruokalajeja kaapien. Minä tykkäsin kovasti! Oikein hyvää ja ihanan erilaista.


Valaistus oli pääruuan aikaan ravintolassa niin himmeä, että jouduin käyttämään salamaa, mistä johtuen kuva on hyvin ankea. Ruuan idea kuvasta kuitenkin ehkä selviää. Huuhtelimme ruuan alas mainiolla etiopialaisella hunajaviinillä.

Lähdemme nyt äitini kanssa Bloomingdalesille. So long!

Soijanakkikeitto

Minua on viime aikoina kestitty niin paljon, että on ruuanlaitto jäänyt vähemmälle. Mutta tänään tapahtui paluu arkeen, ja teimme helppoa, nopeaa ja maukasta kotiruokaa. Nimittäin kasvissyöjän version nakkikeitosta. Tässä keitossa perinteisen lihanakin korvaa pakastealtaan soijanakki. Vaikka paljon on mielipiteitä siitä, onko kasvissyöjän syytä syödä lihankaltaisia kasvistuotteita, niin uhmaan niitä kakkia ja teen tätä keittoa. Se on nimittäin hyvää! (Samoin kuin nakit ihan sellaisinaan ja saman valmistajan muutkin tuotteet, esim. grillatut nämä.)

Soijanakki ja -rouhekeitto

1l vettä
1 kasvisliemikuutio
2 kpl soijanakkeja
4 perunaa
2 sipulia (pientä)
palanen varsiselleriä
2 porkkanaa
½-1 dl soijarouhetta
persiljaa
oreganoa

Ota nakit huoneenlämpöön n.30 min ennen keiton valmistamista. Mittaa vesi kattilaan ja laita hellalle kiehumaan. Kuori ja pilko vihannekset ja tee nakeista pieniä palasia. Veden kiehuessa lisää kasvisliemikuutio, vihannekset, rouhe ja nakinpalat, sekä persilja, oregano ja mustapippuri. Anna kiehua n. 10-15 min. Suolaa ei kannata lisätä, sillä kasvisliemikuutiossa sitä on jo aika paljon, kuten myös nakeissa. Simppeliä ja täyttävää!

Makeaa ja suolaista

Löysin K-kaupoista jaettavasta Ruokapirkasta (nro 16/07) aivan mainion ananas-riisicurryn ohjeen! Mielenkiintoisen tästä ruuasta tekee suolapähkinöiden ja rusinoiden olemassaolo. Tykkään suolaisen ja makean yhdistelmistä ja, vaikkakin hieman vierastan makeista ainesosista lämpimissä ruuissa, tässä ananas ja rusinat olivat oikein paikallaan. Suolapähkinät kruunasivat koko komeuden. Lisäsin reseptistä poiketen ruokaan 1,5 dl vihreitä linsseja ja pari desiä vettä, jotta kasvissyöjän proteiinintarve tuli tyydytetyksi. Keittoaika oli ainakin minulla kaksi kertaa ohjetta pidempi, mutta ei 20 minuuttia ole sekään hirmuinen aika ruuanvalmistuksessa.

Tyttöjen ilta

Kun tytöt haluavat vain pitää hauskaa, kuuluu ilon yhtälöön hyvää ruokaa, juomaa ja toistensa seuraa. Tällaista iltaa vietimme eilen meidän nurkissa. (Komea kanssaeläjänikin oli sopivasti työmatkalla, joten häntä ei tarvinut erikseen potkia pois jaloista..) Menu koostui juusto-pähkinäkekseistä, paahdetuista kikherneistä, perunalastuista, fetaleivästä (paistoaika voisi olla 5-10 min ohjetta pidempi), valkosipulidipistä (reseptin tapasjuureksetkin ovat varmasti kokeilemisen arvoiset), dippailukasviksista ja perusmozzarellasalaatista. Suut pistimme makeaksi dajmilla. Kuten huomaatte, muut ruokablogit, etenkin iki-ihanat Pastanjauhajat, olivat suureksi avuksi meidän tyttöjen ruokinnassa.

Suolaa suoneen

Vapun epäsäännöllisten ja osittain epämääräisten syömisten jälkeen ruokapolitiikka alkoi tänään pikku hiljaa palata uomiinsa. Päivällä käytiin lounaalla paljon kehuja saaneessa Little New Yorkissa, jossa tarjolla olikin monipuolista ja maittavaa lounasruokaa. Kotona iski kuitenkin pohjaton krapulamaha, ja siihen helpotusta toi kaapista löytyneistä aineista kasattu sotku.

Krapula pestopastasotku

½ ps makaronia (meillä torinon proteiinipastaa)
3 tl pestoa
1 pkt. mozzarellaa
kirsikkatomaatteja
4 marinoitua valkosipulinkynttä

Keitä makaroni ja pilko tomaatit, valkosipulit ja mozzarella pienemmiksi. Sekoita keskenään, lisää pesto ja nauti kylmän limsan kanssa. Tyydyttää suolan ja rasvan himon.

Piknikniknik

Ja vapputeemalla jatketaan (yllättäen, onhan vielä vappupäivä). Kokoonnuimme ystävinemme iltapäivällä piknikkailemaan tuonne vehreään lähimaastoomme. Melko kylmä siellä oli, ei mikään ideaali vappuilma. Piknikkimme hoitui periaatteella jokainen tuo jotakin. Kommunismin ja työväenaatteen hengessä kaikki jaettiin. Syöjiä olisi saanut olla kyllä useampikin, sillä ruokaa oli aivan liikaa. Koskapa minä niin tykkään tuosta leipomisesta, väänsin omiksi tuomisiksi Valion sivuilta löytyvien reseptien mukaisesti juusto-pähkinäpatonkeja (korvasin jauhoista kolmasosan grahamjauhoilla) ja juusto-tomaattimuffinseja. Huomaako, että olen ruokakuntamme juustohiiri?

Vapun kunniaksi

Ajattelin vielä muutama päivä sitten, että mitään vappuruokia en tee. Nakkeja kun en syö eivätkä tippaleivät ole minuun koskaan vedonneet. Löysin kuitenkin itseni eilen aivan huomaamatta vääntämästä perunasalaattia. Heleppoa ku heinänteko ja erittäin maukasta. Nam!



Vihreä perunasalaatti

4 perunaa
2 kananmunaa
1 punasipuli
1 dl vihreitä oliiveja
2 dl papuja
1 rkl kapriksia

Kastike:
0,5 dl sinappia
0,5 dl öljyä
1 rkl viinietikkaa
0,5 dl vettä
1 tl basilikaa
0,5 tl mustapippuria
2 rkl hienonnettua tuoretta persiljaa tai 1 tl kuivattua persiljaa
suolaa

Laita perunat ja munat kiehumaan. Pilko tällä välin sipuli ja oliivit ja sekoita kastikkeen ainekset keskenään pienessä kulhossa. Paloittele kypsät ja jäähtyneet perunat ja munat ja sekoita salaatin ainekset suuressa kulhossa. Kaada kastike salaatin päälle ja anna maustua jääkaapissa vähintään tunnin ennen tarjoilua. En ole itse mikään suuri sinapin ystävä, mutta tämä sinappinen kastike hiveli minunkin makuhermojani. Seuraavana päivänä salaatti on parhaimmillaan.

Vegemisien illallinen vol. 2

Minä siis tein nopeaakin nopeamman kasvi-kik-herne-nuudeli wokin Kaverin pyöräyttäessä alkupalaleivät. Nälkä oli ehtinyt kasvaa valtavaksi, joten kikkailulle ei jäänyt aikaa.

Nopea kik-herne wokki

200g munanuudeleita
1 ps. wok-vihanneksia
1 sipuli
1 tlk. kik-herneitä (tai vielä parempi, jos on itse liotettuja/keitettyjä herneitä käytettäväksi)
chiliä
gram-masalaa
inkivääriä
soijakastiketta
etikkaa
sokeria
1-2 rkl. tomaattipyrettä

Keitä nuudelit nopeasti vedessä. Kuumenna öljy wok-pannussa ja lisää siihen sipuli. Kuullota sipuli ja lisää huuhdellut kik-herneet, j ahetken päästä käiset wok-vihannekset. Tässä vaiheessa kannattaa olla varma, että pannu on tosissaan kuuma, sillä muuten vihannekset saattavat lötkistyä. (Jos siis joutuvat pitkän aikaa lämpiämään keskilämpöisellä pannulla.) Mausta chilillä, gram masalalla ja inkiväärillä. Lisää nuudelit ja mausta soijakastikkeella, etikalla, tomaattipyreellä ja ihan pienellä ripauksella sokeria.

Nuudelit kannattaa jo keitinveteen lisätessä katkoa palasiksi, niin se helpottaa niiden sekoittamista vihannesten joukkoon. Syö ja nauti. Hyvää!

Vegemisien illallinen vol. 1

Teimme eilen Nuoren Naisen kanssa vaihteeksi yksissä tuumin ruokaa. Minä hoidin alkupalat ja Nuori Nainen pääruuan. Loistava menu hirveään nälkään, sillä tässä ei kauaa nokka tuhissut.


Alkupalaleipäset

vaaleaa leipää, esim. focacciaa tai patonkia
pestoa
aurinkokuivattuja tomaatteja
mozzarellaa
tomaattia
tuoretta basilikaa

Laita uuni lämpiämään grillivastuksella esimerkiksi 200 asteeseen. Leikkaa leipä annoskokoisiksi palasiksi, 1-2 palaa per syöjä. (Meillä oli Stockan tiskiltä ostettua oliivifocacciaa, joka oli oikein oiva valinta.) Sivele palat pestolla ja asettele päälle viipale mozzarellaa, pari viipaletta tuoretta tomaattia ja yksi aurinkokuivattu tomaatti. Käytimme buffalomozzarellaa, joka on huomattavasti pehmeämpää ja maukkaampaa kuin normimozzarella. Laita leipäpalat uuniritilälle ja lykkää uuniin ylätasolle. Lämmitä n. 5 minuuttia kunnes leivät ovat ruskistuneet ja mozzarella sulanut. Laita palojen päälle tuoretta basilikaa ja tarjoile lämpimänä.

Mahtifocaccia

Nyt olin ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä en ole ennen leiponut focacciaa. Mausta olen kuitenkin perillä, sillä muiden (lähinnä Stockan hyödyntämien leipureiden) valmistamia focaccioita olen syönyt useasti. Italianopettajaani mukaillen: minä osan, en voi muuta sano!



Valkosipuli-oliivifocaccia

3,5 dl vettä
pussi kuivahiivaa
1 tl suolaa
n. 8-9 dl vehnäjauhoja
0,5 dl oliiviöljyä

2-3 murskattua valkosipulinkynttä
2-3 rkl oliiviöljyä
2 salottisipulia
n. 2 dl vihreitä oliiveja
suolaa
rosmariinia


Liota hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen. Alusta jauhot vähitellen taikinaan. (Itse käytin n. 5 dl vehnäjauhoja ja loput 3-4 dl hiivaleipävehnäjauhoja, sillä tavalliset loppuivat. Vehnäjauho kuin vehnäjauho, ajattelen ma.) Lisää öljy ja vaivaa taikinaa 10 minuuttia. Jätä taikina kohoamaan vedottomaan paikkaan 1-1,5 tunniksi.
Kaada kohonnut taikina kevyesti öljytylle leivinpaperille ja kauli siitä pellin kokoinen levy. Painele taikinaan kuoppia ja jätä se vielä puoleksi tunniksi kohoamaan. Murskaa valkosipuli ja sekoita murska oliiviöljyyn. Paloittele sipulit puolikkaiksi renkaiksi ja oliivit pelkästään puolikkaiksi. Sivele taikina valkosipuliöljyllä. Painele oliivit leipään ja ripottele sipuliviipaleet päälle. Sivele vielä kevyelti öljyllä ja ripottele päälle kuivattua rosmariinia ja hiven suolaa. Paista 225-asteisessa uunin keskitasolla vajaa 20 minuuttia. Nauti.

Couscous-salaatti

Salaatit ovat yleensä aivan luvattoman helppovalmisteisia ruokia. Vaiva-laatusuhde on niissä aivan loistava! Näin on myös tässä couscous-salaatissa, jonka eilen väsäsin iltani appeeksi. Aikaa kului vajaa 10 minuuttia. Annoksesta riittää kahdelle.



Kaverin couscous-salaatti

1,5 dl coucousia
1,5 dl vettä
ripaus suolaa ja loraus öljyä
1 tomaatti
n. 5 cm:n pala kurkkua
1 salottisipuli
kourallinen oliiveja
n. 2 dl keitettyjä papuja
(öljyä, valkosipulimurskaa)

Kiehauta vesi, lisää ripaus suolaa ja nosta kattila pois hellalta. Sekoita veteen couscous ja anna veden imeytyä suurimoihin (tähän menee aikaa max 5 min.). Pilko tällä välin tomaatti, kurkku, salottisipuli ja oliivit. Sekoita kypsään couscousiin pieni loraus öljyä (couscousista tulee näin irtonaisempaa) ja yhdistä pilkotut vihannekset ja oliivit sekä pavut (minä käytin mustasilmäpapuja) couscousiin. Mikäli haluat, mausta salaatti omatekoisella tahi valmiskastikkeella. Käyttämäni oliivit olivat valkosipuolimarinoituja, joten omassa salaatissani kastikkeen virkaa toimittivat marinadin jämät (lähinnä oliiviöljyä ja valkosipulimurskaa). Hyvää!

Tomaattikeitto

Ruokakuntamme herrapuoli teki tänään työn uuvuttamalle Nuorelle Naiselle ruokaa. Tarjolla oli yksinkertaista, mutta oikein maukasta, tomaattikeittoa. Kutsuttakoon sitä tässä vaikka höyryäväksi tomaattiherkuksi.



Höyryävä tomaattiherkku

1 tlk tomaattimurskaa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
3/4 dl soijarouhetta
vähän fetajuustoa
pieni pala juuriselleriä
suolaa
oreganoa
basilikaa
mustapippuria
vettä

Pilko sipuli, valkosipuli ja juuriselleri. Kääntele niitä öljyssä. Lisää tomaattimurska ja oman maun ja mieltymyksen mukaan vettä. Itse pidän melko tuhdista keitosta, joten vettä ei ole hirveästi. Lisää myös soijarouhe ja mausteet. Anna maustua tovi (10 min.). Lisää lopuksi murustetut fetakuutiot. Tarjoile ja nauti!

Vuokaleipää ja linssikeittoa

Useampi päivähän tähän nyt meni, mutta vihdoin postaan ensimmäiset reseptini. (Tekosyinä tähän hitauteeni voin antaa perjantaina leipomani pizzat, jotka muistuttavat Nuoren Naisen vastaavia sen verran, ettei niitä kannata täällä esitellä, ja ruuanlaiton saralla jokseenkin laiskan viikonlopun..) Ostin viikonloppuna ensimmäisen leipävuokani ja kunnon leipäveitsen, jotka otin tänään käyttöön vuokaleivän leipomisen myötä. Löysin reseptin Elisa.netin Ruoka&Viini-osiosta, jossa se kulki nimellä Terveellinen vuokaleipä. Kuivakaappini vajavaisuudesta johtuen jouduin soveltamaan ohjetta isolla kädellä, mutta en usko leivän terveellisyyden siitä juurikaan kärsineen. Maku ainakin oli aivan loistava ja kuori napakan rapsakka! Leivän seuraksi kiehautin helpon linssikeiton, jonka kruunasin kullankeltaisilla krutongeilla. Keittoja vierastava komea kanssaeläjänikin kehui tekeleitä siihen malliin, ettei näillä ohjeilla voi kovin harhaan mennä.




Maukas vuokaleipä

4 dl vettä
pussi kuivahiivaa
0,5 tl suolaa
1,5 tl sokeria
2 dl kaurahiutaleita
1 dl ruisjauhoja
vajaa desi pellavasiemenrouhetta (tai joitain siemeniä, esim. pellavan- tai auringonkukansiemeniä)
1,5 rkl öljyä
2 dl hiivaleipävehnäjauhoja
vajaa 5 dl vehnäjauhoja
öljyä vuoan voiteluun

Lämmitä vesi ja liota siihen hiiva, suola ja sokeri. Lisää kaurahiutaleet, ruisjauhot ja siemenet tai siemenrouhe. Lisää tässä vaiheessa öljy. Itse käytän mahdollisuuksien mukaan aina oliiviöljyä leivissä, sillä se maistuu huomattavasti paremmalle kuin tavallinen ruokaöljy. Lisää loput jauhot vähitellen vaivaten taikinaa samalla voimakkaasti. Jauhoni ovat yleensä luomulaatua, joka sekin parantaa makua. Taikinasta tulee melko jäykkä. Anna sen kohota rauhassa kaksinkertaiseksi. (Taikina kannattaa laittaa lämmittämättömään uuniin kohoamaan, sillä se kohoaa siellä vedottomuuden ansiosta nopeammin). Voitele vuoka (omani on noin 1,5 litran vetoinen) ja laita taikina vielä vuokaan kohoamaan. Paista leipää 200 asteessa 45 minuuttia. Pidin leipää koko paistoajan uunin keskitasolla, mutta pohjan pehmeydestä päätellen voisin suositella leivän laskemista alemmalle tasolle vaikka viimeisiksi 15 minuutiksi.




Helppo linssikeitto

1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
öljyä
garam masalaa
1-1,2 l vettä
kasvisliemikuutio
3 perunaa
3 dl linssejä
1 prk tomaattipyrettä
suolaa, pippuria

Kuutioi sipulit ja kuori ja kuutioi perunat. Ota tarpeeksi iso kattila ja kuullota sen pohjalla sipuleita öljyssä hetken. Lisää garam masalaa ja esimerkiksi kurkumaa tai vaikka chiliä (itse laitoin garam masalan lisäksi paprikamaustetta, mutta intialaiset mausteet tuntuvat sopivan tähän keitokseen paremmin), maustamisessa omat mieltymykset ratkaisevat. Lisää vesi, kasvisliemikuutio, perunakuutiot ja linssit (itse laitoin puolet vihreitä ja puolet punaisia linssejä, mutta punaisten linssien soseutumisherkkyyden takia vihreät soveltuvat tällaiseen ruokaan mielestäni paremmin). Anna keiton kiehua 15-20 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsyneet, mutta eivät liikaa (minä keitin 30 minuuttia, joka oli aivan liikaa, sillä perunat olivat ihan liia pehmeitä). Mausta tomaattipyreellä, suolalla, pippurilla ja muilla haluamillasi mausteilla ja anna tasaantua muutaman minuutin ajan ennen nauttimista.


Vielä helpommat krutongit

vaaleaa leipää
öljyä
valkosipulia
oreganoa

Leikkaa vaaleasta leivästä siivuja ja paloittele ne pieniksi paloiksi. (Leipäviipale per syöjä on enemmän kuin tarpeeksi.) Laita palat kuppiin öljyn (mielellään oliiviöljyn), valkosipulimurskan ja kuivatun oreganon kanssa ja sekoittele. Paista kuumalla pannulla kullankeltaisiksi ja kumoa esimerkiksi linssikeiton päälle.

Nyt meitä on kaksi

Olen tästä hetkestä lähtien tämän kasvispitoisen blogin toinen kirjoittaja. Minua ja Nuorta Naista on aina yhdistänyt syvä ystävyys ja nyt myös Vegemisiä. Teen ruokaa ainakin joka toinen päivä ja aina ilman lihaa, kanaa tai kalaa. Joskus tosin saan seurata komean kanssaeläjäni hyvin satunnaisia eläinkeitoksia, mutta itse en kuolleisiin eläimiin juurikaan koske. Ajoittain leivon korvapuusteja tai muuta taikinaista. Tykkään tekemisestä ja syömisestä. Makuni ei ole sivistynyt, kaikki käy, pahoinvointia tunnen harvoin. En lupaa mitään, mutta toivon tuovani oman osani Vegemisien kauneuteen ja rohkeuteen. Ehkä jopa huomenna.